Ruminta Firefoxissa ovat fontit. Tämä näkyy hyvin tämän blogin arkistosivusta otetussa kuvakaappauksessa. Arkistosivulla tägien koko vaihtelee kirjoitusten määrän mukaan, joten sivulla monen eri kokoista tekstiä. Siinä missä Operalla kirjainten paksuus kasvaa suhteellisen tasaisesti tekstin koon kasvaessa, Firefoxilla paksuus hypähtää yhtäkkiä. Epäjatkuvuuskohta on tällä hetkellä kahdeksan ja yhdeksän artikkelin tägien välissä (vertaa vasemmassa reunassa olevia tägejä “koirat” ja “tietokone”).

Vaikuttaakin siltä, että Firefox ei osaa yksinkertaisesti vain suurentaa tekstiä, vaan alkaa tietyn koon jälkeen myös lihavoimaan sitä. Ja sitten, jos teksti on vielä erikseen lihavoitua, on fontti usein Firefoxilla kömpelön leveää. Välillä huomaa, kun lihavoitu teksti tai otsikko mahtuu hyvin yhdelle riville Operaa käytettäessä, mutta Firefoxilla se katkeaa kahdelle.

Aivan kaikessa Firefox ei sentään ole huonompi. Jos vertaa toisiinsa vierekkäisiä tägejä “kesä” ja “kielet” (kuusi ja kahdeksan artikkelia), niin Operalla ne näyttävät samankokoisilta. Firefox sen sijaan osaa erotella ne toisistaan hieman eri suuruisiksi.

Ovatko sivut sitten loppujen lopulta sen paremman näköisiä Operalla kuin Firefoxillakaan lienee niin maku- kuin tottumuskysymyskin. Jos on tottunut selaamaan nettiä toisella, niin tutut sivut voivat toisella näyttää vähän oudoilta. Mutta mielestäni selaimen pitäisi osata suurentaa tekstiä lihavoimatta sitä.

Tämän jutun kuvakaappaukset on otettu Operan versiolla 9.52 ja Firefoxin versiolla 3.0.3 Ubuntu Linux -käyttöjärjestelmässä (versio 8.04). Erot fonttien käsittelyssä eivät kuitenkaan ole mikään linux-versioihin rajoittuva juttu, vaan olen huomannut vastaavan ilmiön myös Windowsia käyttäessäni – ja myös muilla sivustoilla kuin omallani.

Alla kuvakaappaus tämän blogin arkistosivusta Opera- ja Firefox-selaimilla.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Opera 9.5 julkaistu
• Haloscan onkin nyt JS-Kit
• Nyt myös englanniksi ja ranskaksi
• Oikotieto ja linkinvaihto
• Poukkoilua Googlen hakutuloksissa

Maailman edistyksellisisin www-selain Opera on nyt edennyt versioon 9.5. Se on saatavilla ilmaiseksi niin Windowsille, Linuxille kuin Macillekin. Suosittelen lämpimästi sen lataamista koneelle ainakin kokeilemisen iloksi. Betaversiohan on ollut saatavilla jo jonkin aikaa, joten joillekin uusi Opera saattaa olla tuttukin. Itse odottelen yleensä vakaan version julkistamista enkä kokeile betoja kuin poikkeustapauksissa.

Selaimen uusi oletuskuosi ei silmääni suuresti miellyttänyt, mutta onneksi se oli helppo muuttaa entiselleen. Olen ehkä vähän konservatiivi tällaisissa asioissa. Nyt erona entiseen on vain, että yläreunan osoiterivi on ohentunut, mikä lienee ihan hyvä muutos. Jääpähän enemmän tilaa itse sisällölle.

Uuden version pitäisi olla entistä huomattavastikin nopeampi, mutta en itse asiassa huomaa kauheasti eroa. Se tosin johtuu vain siitä, että Opera oli aiemminkin nopea. Mutta edelleenkin vaikkapa viiden minuutin Youtube-videon katsomiseen kuuluu se viisi minuuttia, ei se yhtään nopeammin mene.

Uutena ominaisuutena on muun muassa se, että Opera osaa nyt hakea sivuhistoriasta löytyvien sivujen sisällöstä. Eli jos kävin sivulla, jossa kerrottiin vaikkapa profeetta Habakukista, mutta unohdin jo, mikä sivu se oli, niin ei hätää. Alan vain kirjoittaa osoiteriville sanaa “habakuk” ja Opera näyttää ne sivuhistoriasta löytyvät sivut, joilla sana esiintyy. Vaikuttaa kätevältä.

Uutuutena on tarjolla myös synkronointipalvelu Opera Link. Sen avulla saa tutut kirjanmerkit ja pikavalinnat eteensä, vaikka ei olisikaan sillä koneella, jota yleensä käyttää.

Kaikki vanhat hyvät ominaisuudet näyttäisivät olevan edelleen tallella. Operan paras puoli on mielestäni sen muokattavuus. Esimerkiksi itse olen tottunut asettelemaan selaimen käyttöliittymän siten, että selainpainikkeet ovat vasemmassa reunassa ja ikkunointi (täbit) oikeassa reunassa; molemmat siis pystysuunnassa. Täbejä saa allekkain siististi mahtumaan paljon enemmän kuin vierekkäin ja samalla ne eivät vie tilaa www-sivujen sisällöltä pystysuunnassa. Leveyden suhteen on harvemmin ongelmia. En tiedä, pystyykö esimerkiksi Firefoxissa käyttöliittymää edelleenkään muokkaamaan yhtä vapaasti.

Operan tarjoaa myös erittäin monipuolisen valikoiman erilaisia toimintoja, jotka ovat käytössä heti. Niitä varten ei tarvitse asennella lisäosia. Joidenkin mielestä toimintojen suuri määrä tekee Operasta sekavan, mutta omasta mielestäni ne ominaisuudet, joita ei tule käytettyä, pysyvät aika hyvin siellä valikkojen takana piilossa. Käyttöliittymään on helppo muokata näkyville ne toiminnot, joita itse haluaa käyttää, ja antaa loppujen vain olla.

Selaamista nopeuttavia hiiripikaeleitä on ilmeisesti tullut uudessa versiossa lisää. En ole uusiin vielä tutustunut, mutta vanhatkin ovat erittäin käteviä. Firefoxiinkin ne ovat ilmeisesti saatavilla jonkin lisäosan avulla.

Tutustumiseni Operan uuteen versioon on vielä alussa, joten en osaa nyt kertoa enempää. Mutta olen käyttänyt Opera-selaimen eri versioita jo useita vuosia, ja siltä pohjalta uskallan sitä suositella. Opera on norjalaista laatutyötä. Jos et ole vielä tutustunut, nyt on aika tehdä se.

Kuvakaappauksessa on uusi Opera 9.5 (käyttiksenä Ubuntu 7.10), mutta vanhalla ulkoasukuosilla. Kuvassa näkyvää käyttöliittymää on muokattu varsin paljon, oletusasetuksilla painikkeet ja täbit ovat suunnilleen siellä missä muillakin selaimilla.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Facebook ja azerty-näppäimistö
• Del.icio.us on nyt Delicious.com
• Nyt myös englanniksi ja ranskaksi
• Ylenkin uutisia voi nyt kommentoida
• Web on rumempi Firefoxilla