paikat

Tornihotelli Hernesaaren kärkeen

Jätkäsaareen suunniteltu tornihotelli kaatui eilen täpärästi Helsingin valtuustossa. Helsingin maiseman puolesta kovasti pelättiin, eikä pelko toki täysin vailla perusteita ollut.

Uusi iso kongressihotelli olisi kuitenkin tervetullut vahvistamaan Helsingin asemaa kongressikaupunkina. Voisi se olla tornikin. En ole kauhean innostunut Pasilaan suunnitellun kaltaisista pilvenpiirtäjälähiöistä, mutta yksittäisenä maamerkkinä hyvin valituilla paikoilla tornit toimivat. Hernesaaren kärki voisi olla yksi sellainen.

Hernesaaresta olisi komeat maisemat sekä merelle että kaupunkiin päin. Torni olisi kuitenkin riittävän kaukana vanhasta ruutukaava-alueesta, että se ei järkyttäisi niiden maisemia. Mereltä ja Etelä-Helsingin rannoilta se toki näkyisi, ja siksi olisikin toivottavaa, että torni olisi vähän kauniimpi kuin Jätkäsaareen suunniteltu rumilus.

Valokuvia Nairobista ja Kiberasta

Nairobi on Kenian pääkaupunki ja Kibera sen suurin slummi. Joskus Kiberaa on sanottu myös Afrikan suurimmaksi slummiksi, mutta sitä se ei – ainakaan enää – ole.

Siitä, kun Nairobissa kävin, on aikaa jo kahdeksan vuotta. Kuvasarjassa olevat valokuvatkin olen julkaissut sivuillani jo aiemmin. Koska etenkin Kiberasta ottamani kuvat ovat osoittautuneet suhteellisen suosituiksi, päätin julkaista kuvat uudestaan suurempina ja paremmin korjailtuina.

Aikaisemmilla kuvasivuillani oli joukko otoksia myös YK:n Afrikan-päämajasta Nairobin lähellä Gigirissä. Ne eivät kuitenkaan ole juuri herättäneet kiinnostusta, ja jätinkin ne siksi pois tästä uudelleenjulkaisusta.

Valokuvia Olhavan seudun linja-autoista

Sarjassa ”laajoja kansanjoukkoja aivan rajattoman paljon kiinnostavat artikkelit” julkaisen tällä kertaa 24 valokuvan sarjan Olhavan seudun linja-autoista.

Olhava (Volhov) on 47 tuhannen asukkaan kaupunki Olhavan piirissä Leningradin alueella Venäjällä. Kaupunki sijaitsee Laatokkaan laskevan Olhavajoen kahden puolen. Kaupungin kaksi puoliskoa ovat useamman kilometrin päässä toisistaan.

Kävin Olhavassa puolitoista vuotta sitten syksyllä. Linja-autot, niin hienoja kuin ne ovatkin, eivät varsinaisesti olleet syynä matkaan. Pääkohteena minulla ja siskollani oli Olhavan lähistöllä sijaitseva Vanha-Laatokka, jota joskus Venäjän ensimmäiseksi pääkaupungiksikin tituleerataan.

Olhavan monipuolinen bussikalusto, josta monet yksilöt vaikuttivat olevan ruotsalaista perua, ei kuitenkaan jäänyt ilman huomiotani. Vanhat suomalaiset bussit olisivat toki olleet nostalgisempia, mutta hauskoja olivat nämä ruotsalaisetkin.

Kuvia Suomen ja Ruotsin Karesuvannoista

Jatketaan vielä tätä Lappi-valokuvien sarjaa. Tällä kertaa olisi vuorossa kuvia Karesuvannon kylästä sekä Suomen että Ruotsin puolelta.

Karesuvanto on vähän isompi kylä kuin edellisessä kuvasarjassa esitelty Maunu. Ruotsin puolella on kirkko, kirjasto ja kauppoja, ja Suomenkin puolella ainakin huoltoasema sekä pari baaria. Ruotsin puolella kylä kuitenkin taitaa nykyään olla huomattavasti eläväisempi.

Karesuvanto on lestadiolaisuuden synnyinseutua. Lars Levi Laestadiuksen pirtti on edelleen paikallaan Ruotsin puolella kylää. Se on nykyisin museo, mutta ainakin infotaulun mukaan sitä käytetään edelleen myös hartaustilaisuuksien järjestämiseen.

Kolme kuvaa Maunun kylästä

Maunu on kylä Enontekiön ja Kiirunan kunnissa Suomen ja Ruotsin rajalla, molemmin puolin Könkämäeno-rajajokea. Mökkeilin sen liepeillä noin viikon viime vuoden kevättalvella, ja otin toki myös valokuvia.

Toisin kuin otsikossa sanotaan, kuvia ei varsinaisesti ole vain kolme, vaan yhteensä 30. Tähän blogimerkintään nostan niistä kuitenkin esille kolme, koska ne ovat mielestäni hauskoja, kuvaavia tai sitten jotenkin omituisia.

Kaikki Maunussa ottamani kuvat on otettu Suomen puolella jokea. Osassa toki näkyy Ruotsiakin. Tässä ensimmäisessä kuvassa ei pitäisi näkyä, mutta jotakin kovin ruotsalaista siinä kuitenkin on.

Syitä mennä tai olla menemättä Saint Lucialle

Tänään on Saint Lucian itsenäisyyspäivä. Se ei ehkä ole syy mennä tai olla menemättä tälle Martiniquen ja Saint Vincentin välissä sijaitsevalle saarelle, mutta se on hyvä syy valita Saint Lucia blogimerkinnän aiheeksi juuri tänään.

Suhteeni Saint Luciaan on ristiriitainen. Toisaalta se on jäänyt mieleeni Itä-Karibian saarten joukossa vähän tasapaksuna, ehkä jopa tylsänäkin. Toisaalta voin kuitenkin hyvin mielin suositella sitä kohteeksi, jos aikoo tuolla suunnalla vierailla.

Saint Lucia oli monen muun alueen saaren tavoin välillä Ranskan, välillä Iso-Britannian, siirtomaa, kunnes itsenäistyi jälkimmäisestä tasan 34 vuotta sitten. Molemmat siirtomaaisännät jättivät jälkensä kulttuuriin. Englanti on virallinen kieli, mutta ranskan, länsiafrikkalaisten kielten ja kalinagon sekoituksena syntynyt paikallinen kreoli on yleinen puhekieli.