paikka

Kuinka raitiovaunupysäkit pitäisi nimetä?

Kaisaniemi ei ole enää metroaseman eikä kohta enää raitiovaunupysäkkienkään nimi (HU 16.12.15). Pysäkkien nimi muuttuu Kaisaniemenkaduksi. Samalla viereiset Varsapuistikon pysäkin muuttuvat Kaisaniemenpuistoksi. Jälkimmäinen muutos koskee myös viereisiä bussipysäkkejä.

Kaupungin puolesta muutosta perustellaan sillä, että ”Kaisaniemi” viittaa laajempaan alueeseen kuin vain pysäkin ympäristöön. Varsapuistikko taas ei kuulemma ole ihmisille nimenä tuttu.

Kehitys kulkee tässä väärään suuntaan. Kadunnimet ylipäänsä ovat huonoja pysäkinnimiä, jollei kyse ole kovin lyhyestä kadusta. Nimi kun ei kerro sitä, millä kohtaa katua pysäkki on. Kaisaniemenkadullakin sijaitsevat nyt kadun mukaan nimettävien lisäksi myös yllä mainitut Varsapuistikon (tulevaisuudessa Kaisaniemenpuiston) pysäkit.

16.12.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Kuinka raitiovaunupysäkit pitäisi nimetä? | Lue koko artikkeli »

Pikku prinssi ja maantieteilijä

Tänään on kulunut 110 vuotta lentäjäkirjailija Antoine de Saint-Exupéryn syntymästä. En olisi tosin asiaa mitenkään havainnut, jos Google ei olisi sen kunniaksi muuttanut logoaan Pikku prinssi -teemaiseksi.

Pikku Prinssi (Le Petit Prince, 1943) on Saint-Exupéryn tunnetuin teos, ja on se itsellänikin hyllyssä (monien muiden ranskaa opiskelleiden tavoin tietysti alkukielellä). Maantieteilijän kannalta mielenkiintoista on myös se, että matkatessaan tähdeltä toiselle hän tapaa – ainoana tiedeyhteisön edustajana – myös maantieteilijän.

Se, mitä maantieteilijä kertoo Pikku prinssille maantieteestä, särähtää kuitenkin maantieteilijän korvaan:

29.6.2010 | Kommentit pois päältä artikkelissa Pikku prinssi ja maantieteilijä | Lue koko artikkeli »

Kirkoissa kannattaa käydä sisälläkin

Viime vuosikymmenten suomalainen kirkkorakentaminen ei yleensä juuri kehuja kerää. Ja eiväthän ne laatikkokirkot useinkaan mitään ympäristönsä erityisiä kaunistuksia ole.

Kannattaa kuitenkin käydä myös sisällä, jos ovi vain on auki. Moni rumilus kätkee sisäänsä yllättävän hienon kirkkosalin.

Kuvassa on vuonna 1980 valmistunut Espoonlahden kirkko Espoossa. Seurakuntayhtymän sivujen mukaan kirkko on ulospäin sulkeutunut ”kuin se olisi osa ympäröivän Espoonlahden kallioita”. Onhan kalliossa oma kristilline symboliikkansa (sulkeutuneisuudessa ei ehkä niinkään), mutta en voi pitää toteutusta kovin onnistuneena. Sisältä kirkko kuitenkin yllättää.

24.8.2009 | Kommentit pois päältä artikkelissa Kirkoissa kannattaa käydä sisälläkin | Lue koko artikkeli »

Paikkojen mielenkiintoisuus

Flickr-kuvanjakopalvelussa on toiminto, joka järjestelee kuvia niiden mielenkiintoisuuden (interestingness) mukaan. Sivujen mukaan kyseessä on uusi ja ällistyttävä toiminto – olkoonkin, että se on ollut käytössä jo useampia vuosia.

Monet eri tekijät vaikuttavat siihen, mikä Flickrin mielenkiintoisuusparametrin perusteella on kiinnostavaa ja mikä ei: mistä kuvia klikataan, kuka kommentoi niitä ja milloin, kuka merkitsee kuvan suosikikseen ja millä tägeillä se on merkitty. Siihen vaikuttavat myös monet muut asiat, joita Flickr ei kerro, ja jotka muuttuvat jatkuvasti.

19.2.2009 | 1 | Lue koko artikkeli »

Sosiospatiaalinen tila

Skrubu oli törmännyt käsitteeseen ”sisällön kontentti”. Lähes yhtä sisällökäs on maantieteellisistä opinnäytteistä (jopa väitöskirjatasolla) bongaamani käsite ”sosiospatiaalinen tila”.

Siis häh? Mitä se sosioepäspatiaalinen tila sitten on? Eikö tila määritelmällisesti ole spatiaalista? Ei tuo tosin suomalainen keksintö ole, sillä myös englanninkielisissä julkaisuissa näkee joskus käytettävän käsitettä socio-spatial space ja myös ranskankielinen Google-haku espace socio-spatial tuottaa tuloksia.

28.5.2008 | 2 | Lue koko artikkeli »