Aiheita » ohjeita

Kymppitonni menee rikki tänään

Niko Lipsanen — Tue, 23 Sep 2008 21:43:31 +0000

Tämä blogi on noin kahdeksan kuukautta vanha. Kävijämäärät ovat tasaisesti kasvaneet, ja laskinkin muutama päivä sitten, että 10 tuhannen kävijän raja menisi rikki joskus syys-lokakuun vaihteessa. Maanantain kävijäpiikki toi rajapyykkiä kuitenkin monta päivää lähemmäksi. Jos palvelimet eivät kaadu tai muuta erikoisen radikaalia ei tapahdu, niin laskuri pyörähtänee uudelle kertaluvulle tämän päivän aikana.

Kävijämääriä tässä blogissa laskee virolainen OK kaunter -palvelu, jonka laskuri on jokaisen sivun alareunassa. Toki käytössä on myös kehittyneempi tilastointiohjelma (Google Analytics), kuten myös Datamapin webhotellipakettiin kuuluva Awstats-tilastointi. Mutta olen tykästynyt myös tuohon OK-laskuriin erityisesti sen yksinkertaisuuden takia. Laskuria varten kun ei tarvitse rekisteröityä mihinkään; tilaa vain koodin sähköpostiin. Asetuksia ei tosin sitten pääse jälkikäteen enää muuttamaan.

Laskuri muistaa kymmenen viimeistä kävijää, joten se ei laske jokaista uutta sivulatausta uudeksi kävijäksi, kuten jotkut laskurit tekevät. Mutta sitten kun kymmenen on kävijää on sivun ladannut, lasketaan kävijä taas uudeksi. Tämä toimii varsin kivasti silloin, kun kävijöitä on kovin paljon. Mutta jos laskurin päivälukema alkaa pyöriä sadoissa, niin silloin sama kävijä tulee helposti laskettua yhdelläkin vierailukerralla kahdeksi.

Viime maanantaille laskuri näytti hieman yli 600 kävijää, joten ne tuskin ovat kaikki uniikkeja. Kävijäpiikin aiheutti lähinnä Kulutusjuhla-blogin linkki pienestä kompaktiasunnostamme kertovaa juttuun. Vielä eilen tiistainakin kävijöitä oli lähes 250. Puoliltaöin laskuri näytti lukemaa 9918, joten tasaluvun rikkoontuminen ennen seuraavaa puoltayötä vaikuttaa todennäköiseltä; olkoonkin, että ennen maanantain piikkiä täällä kävi normaalisti vain noin 50–70 kävijää päivässä.

Olen ripotellut OK-laskureita pitkin sivujani. Hyödyllisimmillään ne minusta ovat, kun haluaa kootusti tarkastella jonkin sivuryhmän kävijöitä. Harva laskuri siksi laskeekaan vain yhden sivun kävijöitä. Esimerkiksi tässä blogissa on yksi laskuri, joka pyöräyttää uuden luvun tuli vierailija mille sivulle tahansa. Matkakuvasivuillani yksi laskuri laskee aina yhden reissun kuvien katsojat kaikista kolmesta kieliversiosta ja kaikilta kyseisen matkan kuvasivuilta.

Jos OK.ee päättää jossain vaiheessa lopettaa laskuripalvelun tarjoamisen, niin sitten laskuritiedot menevät menojaan ja minulla on aika homma poistaa laskurikoodi kaikilta sivuilta, joille olen sen lisännyt. Pelkästään tämän yhden vaihtoehdon varaan ei kannata siksi laskea, ja eipä OK-laskuri kovin monipuolista tietoa edes tarjoa. Mutta mielestäni se on kaikessa yksinkertaisuudessaan varsin mainio lisäpalvelu kävijämäärien seuraamiseen.

Toiminnon voi lisätä omille sivuilleen klikkaamalla esimerkiksi tämän sivun alareunassa näkyvää laskuria. Sieltä takaa löytyy Registreeri TASUTA kaunter -linkki, jonka jälkeen täytetään tarvittavat tiedot. Lomakkeen kysymykset ja tilastotiedot on kirjoitettu viroksi, mutta suomalaisille oikeiden merkitysten arvaaminen ei ole kovin vaikeaa. Koodi tulee sähköpostilla. Se on aika vanhanmallista ja rumannäköistä html-kieltä, mutta se on helppo muokata esimerkiksi xhtml-standardin mukaiseksi, jos sitä sivuillaan käyttää.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Ajastetut blogimerkinnät

Niko Lipsanen — Mon, 18 Aug 2008 04:19:54 +0000

Etenkin näin kesällä tulee oltua välillä vähän pidempäänkin poissa tietokoneen luota. On kuitenkin kiva sekä lukijoiden että hakukoneiden kannalta, ettei blogiin ei pääse tulemaan kovin pitkää taukoa. Hyvä ratkaisu tähän on blogikirjoitusten kirjoittaminen varastoon ja ajastaminen ilmestymään säännöllisin väliajoin. Teknisesti se on erittäin helppoa: asetetaan vain julkaisupäivä tulevaisuuteen. Lopuksi pitää vain muistaa painaa Julkaise-nappia (ei Tallenna), jotta artikkeli siirtyy julkaisujonoon.

Kuten blogia seuranneille selvisi, oli äskettäin lomailemassa Etelä-Savossa, mistä olen kotoisin. Kirjoitin lähtiessä joukon artikkeleita, joita sitten tuli blogiin joka aamu. En kuitenkaan kirjoittanut varastoon koko reissun ajaksi, sillä ajattelin ehtiväni vanhassa kotipuolessakin muutaman kirjoituksen rustaamaan. Se oli virhearvio, ja niinpä blogiin jäi ikävä viiden päivän tauko. Mutta eipä tuo nyt kuitenkaan mikään maailman vakavin asia ole.

Nyt on sitten vuorossa käynti vaimon kotiseudulla Tampereella, missä olen tämän kirjoituksen ilmestyessä. Reissu on lyhyempi, mutta lähtöhötäkässä en ehdi kirjoittaa kuin tämän yhden jutun, joten pientä taukoa on taas odotettavissa.

Myös Marko Pyhäjärvi on kirjoittanut artikkelien ajastamisesta. Hän suosittelee ajastamisen käyttöä silloinkin, kun siihen ei ole erityistä tarvetta matkojen tai muiden esteiden takia. Bloggaaminen on tehokkaampaa, kun kirjoittaa useamman jutun kerralla ja laittaa ne ilmestymään sitten lähipäivinä.

Tuosta täytyy olla samaa mieltä. Ne edellisen reissun alla kirjoittamani jutut tulivat aika vauhdikkaasti. Kun saa putken päälle, niin kirjoittaminen sujuu kuin lennossa. Luulenpa, että tässäkin blogissa tullaan jatkossakin näkemään ajastettuja merkintöjä.

Välillä tietysti tulee aiheita, joihin pitää tarttua heti. Mutta ei sekään mikään ongelma ole. Ajastuksia voi silloin siirtää ja antaa vähemmän kiireisten juttujen väistyä ajankohtaisten tieltä.

Pyhäjärven merkinnän kommenteissa Arttu antaa vinkin Future Posts Calendar -lisäosasta, jonka pitäisi helpottaa ajastusten hallinnoimista. En ole tuota vielä ehtinyt kokeilla, mutta se vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Älä estä kuvien indeksointia

Niko Lipsanen — Thu, 07 Aug 2008 03:36:40 +0000

Varsin iso osa kotisivujeni sisällöstä on valokuvia. Pari vuotta sitten keksin mielestäni hyvän idean, ja estin robots.txt-tiedostolla joidenkin valokuvia sisältävien hakemistojen indeksoinnin hakukoneilta. Tulos on selvästi nähtävissä, jos katsoo kuukausittaisia kävijätilastojani heinäkuulta ja syyskuulta 2006. Kävijämäärissä kävi kertakaikkinen romahdus, eivätkä ne edelleenkään ole palautuneet entiselle tasolle.

Googlen kuvahaku toi ennen tuota muutosta Domnik.netin kävijöistä yli 70 prosenttia. Koska suurin osa kuvista jäi sen jälkeen haun ulkopuolelle, romahti tuo nopeasti murto-osaan. Minulta kesti kuitenkin pitkän aikaan edes tajuta, mistä oli kyse. Samaan aikaan tapahtui sivuilla muutakin: vaihdoin palveluntarjoajalta toiselle, sivusto oli muutaman päivän poissa verkosta ja yhden järjestön kotisivut siirrettiin Domnik.netin alta toisaalle. Siksi en osannut heti yhdistää kävijämäärien laskua tuohon onnettomaan robots.txt-muutokseen. Palautin tiedoston ennalleen vasta useamman kuukauden päästä.

Yksi eniten osumia kerännyt tiedosto oli aikaisemmin tämä siskoni ottama kuva Funny Face -nimisestä koirasta (katso Funnyn kotisivu. Se oli parhaimmillaan ensimmäisellä sijalla Googlen kuvahaussa hakusanalla “funny”. Mutta ei todellakaan ole enää.

Kaikkea tyhmää sitä tuleekin tehtyä. Mutta ehkä siitä sitten samalla jotakin oppii.

Valokuvassa on Munkkisaaren edustalla keväällä ankkurissa ollut auringonkukkavene. Otin kuvan 22.5.2008 (kuvan lisenssi).

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen

Niko Lipsanen — Mon, 04 Aug 2008 03:39:59 +0000

Version 2.3 myötä Wordpressiin tuli uusi toiminto: tägit. Aikaisemminkin ne olivat saatavissa lisäosien, kuten Ultimate Tag Warrior avulla, mutta uudemmissa versioissa ne ovat osa Wordpressin ydintä. Mutta kuinka ne eroavat kategoriatoiminnosta? Entä millä tavoin tägejä olisi syytä käyttää?

Kategorioita kutsutaan Wordpressin suomennoksesta riippuen “aiheiksi” tai “luokiksi”. Tehdään nyt kompromissi ja kutsutaan niitä vaikka “aiheluokiksi”. Tägit ovat tägejä tai avain- tai asiasanoja.

Sekä kategorioita että tägejä voi käyttää käytännössä samaan tarkoitukseen. Teknisesti niiden käyttö eroaa siten, että kategorioista tehdään lista, josta sitten valitaan sopivat aiheluokat kuhunkin merkintään. Tägit taas kirjoitetaan tekstikenttään. Siksi kategoriatoiminto soveltuu paremmin silloin, jos aiheita ei ole valtavaa määrää. Yleensä on hyvä hahmotella jo etukäteen, mitä kaikkia aiheluokkia ottaa käyttöön. Tägien käyttö sen sijaan on vapaampaa. Usein tägit esitetään blogissa tägipilvenä, jossa eniten käytetyt tägit on merkitty suuremmalla tekstillä.

Jos pitää kotieläinaiheista blogia, niin voi valita aiheluokiksi vaikka “koirat”, “kissat” ja “gerbiilit”. Sitten merkitsee tägeillä tarkemmin, mistä asiasta on kyse, esimerkiksi “ruokinta”, “uutiset”, “näyttelyt”, “karvanlähtö” jne.

Tässä blogissa olen valinnut hieman tavallisuudesta poikkeavan tavan aiheluokkien käyttöön. Käytän kategorioita kertoakseni sen, onko kirjoituksessa valokuva, jokin muu kuva vai ei kuvaa ollenkaan. Tämän tarkoituksena on lähinnä mahdollistaa se, jos joku haluaa selata vain kuvallisia kirjoituksia. Muut aiheluokat ovat oikeastaan aika turhia.

Tägeillä on merkitystä myös hakukoneoptimoinnin kannalta. Jesse Petersen kirjoittaa muistuttaa, että joskus aikoinaan webmastereilla oli tapana laittaa aihesanaluetteloita websivuille houkuttelemaan hakukoneita. Niiden teho on nykyään melko kyseenalainen, mutta onneksi ovat tägit. Tägit ovat avainsanalistojen parannettu versio ja niiden merkitys perustuu muun muassa siihen, että erilaiset Web 2 -sivustot, kuten Technorati, hyödyntävät niitä indeksoidessaan blogien sisältöjä. Hyvin toteutettu tägitys parantaa näkyvyyttä hakukoneissa.

Tägeistä on hyötyä myös joidenkin Wordpressin lisäosien kanssa. Tässä blogissa on käytössä Wordpress Related Posts -lisäosa, joka hakee blogista samankaltaisia merkintöjä nimenomaan tägien avulla. Tämänkin kirjoituksen lopussa on viisi tällaista linkkiä. Mitä yksityiskohtaisempia tägejä käyttää, sitä paremmin lisäosa löytää aiheeseen liittyvät muut blogimerkinnät. Siksi kannattaakin laittaa niitä avainsanoja mieluummin reilusti kuin pihistellä, kunhan ne vain liittyvät aiheeseen.

Ongelmaksi voi muodostua se, että tägipilvi menee lopulta kovin sekavan näköiseksi. Niin on käynyt tässäkin blogissa. Onneksi sen voi määritellä itse, kuinka monta tägiä haluaa pilvessä näkyvän. Pienensin etusivun sivupalkissa näkyvien tägien määrän 25 eniten käytettyyn. Nyt se ei enää ole kovin sekava. Muilla sivuilla, joilla tägipilvi on sivupalkissa (esimerkiksi tämä sivu), näkyy 45 yleisintä avainsanaa. Jos haluaa nähdä koko repertuaarin, niin se on esillä arkistosivulla.

Joillekin käyttäjille Wordpressin uusi tägitoiminto on kuitenkin ollut askel taaksepäin. Jo aiemmin mainittu Ultimate Tag Warrior -lisäosa oli ominaisuuksiltaan monipuolisempi kuin integroitu tägitoiminto. Se ei kuitenkaan enää toimi Wordpressin versiosta 2.3 alkaen. Joitakin sen toimintoja on kuitenkin saatavilla erillisinä lisäosina. Saatavilla on esimerkiksi tägiehdottelija, mahdollisuus upottaa tägejä blogimerkintöihin ja kehittyneempi tägien hallinnointityökalu. Tässä blogissa mikään niistä ei ole käytössä, mutta ehkä vielä jossain välissä niitä kokeilen.

Tämä kirjoitus on kirjoitettu jo aiemmin ja ilmestyy ajastettuna. Ajastettuja kirjoituksia tulee muutama lisääkin lähipäivinä. Blogin kirjoittaja lomailee eteläisessä Savossa ja saattaa välillä käydä koneella katsomassa, josko joku olisi kirjoittanut kommentteja.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Wordpressin polkutunnustoiminto

Niko Lipsanen — Thu, 26 Jun 2008 01:05:04 +0000

Polkutunnustoiminnon toteutus Wordpress-blogimoottorin uudessa 2.5-versiossa on lähestulkoon malliesimerkki siitä, kuinka toimintojen tekeminen havainnollisiksi uusille käyttäjille samalla merkitsee käytettävyyden heikkenemistä niille, jotka jo tietävät kuinka homma toimii.

Polkutunnus eli slugi on osa artikkelin tai sivun www-osoitetta. Esimerkiksi Wordpress-julkaisujärjestelmä yleisesti käytetty osoiterakenne artikkeleille on muotoa:

http://www.bloginosoite.com/VUOSI/KK/PV/artikkelin-otsikko

Polkutunnus on tuossa pötkössä viimeisenä oleva osa, eri “artikkelin-otsikko”. Tämän kirjoituksen polkutunnus on “wordpress-polkutunnus”. Polkutunnus muodostuu automaattisesti suoraan otsikon perusteella, mutta kehittyneemmät julkaisujärjestelmät, kuten Wordpress, antavat mahdollisuuden muokata sitä myös käsin. Joissakin järjestelmissä varsinaista polkutunnusosaa ei ole lainkaan, vaan artikkelit tai sivut erotellaan toisistaan numeroin. Myös Wordpress on mahdollista asettaa toimimaan tällä tavoin.

Wordpressin aikaisemmissa versioissa polkutunnustoiminto löytyi artikkelinkirjoitussivun oikeasta sivupalkista. Sivupalkki oli kieltämättä sekava, kun siellä oli paljon eri toimintoja päällekkäin. Mutta toisaalta oli helppo jättää ne toiminnot, joita yleensä käytti, laajennetuiksi, ja jättää muista näkyviin pelkät otsikot. Nämä asetukset jäivät selaimen muistiin ja olivat valmiina paikoillaan, kun kirjoitussivulle palasi takaisin.

Versiossa 2.5 polkutunnustoiminto on otsikkokentän alapuolella, ja se on merkitty tekstillä “Kestolinkki”. Toiminto ei kuitenkaan ole näkyvissä heti sivulle tultaessa. Se ilmestyy vasta, kun otsikko- tai sisältökenttään kirjoitetaan jotain. Jos aloittaa kirjoittamisen otsikosta, muodostuu oletuspolkutunnus otsikon mukaan. Jos taas, kuten minulla usein on tapana, jättää otsikon laatimisen viimeiseksi, tulee polkutunnusehdotukseksi pelkkä artikkelin tunnistenumero.

Aikaisempien versioiden kanssa homma toimi yksinkertaisemmin. Jos minulle kelpasi suoraan otsikon perusteella muodostettu polkutunnus, minun ei tarvinnut tehdä sille mitään. Nyt minun täytyy joko keksiä otsikko heti ensimmäiseksi tai sitten käydä muokkaamassa polkutunnus erikseen. Polkutunnus ei myöskään päivity, jos otsikkoa muuttaa kesken kirjoittamisen, vaan tunnusta on muokattava erikseen.

Minulla on tapana lähes aina muokata polkutunnusta. Usein laitan siihen otsikon sijaan pari keskeistä avainkäsitettä, kuten tässäkin kirjoituksessa. Tämäkin onnistui helpommin vanhoissa versioissa: kirjoitin vain sivupalkin kenttään haluamani polkutunnuksen ja se oli siinä. Nykyisessä versiossa pitää ensin klikata Muokkaa-linkistä tekstikenttä auki. Kun polkutunnusta on muokattu, pitää se vielä erikseen tallentaa (katso kuvakaappaus). Aikaisemmissa versioissa näitä ylimääräisiä klikkauksia ei tarvittu.

Wordpressin päivityksen jälkeen minulle on myös pari kertaa käynyt niin, että polkutunnuksesta on jäänyt viimeinen kirjain uupumaan. Niinpä tässä blogissa on kirjoitukset polkutunnuksilla google-kuvahak ja hocus-pocus-googl. En ole aivan varma, mistä kirjaimen katoaminen johtuu, mutta epäilen unohtaneeni painaa tallennusnappia tunnuksen muokkaamisen jälkeen. Kun sellaista ei ennenkään tarvinnut erikseen painaa, niin ei sitä nykyäänkään aina muista.

Ilmiöön voi olla jokin muukin selitys. Ja tietysti nuo virheet olisi mahdollista korjata, sillä voihan polkutunnusta muokata julkaisun jälkeenkin. Mutta kun on ehtinyt jo julkaista kirjoituksen jollakin osoitteella ja Wordpress on automaattisesti lähettänyt siitä pingit useille eri seurantapalveluille, niin olen pitänyt pienempänä pahana jättää polkutunnukset vähän hassuiksi.

Uusi polkutunnustoiminto on varmasti hyvä uusille käyttäjille sekä sellaisilla sivustoilla, joilla on paljon satunnaisesti kirjoittavia (eikä välttämättä kovin teknisesti orientoituneita) käyttäjiä. Muutama lisäklikkaus ei silloin haittaa. Luulenpa siksi, että tämä on hyvä uudistus esimerkiksi Sinivihreiden sivuille (kunhan päivitän ne käyttämään uutta versiota). Mutta kokenutta käyttäjää, joka tietää mitä tekee, ylimääräiset klikkailut vain ärsyttävät.

Kuvakaappauksessa näkyy Wordpressin version 2.5 polkutunnustoiminnon ulkoasu yllä otsikon kirjoittamisen jälkeen alla sen jälkeen, kun Muokkaa-linkkiä on painettu.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Paluuviitteet erilleen

Niko Lipsanen — Wed, 18 Jun 2008 03:41:48 +0000

Arkimedian blogissa oli jokin aika sitten ohje, kuinka erotella paluuviitteet erilleen kommenteista Wordpress-blogeissa. Toteutin sen nyt kokeeksi tässä blogissa. Samalla poistin paluuviitteen etusivun oikean sivupalkin “Keskustelussa nyt” -listasta.

Eipä paluuviitteitä niin kauheasti ole kommenttiosastoilla tähänkään asti näkynyt. Suurin osa niistä on ollut Blogispotin ilmoituksia sinne lisätyistä jutuista. Koska varsinaista keskustelua niiden kautta ei ole juurikaan käyty, niin lienee ihan perusteltua ainakin toistaiseksi erotella ne keskustelukommenteista.

Mutta mielellään siis saa jatkossakin muistaa tätä blogia paluuviitteillä. Itse asiassa ne näyttävät omana erillisenä listanaan varsin klikattavilta, joten ehkä niiden kautta tulee tällä muotoilulla jopa enemmän paluuliikennettä kuin aiemmin.

Kommenttien määrään Wordpress näyttää paluuviitteet edelleen laskevan. Se saattaa monissa tapauksissa näyttää vähän hämäävältä, kun varsinaisia kommentteja ei olekaan luvattua määrää. Etenkin, jos kommentteja ei ole lainkaan, niin se näyttää kovin omituiselta (esim. jutussa Blogilistan pingistä ei ole tällä hetkellä kuin yksi paluuviite). Olisikohan mahdollista saada Wordpress myös laskemaan ne erikseen?

Lisäys: Ehkäpä tässä yhteydessä on myös hyvä kohtaa mainostaa Arkimedian sivuilla sijaitsevaa suomenkielistä Wordpress-tukifoorumia. Siellä tähänkin kysymykseen varmaan löytyisi paremmin vastaus kuin täällä blogissa kirjoitellen (vaikkei uusi foorumi vielä ihan kauhean aktiivinen olekaan).

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Blogilistaa voi nyt pingata

Niko Lipsanen — Fri, 13 Jun 2008 16:28:51 +0000

Blogilista.fi-palvelun ominaisuuksiin on näköjään lopultakin lisätty pingaus. Se olikin erittäin toivottava parannus. Pingin avulla bloginsa voi asettaa ilmoittamaan päivityksistä Blogilistalle automaattisesti. Ei siis tarvitse odottaa, että Blogilistan robotti tulee kierrokselleen blogiisi, vaan voit lähettää sille ping-kutsun.

Kokeilin Blogilistan pingiä ensimmäisen kerran edellisen teekirjoituksen kanssa, ja hyvin se näytti toimivan. Aikaisemmin olen käynyt yleensä ilmoittamassa Blogilistalle päivityksistä käsin. Haluan päivityksen näkyvän lukijoille heti eikä vasta muutaman tunnin päästä. Mutta oma vaivansahan siitä on ollut, ja nyt sitä ei sitten enää tarvitse tehdä.

Wordpress-alustalla pyörivissä blogeissa pingaus asetetaan päälle Asetukset-valikon takaa kohdasta “Kirjoittaminen”. Sivun alareunassa on lomakekenttä otsikolla “Päivityspalvelut”. Sinne niitä pingausosoitteita voi lisätä, yhden rivilleen. Blogilistan pingausosoite on:

http://www.blogilista.fi/blogipalvelut/ping

Englanniksi asennetuissa blogeissa tuo lomake löytyy ketjun “Options > Writing > Update Services” takaa.

Suunnilleen samat asiat kerrotaan myös Blogilistan ohjeissa. Ehkä sinne tulee jatkossa ohjeita myös muiden blogialustojen pingausasetuksista. Todennäköisesti homma toimii suhteellisen samalla tavalla myös muissakin kuin Wordpress-blogeissa.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Hauduta tee oikein

Niko Lipsanen — Thu, 12 Jun 2008 23:25:11 +0000

Vaikkei joisikaan teetä monta litraa päivässä, kuten minä, niin kannattaa silti juoda hyvää teetä. Se ei välttämättä tarkoita samaa kuin kallis tee. Minäkin juon useimmiten jotain ihan perusteetä, halpaa ceylonia tai assamia (sellaista samantapaista, mitä saa pussiteenäkin). Vaikka teen laadullakin on väliä, hauduttaminen on kuitenkin se tärkein asia. Kalliin ja hyvälaatuisenkin teen voi helposti pilata hauduttamalla sen väärin.

Olen joskus saanut jopa Lipton-pussiteetä, joka oli herkullisen hyvää. Se vain oli haudutettu kunnolla pannussa. Oleellista on, että vesi on hyvälaatuista ja riittävän kuumaa (muttei välttämättä aivan kiehuvaa), haudutusastia puhdas, teelehtiä sopiva määrä ja haudutusaika on oikea. Haudutusaika riippuu teelaadusta. Usein se on kirjoitettu paketin päälle, mutta jos sitä ei kääreestä löydy, niin Google auttaa. Kannattaa hakea teelaadun nimellä, ja yleensä tulee vastaan sivuja, joilta löytyy ohjeita juuri siihen teelaatuun liittyen.

Kalliimpiakin teelaatuja kannattaa kuitenkin kokeilla, mutta haudutusaikoja kannattaa noudattaa tarkasti. Joitakin sencha-lajikkeita ei hauduteta kahta minuuttiakaan, kun taas monia valkoisia teelaatuja pidetään pannussa yli vartti. Monet paremmista teelaaduista voi myös hauduttaa kahteen kertaan. Ensimmäinen haudutus on tällöin yleensä lyhyt, pari minuuttia. Toisella kerralla lehtien annetaan sitten hautua pidempään. Monilla vihreillä teeillä (esim. juuri senchat) ensimmäisen haudutuksen tulos on raikkaan, mutta hennon hienostuneen makuinen. Toisella haudutuksella tulee pehmeämpi ja täyteläisempi lopputulos. Mutta jos jättää ensimmäisen haudutuksen liian pitkäksi aikaa veteen, saa vain kitkerää litkua.

Joskus on pakko tyytyä myös pussiteehen. Asiaa auttaa kummasti, jos senkin voi hauduttaa kunnon pannussa. Mutta aina siihen ei ole mahdollisuutta. Teepussien suurin ongelma on se, että niissä on liikaa teetä kupilliseen vettä. Sunnuntain kirkkokahveilla ratkaisemme vaimoni Marin kanssa ongelman yleensä siten, että teemme yhdestä teepussista kaksi mukillista juomaa. Teepussissa kun on aivan liikaa teetä yhteen kupilliseen. Pussia pitää kuitenkin siirrellä koko haudutuksen ajan kupista toiseen, jotta molemmat saavat samanlaisen lopputuloksen. Muutoin toinen saa teestä värin ja toinen parkkihapot.

Teepussin jakamista kutsutaan joskus kaverikuppimenetelmäksi. Ei sillä haudutetun teen veroista lopputulosta tule, mutta joka tapauksessa parempaa kuin yksi pussi per kuppi -menetelmällä.

Kuvassa on käynnissä venäläinen teetarjoilu Borovskin pikkukaupungissa Kalugan oblastissa. Taustalla lauletaan karaokea. Otin kuvan 9.6.2007.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Ohjeita Wordpressin käyttäjille

Niko Lipsanen — Wed, 19 Mar 2008 15:08:04 +0000

Kirjoitin Wordpressin käyttöohjeet, jotka on suunnattu sisältöä tuottaville Wordpress-pohjaisten verkkopalveluiden käyttäjille. Ohjeissa ei siis ole ohjeita ohjelmiston asentamisesta, ulkonäön muokkaamisesta tai lisäosien kanssa pelailusta. Sen sijaan yritän selittää mahdollisimman epäteknisellä kielellä, kuinka artikkeleita kirjoitetaan ja kuinka kuvia siirretään blogiin.

Tarve näiden ohjeiden kirjoittamiselle syntyi, kun aloitimme Sinivihreiden kokoomuslaisten sivut. Vaikka Wordpress onkin varsin selkeä ja yksinkertainen käyttää, niin monille vähemmän teknisesti orientoituneille käyttäjille siinäkin on monta koukkua, jotka on tarpeen selittää auki. Kun sitten näin tuon vaivan ohjeiden kirjoittamisesta Sinivihreille, niin päätin sitten muokata niistä myös laajempaan levitykseen sopivan version (josta on karsittu pois toimituksellisia ohjeita yms.).

Lähitulevaisuudessa, kun pahimmat puutteet on ahkerien kommentoijien avulla saatu korjattua (tämä on vinkki), pakkaan sivut zip- tai tar.gz-paketiksi ja laitan yleiseen jakoon jollakin soveltuvalla Creative Commons -lisenssillä. Tällöin muidenkin verkkopalveluiden ylläpitäjät voivat ottaa ohjeet käyttöön ja räätälöidä ne sellaisiksi, että soveltuvat paremmin juuri heidän ylläpitämiensä verkkopalveluiden käyttäjille. Vielä toistaiseksi kopiointi muualla julkaistavaksi edellyttää kuitenkin luvan kysymistä.

Kommentteja ohjeista ja ehdotuksia niiden kehittämisestä voi jättää tämän kirjoituksen perään.

» Tästä Wordpress-ohjeisiin