ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

matkat

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "matkat".

Junalippujen hinnat nousivat jälleen

R-juna Pasilassa

Uutinen junalippujen hintojen nousemisesta oli päässyt menemään minulta ohi. Tai ehkei se ollut lainkaan uutinen – ainahan ne vuodenvaihteessa nousevat. VR kuvaa tiedotteessaan korotuksia ”maltillisiksi”.

Tampereella pitäisi käydä, joten katsoin miltä hinnat näyttävät. Pendolinomatka Helsingistä Tampereelle maksaa nykyisin 34,90 euroa. Halvemmallakin pääsee: R-junalla matka maksaa 23,10 euroa. Erotus on peräti 11,80 euroa.

Laskeskelin, että hitaammin matkustamalla pääsee ihan kelvollisille tuntipalkoille. Pendolino taittaa matkan 37 minuuttia nopeammin, joten ylimääräisestä istumisesta lähijunassa tienaa 19,14 euroa tunnissa nettona.

Talvisia valokuvia Nyköpingin keskustasta

Nyköping, Ruotsi

Nyköping on 50 tuhannen asukkaan kaupunki Ruotsissa, vajaat sata kilometriä Tukholmasta lounaaseen. Matkailijoita sinne päätyy etenkin kaupungissa sijaitsevan Skavstan lentokentän takia. Se oli myös syy, miksi Mari ja minä sinne päädyimme marraskuussa 2007.

Varsinaisesti olimme matkalla Pariisiin ja sieltä Guadeloupelle. Alkuperäinen tarkoituksemme oli matkata Ruotsin kautta Pariisiin junalla, ja laivaliput olimme hankkineet hyvissä ajoin. Ennen junalippujen ostamista kuitenkin selvisi, että Ranskassa oli (yllätys, yllätys) rautatielakko. Onneksi Ryanairilta sai vielä kohtuuhintaisia lentoja Skavstalta Beauvais’n kentälle lähellä Pariisia.

Dominica reilussa minuutissa

Dominicasta tuli vasta äsken kirjoitettua, mutta on se sen verran hieno saari, että kirjoitetaan uudestaan.

Dominican matkailutoimisto on julkaissut äskettäin Youtubessa reilun minuutin mittaisen videon, jossa on varsin kivasti tiivistetty se, mitä matkailijalle Dominicalla on tarjolla: paljon puhdasta luontoa, hienoja maisemia, ystävällisiä ihmisiä ja hyvää ruokaa.

Yhteisömatkailu nostaa päätään Dominicalla

Sineku, Dominica

Paikallisyhteisömatkailu (community tourism), tai lyhyemmin yhteisömatkailu, on matkailua, joka hyödyttää mahdollisimman paljon niitä kyliä ja paikallisyhteisöjä, joihin matka suuntautuu.

Karibian itäosissa sijaitseva Dominica on otollinen kohde yhteisömatkailulle. Suuret hotelliketjut loistavat poissaolollaan, ja suurin osa majoituskapasiteetista on joko paikallisten tai paikan päällä asuvien ulkomaalaisten omistuksessa. Majoitukseen ja ruokailuun käytetty raha jää saarelle.

Paitsi rahan jättämistä kohteeseen, yhteisömatkailu on myös paikallisyhteisöihin ja niiden elämään tutustumista. Tätä on myös Dominicalla alettu viime aikoina nostaa esiin. Community Tourism Dominica -hanke listaa saaren yhteisömatkailuhankkeita ja kehittää uusia.

Wingo ei lennä eikä palauta rahoja

Wingon logo

Virtuaalilentoyhtiö Wingo xprs on viime päivinä ollut otsikoissa alettuaan tarjota lentoja Finncomm Airlinesin hylkäämälle Helsinki–Pori -välille.

Virtuaalilentoyhtiö tarkoittaa yhtiötä, jolla ei ole omaa lentotoimintalupaa. Se kyllä myy lentoja, mutta ei lennä niitä. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että itse lennot hoitaa jokin oikea lentoyhtiö, jolla on asianmukaiset luvat. Wingon tapauksessa tämä tuntuu turhan usein tarkoittavan sitä, että myytyjä lentoja ei lennetä lainkaan (ks. esim. SK 16.8.10).

Myös meidän perheessämme on kokemusta Wingosta. Aiemmin mainitsemani Ahvenanmaan ja Uppsalan reissu toteutettiin niin, että Mari lensi kaverinsa kanssa Tukholmaan, ja minä tulin laivalla Ahvenanmaan kautta perässä. Paluumatkan tulimme sitten kaikki yhtä matkaa.

Ahvenanmaan ja Uppsalan voi yhdistää samaan reissuun

Asuntolaivoja Fyris-joella

Matkakuvat: Ahvenanmaa ja Uppsala 2010

Ahvenanmaalla matkailemiseen on kätevä yhdistää reissu historialliseen Uppsalan kaupunkiin, joka monille suomalaisille vaikuttaa läheisestä sijainnistaan huolimatta olevan tuntematon vierailukohde (niin se oli minullekin ennen tätä kesää). Jos käy reissulla Ahvenanmaalla, niin sieltä käsin Uppsalassa on kuitenkin varsin helppo piipahtaa.

Ahvenanmaan Eckeröstä pääsee Ruotsin Grisslehamniin Eckerölinjen-varustamon laivalla. Kyseessä on siis sama firma, joka Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä käyttää nimeä Eckerö Line. Laivamatka kestää kaksi tuntia suuntaansa, ja bussimatka Grisslehamnista Uppsalaan reilun tunnin.

Kesäaikaan laiva kulkee väliä kolme kertaa päivässä suuntaansa, ja kaikilta vuoroilta on bussiyhteys Uppsalaan. Hinnat eivät päätä huimaa: kesäkuussa menopaluumatka laivalla ja bussilla Eckeröstä Uppsalaan oli tarjouksessa viiden euron hintaan. Normaalihinta menopaluulle vaihtelee sesongin mukaan kuudesta kahdeksaan euroon.

Ahvenanmaalla matkailemisesta

Visit Åland -bussimainos

Matkakuvat: Ahvenanmaa ja Uppsala 2010

Ahvenanmaa on nyt alkukesästä kovasti mainostanut itseään matkailukohteena. En ole kuitenkaan mainonnan uhri, vaan päätin matkustaa sinne jo ennen kuin näin noita mainoksia. Aikaisemmin en ole Ahvenanmaalla käynyt.

Varsinaisena kohteenani on itse asiassa Uppsala, missä sielläkään en ole ennen käynyt. Sinne pääsee kuitenkin helposti Ahvenanmaan kautta, ja matkalla on hyvä tilaisuus kierrellä vähän sielläkin. Menomatkan teen yksinäni, paluusuuntaan matkustan Marin ja yhden hänen ystävänsä kanssa. Ahvenanmaalle jää kumpaankin suuntaan aikaa noin päivän verran.

Näkemisen arvoisia kohteita Ahvenanmaalla lienevät ainakin vanhat kivikirkot. Maarianhaminan ja Eckerön satamien väliin jäävät Hammarlandin ja Eckerön kirkot, joten niissä varmaan ainakin käyn. Jomalan kirkko lähellä Maarianhaminaa lienee myös vierailemisen arvoinen, sillä onhan se mahdollisesti Suomen vanhin kirkko.

Itä-Karibia: Saarten väliset laivayhteydet

L'Express des îles

Itä-Karibialla liikkumisessa on periaatteessa samat vaihtoehdot kuin sinne matkustamisessakin: lentokone ja laiva. Erona on kuitenkin se, että saarten välillä laiva on huomattavasti varteenotettavampi vaihtoehto kuin Atlanttia ylitettäessä.

Yleensä, jos laivayhteys on saatavilla, kannattaa käyttää sitä. Se on todennäköisesti sekä edullisempi että luotettavampi vaihtoehto kuin lentäminen, eikä aina edes kauheasti hitaampi. Aina laivaa tai venettä ei kuitenkaan ole, vaan jotkin välit on pakko lentää. Lisäksi joidenkin saarten väleillä yhteyksiä on sen verran harvoin, että niihin osuminen vaatii hyvää suunnittelua.

Tässä artikkelissa kirjoitan Itä-Karibian saarten välisistä laiva- ja lauttayhteyksistä:

Itä-Karibia: Kuinka sinne pääsee?

American Eagle

Eri keskustelupalstoja ja blogeja, miksei välillä lehtijuttujakin, lukiessa olen saanut sellaisen vaikutelman, että Karibian itäosat ovat nousemassa aikaisempaa kiinnostavammiksi kohteiksi myös suomalaisten mielissä. Koska tunnen alueen saaria, niin ajattelin kirjoittaa tänne joitakin artikkeleita siellä matkailemisesta.

Itä-Karibialla tarkoitan Karibianmeren ja Atlantin valtameren välissä sijaitsevia saaria Anguillan ja Sint Maartenin tienoilta pohjoisessa aina Grenadalle asti etelässä (katso Itä-Karibian kartta). Myös Trinidad ja Tobago katsotaan usein osaksi Itä-Karibiaa, mutta jätän ne kuitenkin tässä yhteydessä tarkastelun ulkopuolelle.

Aloitan siitä, kuinka Itä-Karibialle kannattaa mennä. Vaihtoehtoina ovat:

Ryanairin wc-maksu on mainio idea

Skavstan lentokenttä

Ryanair-halpalentoyhtiön edustaja Stephen McNamara ilmoitteli muutama päivä sitten, että yhtiö aikoo ottaa käyttöön wc-maksut lennoillaan (ks. esim. KL 8.4.10). Tästä oli puhetta jo aikaisemminkin, mutta sittemmin ajatus vaikutti hautautuneen jonnekin.

Aivan heti maksut eivät kuitenkaan ole tulossa, sillä McNamara lupailee niiden toteutuvan vasta parin vuoden kuluessa. Idea on sen verran mainio, että sen soisi tulevan käyttöön nopeamminkin.

Tarkoitus ei varmaankaan ole, että vessamaksuista kertyisi kovinkaan merkittävä tulonlähde Ryanairin kassaan. Sen sijaan tarkoituksena on hakea säästöjä, kun matkustajat tekevät tarpeensa koneen sijaan lentokenttien terminaaleissa joko ennen tai jälkeen lennon.

Lentäminen ekotouhua?

Lentokoneita

Suomen Kuvalehti kertoi äskettäin, että uuden tutkimuksen mukaan lentoliikenteen ilmastosynnit olisivat selvästi arvioituja pienemmät. Tieto perustuu siihen, mitä lentotekniikan emeritusprofessori Seppo Laine kertoo Finnairin tuoreessa yhteiskuntaraportissa.

Tuo olisi iloinen uutinen. On vain hyvä asia, jos jokin toiminta vaikuttaakin ilmastonmuutoksen vähemmän kuin on ennakoitu.

Mainittu Finnairin yhteiskuntavastuuraportti (pdf) ja Seppo Laineen artikkeli löytyy Finnair-konsernin verkkosivuilta.

Parisivuisessa kirjoituksessa Laine kirjoittaa muustakin kuin tästä uudesta tutkimuksesta. Hän kertoo muun muassa, että suihkukoneiden päästöt ovat matkustajaa kohti pienimmillään noin 4000–5000 kilometrin pituisilla lennoilla. Lyhyemmillä lennoilla päästöjä nostaa se, että tehokkaan matkalennon osuus jää pienemmäksi, pidemmillä taas se, että polttoainetta on varattava mukaan enemmän. Pitkillä, yli kymmenen tuhannen kilometrin, lennoilla onkin perusteltua laskeutua välillä tankkausta varten.

Scottsheadin tombolo

Tombolo

Tombolo on maa-aineksista kasautunut, yleensä varsin kapea kannas, joka yhdistää saaren mantereeseen tai toiseen saareen. Kasautumisilmiö voi aiheutua aallokon, tuulen tai näiden yhdistelmän vaikutuksesta. Suomessakin on joitakin tomboloita.

Yksi varsin komea tombolo on Dominican eteläpäässä Scottsheadin kylän vieressä. Se on aallokon muodostama ja varsin vakaa tombolo. Etenkin tuulen muodostamat, hienorakeisesta aineksesta muodostuneet tombolot, tapaavat usein liikkua. Scottsheadin tombolo ei kuitenkaan ole viime vuosisatoina juuri paikkaansa vaihtanut.

Scottshead on juuri tombolonsa ansiosta yksi Dominican suosituimmista nähtävyyksistä. Paikalliset kertovat matkailijoille usein, että se erottaa toisistaan kaksi mertä. Oikealla on Karibianmeri, vasemmalla Atlantti. Tämä ei kuitenkaan varsinaisesti pidä paikkansa, sillä Scottsheadin niemeke ja tombolo sojottavat suoraan Karibianmereen.

Galen Frysingerin matkakuvat

Helsinki 1957 by Galen Frysinger

Galen Frysinger on yhdysvaltalainen maailmanmatkaaja, jonka sivuilla on kuvia hänen reissuiltaan yli 50 vuoden ajalta. Suomi on päässyt kohteeksi kahdesti, vuosina 1957 ja 2007. 50-luvun Suomi-kuvissa on jo melkoisesti historian havinaa. Ainakin kaupankäynti Helsingin Kauppatorilla on ollut silloin vähän eri näköistä. Monumentit ja patsaat sen sijaan ovat aikalailla ennallaaan.

Ja matkailu jatkuu edelleen. Tältä vuodelta näyttäisi olevan kuvia ainakin Uudesta Seelannista.

Päädyin Frysingerin Dominica-kuvasivuille googletellessani tietoa omia Dominica-kuviani varten. Olen tainnut käydä niillä joskus aiemminkin. Omille matkakuvasivuilleni kuvat tulevat yleensä vähän turhan paljon viiveellä. Puolustukseksi sanottakoon, että kuvia on paljon ja yritän saada kuvateksteihin mahdollisimman eksaktia ja paikkansapitävää tietoa. Se ottaa aikansa.

Kreikkalainen junalippu

Junalippu Argos-Korintti

Laatikoita siivotessa löytää kaikenlaisia pieniä muistoja. Kuten nyt vaikkapa kreikkalaisen junalipun syksyltä 2004.

Matkustin kyseisellä lipulla Peloponnesoksella välin Argos–Korintti 1. marraskuuta 2004. Tarkoituksenani oli mennä Nafpliosta Korinttiin bussilla, mutta bussin rahastajalla ei ollut vaihtorahaa eivätkä kolikkoni riittäneet Argosia pidemmälle. Niinpä vietin pari tuntia Argosin kaupungissa ja jatkoin matkaa junalla.

Junalippu oli hauskan vanhanaikainen pieni pahvilappu. Muistan hämärästi saaneeni vastaavan konduktööriltä joskus pienenä jonkinlaisena lasten leikkilippuna, kun en tainnut omaa lippua silloin vielä tarvita. Vai olisiko tuollaisia ollut käytössä pääkaupunkiseudun raideliikenteessä vielä joskus 1970- ja 80-lukujen vaihteessa?

Jerevanissa kotimajoitus on hyvä vaihtoehto

Jerevanin kotimajoitukset

Jerevanissa on muiden suurten kaupunkien tapaan tarjolla monenlaista majoitusta matkalaisille. On suurempaa ja pienempää hotellia sekä yksi hostellikin. Yksi hyvä vaihtoehto on myös kotimajoitus, joita kaupungissa on myös tarjolla melko hyvä valikoima.

Kotimajoituksiakin on eri tasoisia. Hienoimmat ovat pieniä majataloja, ja hinnoiltaankin lähellä hotellien tasoa. Reppureissaajat suosivat kantakaupungin kerrostaloasuntoja, joista omistajat vuokraavat tilaa huoneittain tai joskus vuoteittainkin. Yleensä tarjolla on kahdesta kolmeen kahden tai kolmen hengen huonetta.

Budjetinvenyttäjälle on tarjolla myös hostellityyppisempää kotimajoitusta, jossa yhdessä huoneessa on enemmänkin tuntemattomia matkalaisia.

Bussimatkailua Espoossa

Espoontorin pysäkki

Kävin perjantaina Espoossa. Ei minulla sinne mitään ihmeellisempää asiaa olisi ollut, mutta kun voitin seutulipun YTV:n kilpailussa, niin pitäähän sitä välillä käyttääkin.

En suunnitellut matkaa juurikaan etukäteen, vaan menin Kamppiin ja hyppäsin ensimmäiseen Espooseen menevään bussiin. Se oli 156, päätepysäkkinä Sunanniitty. Espoo-tuntemukseni on sen verran huonoa, etten tiennyt missä sellainen Sunanniitty on, mutta arvelin sen selviävän viimeistään perillä.

Päädyin sitten Espoon keskukseen.

Verla on vaatimaton Unesco-kohde

Verla

Heinäkuun alkupuolella tuli pistäydyttyä yhdessä Suomen Unesco-kohteista, Pohjois-Kymenlaakson Jaalassa sijaitsevassa Verlan ruukkikylässä. Otin siellä myös sarjan valokuvia, joita voi käydä katsomassa kuvablogin puolella.

Maailmanperintökohteeksi Verla on melko vaatimaton. Silti se ansaitsee paikkansa listalla: on hyvä, ettei maailmanperintö ole vain kokoelma toinen toistaan pömpöösimpiä monumentteja.

Itse asiassa Unescon perusteluissakin korostetaan Verlan tavanomaisuutta. Kyseessä on esimerkki pienestä teollisuuskylässä, joita 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilla syntyi paperi- ja kartonkiteollisuuden ympärille.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Olen tietysti jollakin tasolla tiennyt, että unionimaan kansalaisena minun kuuluu tarvittaessa saada sairaanhoitoa myös muissa EU-maissa matkustaessani. Tieto siitä, että tätä tarkoitusta varten on olemassa erillinen ”eurooppalainen sairaanhoitokortti” oli kuitenkin päässyt menemään ohitseni.

Satuin kuitenkin jotakin kautta saamaan tiedon kortin olemassaolosta. Niinpä kävin Kelan sivujen kautta sellaisen tilaamassa. Kortti tuli postissa pari päivää sitten.

Suunnilleen tuolta se näyttää kuin kuvassakin. Hämmentävintä kortissa on kuitenkin se, ettei siinä ole sanaakaan mitään muuta kieltä kuin suomea.

Lentokoneiden seisomapaikat

Lentokoneita Helsinki-Vantaalla

Halpalentoyhtiö Ryanair on kuulemma tosissaan suunnitelmissaan eivätkä asiakkaatkaan kauheasti laita vastaan, kertoo Taloussanomat. Matka tosin pitäisi saada silloin ilmaiseksi tai ainakin hyvin halvalla.

Minustakin idea on hyvä. Lentäminen on sen verran ympäristöä rasittavaa touhua, että kun sitä tehdään, on parempi käyttää resurssit mahdollisimman tehokkaasti. Kone vaan täyteen ihmisiä ja tuolit pois painoa lisäämästä, niin matkustajakohtaiset päästöt vähenevät kummasti.

Toinen Ryanairin säästökohde ovat matkatavarat. Ruumaan menevistä tavaroista laskutetaan erikseen, mikä on tapana myös monilla muilla halpalentoyhtiöillä. Nyt suunnitelmissa kuitenkin on luopua ruumaan menevistä tavaroista kokonaan (HS 25.6.09).

Mikkeli on kahvilakaupunki

Carolina's Lifestyle -kahvila

Mikkelissä tuntuisi kokoisekseen kaupungiksi olevan melkoinen määrä kahviloita. Siinä mielessä se on eräänlainen Savon Jerevan. Kahvilat ovat myös pääasiassa varsin hyviä ja ainakin helsinkiläisestä näkökulmasta suhteellisen edullisia.

Laajimman valikoiman kaupungissa tarjoaa Ramin konditoria, jossa kannattaa maistaa ainakin herkullisia kakkuja. Yksi konditorioista sijaitsee Pikkutorilla, eli entisellä linja-autoasemalla, mutta niitä taitaa olla nykyisin kaupungissa useampikin.

Pikkutorilla sijaitsee myös Matkahuollon vanhaan rahtiasemaan avattu Carolina’s Lifestyle (kuvassa), joka kahvilapalveluiden ohessa myy myös sisustus- ja lahjatavaroita. Palvelu oli vähän hidasta, mutta odotteluaika meni mukavasti kahvilan tarjoamaa langatonta verkkoyhteyttä (WLAN) käyttäen.

Dominican kulkukoirat

Dominican koirat

Dominicalla ei ole kulkukoiria niin paljon kuin monessa muussa paikassa, mutta kyllä sielläkin niitä on. Ja valitettavasti monet niistä ovat melko huonokuntoisia ja nälkäisiä. Paikalliset eivät paljon koirista piittaa.

Paitsi, ettei kulkukoirien hyvinvoinnista välitetä, ovat monet myös suoranaisen vihamielisiä niitä kohtaan. Taksilla ajaessamme näimme, kuinka kadun varressa joku potkaisi koiraa. Taksikuski nauraa röhähti ja hihkui meillekin, että näittekö.

Toisen taksikuskin näimme hänen pihallaan kävelemässä ohitse. Oikein ystävällisen oloinen mies, tarjosi meille kookospähkinänkin. Paikalle tuli kuitenkin kulkukoira, jonka mies häätöi viidakkoveitsellä läimäyttäen matkoihinsa. Ei kuitenkaan sentään haavoittanut koiraa.

Hajanaisia huomioita Hajastanista

Hajastan

Armenian omakielinen nimi on Հայաստան, suomalaisittain kirjoitettuna Hajastan. Nimi on johdettu armenialaisten myyttisestä kantaisästä Haikista (kirjoitetaan myös Hayk). Perään on liitetty indoiranilainen maata tarkoittava stan-pääte.

Haik asui Babyloniassa, mutta riitauduttuaan sikäläisen kuninkaan kanssa hän palasi esi-isiensä maille Ararat-vuoren lähelle. Haikin isä oli Togorma (Togarmah), jonka isoisä taas oli Nooan poika Jafet (Jaafet).

Armenialaiset katsovat siis polveutuvansa suoraan Nooasta. Tosin, jos Raamatun mukaan mennään, niin niinhän me kaikki.

Valokuvia Armenian luostareista

Armenian luostarit

Armeniassa on pieneksi – tai vaikka vähän isommaksikin – maaksi valtava määrä luostareita. Puolentoista viikon matkalla niistä ei ehdi kovin suurta osaa käydä katsomassa. Minä kävin siskoni kanssa niistä kahdeksassa.

Laitan koko Armenian-matkasta kuvia vielä matkakuvasivuilleni. Koska siihen kuitenkin menee vielä todennäköisesti jonkin verran aikaa, laitoin tuonne kuvablogin puolelle maistiaisiksi muutamia luostarikuvia. Nehän ne matkan pääkohde joka tapauksessa olivat.

Nokia melkein jätti lennolta

Air Baltic, Jerevan

Kun lähdimme siskoni kanssa Armeniaan, laitoin lentoaikataulut muistiin kännykän (Nokia E71) kalenteriin varauskoodeineen. Sieltähän ne sitten olisi helppo tarvittaessa tarkistaa.

Lento Jerevanista Riikaan oli aamulla. Tarkistin kännykästä lähtöajan olevan 9.45. Edellisenä iltana pakkailin tavarat reppuun, laitoin valot pois ja kävin sängylle nukkumaan. Päätin sitten kuitenkin vielä nousta ja vilkaista lennon lähtöajan myös lippujen paperitulosteesta. Siellä luki, että kone lähteekin jo klo 7.45.

Ararat – armenialaisten pyhä vuori

Iso Ararat

Yli viiden kilometrin korkuinen Ararat on nykyisen Turkin korkein vuori. Armenialaisille se on kuitenkin nimenomaan heidän pyhä vuorensa. Viimeksi vuori oli osa Armeniaa lyhytikäisen ensimmäisen tasavallan aikana, mutta jäi Neuvostoliiton ja Turkin välisessä rajanvedossa vuonna 1922 jälkimmäisen puolelle.

Nykyinen Armenian valtio ei tunnusta rajanvetoon johtanutta Karsin sopimusta. Ararat on kuitenkin onneksi sen verran lähellä rajaa, että se näkyy laajalle alueelle Armenian puolella, myös maan pääkaupunkiin Jerevaniin.

Ararat on varsin vaikuttavan näköinen vuori. Kerrostulivuorena sen rinteet ovat melko jyrkät ja se on paitsi absoluuttisesti, myös suhteessa ympäröivään maastoon. Vuoren huippu on yli neljä kilometriä Armenian ja Turkin rajalla sijaitsevaa Araks-joen laaksoa korkeammalla.

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit