ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

nimet

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "nimet".

Muhammad Ali ja hänen orjanimensä

Orjapoika Sansibarilla

Äskettäin kuollut menestynyt nyrkkeilijä Muhammad Ali oli alkuperäiseltä nimeltään Cassius Clay. Tästä nimestään hän kuitenkin luopui käännyttyään islamiin. Hänen uskonlahkonsa nimesi hänet uudestaan profeetta Muhammadin ja kalifi Alin mukaan. Alkuperäistä nimeään nyrkkeilijä Ali ilmoitti pitävänsä orjanimenä.

Aivan väärässä Ali ei toki ollut. Hänen etu- ja sukunimensä olivat eurooppalaista alkuperää – Cassius roomalaista ja Clay brittiläistä – vaikka Alin itsensä juuret olivat Afrikassa. Hänen sukunimensä lie orjaisäntien antama ja Cassius-nimikin kytkeytyy orjuuteen ainakin siten, että moni nimeä kantaneen roomalaisen mahtisuvun jäsen omisti orjia.

Mutta oliko Cassius Clayn uusi nimi Muhammad Ali, mitä sitäkään hän ei päässyt itse valitsemaan, sitten sen parempi?

Georg Henrik von Wrightin terassi

Georg Henrik von Wrightin terassi (Eiranpuisto, Helsinki)

Eiranpuiston etelälaidalla sijaitseva kivinen terassirakennelma on äskettäin nimetty filosofi Georg Henrik von Wrightin mukaan Georg Henrik von Wrightin terassiksi (Hel.fi 11.2.16) Ruotsiksi nimi on Georg Henrik von Wrights terrass. Filosofi asui suuren osan elämästään Laivurinkadulla lähes terassin kupeessa.

von Wrightin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Terassi on vielä vähän vanhempi: se on osa puiston alkuperäistä puistosuunnitelmaa. Portaat ja luonnonkivimuuri on rakennettu vuonna 1914.

Terassin uusi nimi on vähän pitkä ja hankalahko jokapäiväiseen käyttöön, mutta varmasti osuva muuten. Georg Henrik von Wright on kuitenkin itsestäänselvästi sellainen lähihistorian henkilö, joka ansaitsee saada mukaansa nimetyn paikan Helsingissä.

Kuinka raitiovaunupysäkit pitäisi nimetä?

Raitiovaunu 3B, Kaisaniemi

Kaisaniemi ei ole enää metroaseman eikä kohta enää raitiovaunupysäkkienkään nimi (HU 16.12.15). Pysäkkien nimi muuttuu Kaisaniemenkaduksi. Samalla viereiset Varsapuistikon pysäkin muuttuvat Kaisaniemenpuistoksi. Jälkimmäinen muutos koskee myös viereisiä bussipysäkkejä.

Kaupungin puolesta muutosta perustellaan sillä, että ”Kaisaniemi” viittaa laajempaan alueeseen kuin vain pysäkin ympäristöön. Varsapuistikko taas ei kuulemma ole ihmisille nimenä tuttu.

Kehitys kulkee tässä väärään suuntaan. Kadunnimet ylipäänsä ovat huonoja pysäkinnimiä, jollei kyse ole kovin lyhyestä kadusta. Nimi kun ei kerro sitä, millä kohtaa katua pysäkki on. Kaisaniemenkadullakin sijaitsevat nyt kadun mukaan nimettävien lisäksi myös yllä mainitut Varsapuistikon (tulevaisuudessa Kaisaniemenpuiston) pysäkit.

Suomalaisuudesta

Aamulehti otsikoi tänään: ”Pitseriaa pitävä Aso ihmettelee päättäjiä: Mitä vielä vaaditaan, että olisin suomalainen?” (AL 6.12.15).

Aso Aziz on irakilainen maahanmuuttaja, joka muutti Suomeen vanhempiensa mukana vuonna 1996. Hän asuu Vantaalla, hänellä on suomalainen vaimo ja kaksi lasta, ja hän on pizzeriayrittäjä Martinlaaksossa. Mikäli Aamulehden henkilökuvaukseen on uskominen, Aziz vaikuttaa oikein hyvin Suomeen kotoutuneelta maahanmuuttajalta.

”Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva suomalais-ugrilainen kansa”, kertoo Wikipedia. Aziz puhuu suomen kieltä, vaikkakaan ei äidinkielenään, mutta suomalais-ugrilaista hänestä ei saa tekemälläkään. Siihenkö hänen suomalaisuutensa kaatuu?

Uusi vuosi, uusi nimi blogille

Tämän blogin nimi on 2.1.2015 alkaen ”Aiheet”. Muutos ei ole suuren suuri, sillä se on tähän asti ollut ”Aiheita”.

Pohdiskelin näiden kahden (ja muutaman muunkin) nimen välillä jo blogia ensimmäisen kerran nimetessäni. Ehdin jo asettaa blogin osoitteeksi aiheet.domnik.net, mutta päädyin sitten nimessä kuitenkin monikon partitiiviin. Nyt on tämäkin ristiriita korjattu.

Toinen nimenvaihtoon vaikuttanut tekijä oli sittemmin tietooni tullut seikka, että Jouko Turkka on jo vuonna 1982 kirjoittanut kirjan nimeltä ”Aiheita”. En ole sitä lukenut, mutta en halunnut blogini nimen olevan sen kopio.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun blogin nimeä muuttelen, mutta jäänee edellistä yritystä pitkäkestoisemmaksi.

Miksi Itellasta tuli Posti Group eikä Posti?

Itellan sähköinen postipyörä

Itella Oyj vaihtaa nimensä Postiksi, tai oikeastaan Posti Group Oyj:ksi. Mutta miksi nimen perään piti laittaa englanninkielinen ”Group”?

Selitys on yksinkertainen. Julkisia palveluja tarjoavana yhtiönä Itellan/Postin on tarjottava palvelua maan molemmilla virallisilla kielillä. Jos nimi olisi ”Posti”, pitäisi sen siinä rinnalla olla myös ruotsiksi ”Post”. Kun perään lisätään ”Group”, tulee lopputuloksesta sekakieltä, jota ei tarvitse kääntää.

Samasta syystä monet eri virastot ja valtionyhtiöt ovat ottaneet hölynpölylatinaa tai muuta mitääntarkoittamatonta nimikseen, kuten Destia tai TraFi. Ei tarvitse käyntikortteihin, kirjekuoriin ja verkkosivuille sovittaa nimiä molemmilla kielillä. Graafinen ilme on selkeämpi ja samalla pärjätään yhdellä verkkotunnuksella. Hölynpölynimet ovat virallisen kaksikielisyyden tuotosta.

Luterilaisille oma nimipäiväkalenteri

Evankelista Matteus

Ortodokseilla on oma nimipäiväkalenterinsa, luterilaisilla ei. Luterilaisen kalenterin valtio on antanut Helsingin yliopistolle, joka suojelee nimipäiväluetteloaan yksinoikeuden turvin.

Luterilaiset nimipäivät juontavat juurensa katoliseen pyhimyskalenteriin. Yliopisto on kuitenkin vuosisatojen saatossa häivyttänyt nimipäivien kristillisiä juuria. Kirkon olisikin syytä palauttaa nimipäiväperinne juurilleen julkaisemalla oma luterilainen nimipäiväkalenterinsa.

Kalenterin pohjaksi olisi luontevinta ottaa katolinen pyhimyskalenteri. Luterilaisuuden juuret ovat katolilaisuudessa, ja pyhimyskalenteriin yliopistolla ei varmasti ole tekijänoikeutta (jos katolisella kirkolla on, niin sitä todennäköisesti rikkoo myös yliopiston kalenteri). Nykyisen pyhimyskalenterin sijaan voisi olla syytä ottaa pohjaksi se kalenteri, joka oli käytössä kirkkokuntien erotessa toisistaan.

Keskiaikainen pyhimyskalenteri ei tietysti kelpaa sellaisenaan. Eihän luterilaisuudessa edes ole pyhimyksiä. Kuinka kalenteri sitten päivitettäisiin nykyaikaan? Siihen on ainakin kaksi eri vaihtoehtoa.

Heinälahden muuttuvat postinumerot

Taavelintie, Heinälahti (Mikkeli)

Julkishallinnossa on varmasti tarvetta monenlaisiin uudistuksiin, mutta turhan usein siellä keskitytään toissijaiseen näpertelyyn tai suorastaan haitalliseen kiusantekoon. Jos ei muuta keksitä, niin vaihdetaan vaikka saman kylän postinumeroa aina muutaman vuoden välein.

Heinälahti sijaitsee noin kymmenen kilometriä Mikkelin keskustasta kaakkoon. Joskus 1970-luvun alkupuolella siellä oli vielä kauppa ja oma postinumero – 52120 Heinälahti – ja olisiko ollut postitoimistokin? Minulla sellaisista ei ole omakohtaista muistikuvaa, sillä synnyin vasta 1974.

Minun lapsuudessani kylän osoite oli ”Heinälahti, 51999 Mikkeli”. Noita 999-päätteisiä postinumeroita käytettiin ilmeisesti haja-asutusalueilla, joilla ei ollut omaa postitoimistoa eikä postinumeroa, vaan joista asioitiin keskuskaupungin postikonttorissa. Sellainen kylä oli esimerkiksi Heinälahti, josta postipalveluita saadakseen piti mennä Mikkeliin.

Kolme kuvaa Maunun kylästä

Maunu, Enontekiö

Maunu on kylä Enontekiön ja Kiirunan kunnissa Suomen ja Ruotsin rajalla, molemmin puolin Könkämäeno-rajajokea. Mökkeilin sen liepeillä noin viikon viime vuoden kevättalvella, ja otin toki myös valokuvia.

Toisin kuin otsikossa sanotaan, kuvia ei varsinaisesti ole vain kolme, vaan yhteensä 30. Tähän blogimerkintään nostan niistä kuitenkin esille kolme, koska ne ovat mielestäni hauskoja, kuvaavia tai sitten jotenkin omituisia.

Kaikki Maunussa ottamani kuvat on otettu Suomen puolella jokea. Osassa toki näkyy Ruotsiakin. Tässä ensimmäisessä kuvassa ei pitäisi näkyä, mutta jotakin kovin ruotsalaista siinä kuitenkin on.

Ei nimi vuorta pahenna

Colihaut ja Morne Diablotins

Dominican korkein vuori on 1447 metriä korkea Morne Diablotins. Jonkin matkaa siitä pohjoiseen sijaitsee matalampi, mutta jyrkkäpiirteinen, 861 metriä korkea Morne aux Diables.

Molemmat ovat tuliperäisiä vuoria, mutta paholaismaiset nimet eivät juonna juurtaan niiden syöksemiin tuleen ja tulikiviin. Itse asiassa kumpikaan niistä ei ole historiallisella ajalla purkautunut tai osoittanut elonmerkkejä historiallisella ajalla. Morne aux Diablesin pohjoisreunalta tosin löytyy kylmiä rikkilähteitä.

Nimiään vuoret eivät kuitenkaan ole saaneet sen enempää paholaisista kuin rikkilähteistäkään, vaan lintujen mukaan. Vuorten rinteillä on aikaisemmin pesinyt nykyisin jo kovin harvinaiseksi käynyt karibianviistäjä (Black-capped Petrel, Pterodroma hasitata). Linnun kansanomainen nimi on diablotin eli pikkupiru.

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona

Äänestyslippu

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa huomenna keskiviikkona 17.10. ja päättyy ensi tiistaina 23.10.2012. Ulkomailla ennakkoäänestys päättyy jo lauantaina 20.10. (ulkomailla monessa äänestyspisteessä äänestysaika on lyhyempikin, kannattaa tarkistaa aukiolot oikeusministeriön vaalisivuilta).

Mainittakoon myös, että äänestää saa vain kerran – joko ennakkoon tai varsinaisena äänestyspäivänä. Useimmille tämä lienee selvä asia, mutta välillä vaalisunnuntain äänestyspaikoille ilmestyy halukkaita äänestäjiä, jotka ovat luulleet ennakkoäänestyksen olevan vain harjoituskierros, jonka perusteella laaditaan gallupit tai jotain.

Näin ei siis ole. Jos äänestää ennakkoon, niin varsinaisena vaalipäivänä ei uurnalle ole asiaa.

Halpoja neuvostohotelleja ja ruokasalien takahuoneita Armeniassa

Hotellihuoneen ruokasali, Gavar, Armenia

Oheinen kuva on hotellihuoneemme ruokasalista Gavarissa, joka on Gegharkunikin maakunnan pääkaupunki Armeniassa. Tai itse asiassa, kyseessä oli ennemminkin ruokasali, johon kuului myös makuuhuone ja wc sekä suihku.

Armeniassa on nimittäin usein niin, että ravintoloissa ei ole yhtä isoa ruokasalia, tai jos onkin, niin sen rinnalla on pieniä yhden pöydän kabinetteja. Armenialaiset ruokailevat mieluummin sellaisissa kuin samassa salissa seurueeseensa kuulumattomien kanssa. Tämä ravintola oli sitten keksinyt laajentaa liikeideaa, ja lisännyt osaan näistä ruokasaleista myös majoitus- ja saniteettitilat.

Siisti huone se oli ja edullinenkin, ei siis niiden suhteen valittamista. En enää muista hintaa, mutta vanha tviittini kertoo kahden hengen huoneiden kustantaneen tuolloin kolme vuotta sitten 12–28 euroa. Gavarin hotelli oli edullisemmasta päästä, mutta ei aivan halvin.

Taas uusi Domnik.net-kuvasivusto

Rinkeby, Tukholma

Verkkotunnukseni Domnik.netin sisältö painottuu vahvasti valokuviin. Maantieteilijä kun olen, niin useimmat niistä keskittyvät paikkoihin ja maisemiin.

Nyt olen aloittanut taas uuden kuvasivuston. Tämä ei ole kuitenkaan täysin uusi sivusto, sillä samalla vanhempi Kuva-Aiheita-valokuvablogi lakkaa päivittymästä. Uudella, vielä nimeämättömällä, sivustolla on sama tarkoitus: julkaista kuvasarjoja aiheista, yleensä paikoista, jotka eivät luontevasti istu Domnik.netin muihin kuvasivustoihin.

Yleensä en julkaise sivustoja kovin keskeneräisinä, mutta tällä kertaa teen poikkeuksen. Uudella sivustolla ei ole vielä edes etusivua. Ulkoasun ja toimintojen hiominenkin on kesken. Tarjolla on vasta yksi kuvasarja (Rinkebyn lähiö Tukholmassa), ja sekin vain suomeksi.

Suomenruotsalaiset: suomalaisia vai ruotsalaisia?

Svenska Klubben

Suomenruotsalaiset eivät yleensä pidä siitä, jos heitä sanoo ruotsalaisiksi. He korostavat olevansa yhtä suomalaisia kuin muutkin suomalaiset, vaikka ovatkin ruotsinkielisiä.

Iso osa Suomen ruotsinkielisistä äänestää kuitenkin ruotsalaista kansanpuoluetta, jonka nimi taannoin vaihdettiin muotoon ”Suomen ruotsalainen kansanpuolue” (ruotsiksi Svenska folkpartiet i Finland). Puolueessa pidettiin ongelmallisena muun muassa sitä, että heidän poliitikkojaan sanotaan ”ruotsalaisiksi” (HS 6.4.10).

Puolueen logiikkaa on vaikea ymmärtää. Jos he haluavat painottaa olevansa ”suomalainen puolue, jonka työkielenä on ruotsi”, niin miksi puolueen nimessä sitten edelleen on ”ruotsalainen”? Miksi he kuvittelevat, että heidän poliitikkojaan ja kannattajiaan tuon uuden puoluenimen myötä kutsuttaisiin? Ruotsalaisiksi tietenkin – niinhän he itsekin tekevät.

Kuinka kokovartaloministeri lyhennetään?

Uusi Suomi

Uudessa Suomessa oli juttua ruuhkamaksuista. Artikkelissa kerrottiin, että liikenneministeri Anu Vehviläinen on sanonut asiaan liittyen jotakin.

Eihän siinä mitään. Se kuitenkin ihmetytti, kun Vehviläisen nimen perässä oli puoluelyhenteenä ”(kok.)”. Näin vaalien alla toki tapahtuu usein loikkauksia puolueesta toiseen, mutta luulisi siitä olleen enemmän kohua, jos ministeri olisi niin tehnyt. Vierailu Vehviläisen kotisivuilla varmisti kuitenkin, että kepulainen hän yhä on.

Ehkei Uusi Suomi silti tehnyt virhettä. Voihan olla, ettei tuo ”kok.” tarkoitakaan kokoomusta vaan kokovartaloministeriä. Uuden Suomen toimituksessa haluttiin siis kertoa, että heidän mielestään myös Vehviläinen on kokovartaloministeri.

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit