politiikka

Miksi HSL:n vyöhykelippuja ei hinnoitella kuten pysäköintiä?

Helsingin keskustassa pysäköinti on kallista, vähän ulompana edullisempaa – ja kun tarpeeksi kauaksi keskustasta menee, saa pysäköidä ilman maksua. Näin sen tietysti pitää mennäkin. Kantakaupungissa, ja etenkin keskustassa, tila on kallista ja pysäköinnin järjestäminen maksaa enemmän. Siksi se saa myös maksaa enemmän kuin siellä, missä tilaa on riittämin.

Joukkoliikenteen järjestäminen taas on edullisinta siellä, missä on joukkoja. Kantakaupungissa asutaan tiiviisti, joten joukkoliikenteelle riittää käyttäjiä. Niinpä sen järjestäminen matkaa kohti on täällä halvempaa. Lipun hinnoissa kustannuseroa ei ole juurikaan huomioitu (toisin kuin pysäköinnin hinnassa). Vielä toistaiseksi myynnissä on toki edullisempi raitiovaunulippu, josta on iloa etenkin joukkoliikenteen satunnaiskäyttäjille. Kun HSL saa joskus uuden vyöhykemallinsa aloituskuntoon, niin sitten sekin poistuu.

Kuinka kauas kotoaan kullakin vyöhykkeellä asuva henkilö pääsee halvimmalla kertalipulla HSL:n uudessa vyöhykemallissa?

23.10.2018 | Kommentit pois päältä artikkelissa Miksi HSL:n vyöhykelippuja ei hinnoitella kuten pysäköintiä? | Lue koko artikkeli »

Anna Kontula ja talousjärjestelmän vaihtaminen

Kansanedustaja Anna Kontula (vas) kertoi Twitterissä, että ”meillä ei ole kestäviä esimerkkejä kapitalismista, joka toimisi ilman kasvua” ja siten ilman hiilipäästöjen kasvua. Niinpä hänen mielestään ”ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää talousjärjestelmän vaihtamista”.

Kontula jättää huomiotta sen, ettei meillä ole kestäviä esimerkkejä mistään talousjärjestelmästä, joka toimisi ilman kasvua. Toki meillä on esimerkkejä sosialismeista, joissa talous ei ole kasvanut, mutta silloin nimenomaan talousjärjestelmä ei ole toiminut. Esimerkiksi Venezuelassa hiilipäästöt ovat vähentyneet viime vuosina rajusti, mutta se ei silti liene venezuelalaisille juuri nyt suuri ilonaihe.

Kuitenkaan edes talouden romahduttaminen Venezuelan malliin ei olisi ratkaisu nyt käsillä olevaan ilmastokriisiin. IPCC:n arvioiden mukaan meillä on 10–12 vuotta aikaa toimia, jos ilmaston lämpeneminen halutaan pitää 1,5 asteessa ja siten välttää pahimmat katastrofit. Hugo Chávez nousi Venezuelassa valtaan vuonna 1998. Venezuela on suurista luonnonvaroistaan huolimatta kehitysmaa, ja silti senkin talouden romahduttaminen sosialismilla kesti lähes 20 vuotta. Kehittyneen teollisuusmaan romahduttaminen kestäisi todennäköisesti kauemmin. Sosialismi ei siten ole, kaikkine muine ongelmineen, edes riittävän nopea ratkaisu.

9.10.2018 | 4 | Lue koko artikkeli »

Kaupunkibulevardit ehkäisevät ruuhkautumista

Helsingin uudessa yleiskaavassa sisääntuloväylien varteen Kehä I:n sisäpuolelle on kaavailtu runsaasti uutta asumista. Tämä edellyttää, että väylät muutetaan moottoriteistä tai moottorikaduista normaaleiksi kaupunkikaduiksi. Näitä on ryhdytty kutsumaan nimellä kaupunkibulevardit.

Yksi yleinen kaupunkibulevardeihin liittyvä harhaluulo on, että ne lisäisivät ruuhkia. Tosiasiassa asia on kuitenkin juuri päinvastoin: kaupunkibulevardien toteuttaminen ehkäisee Helsingin tulevaa ruuhkautumista.

5.4.2017 | 3 | Lue koko artikkeli »

Paavi, muurit ja Trump

Paavi Franciscus on Meksikon-vierailullaan kyseenalaistanut republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Donald Trumpin kristillisyyden, koska tämä vaatii muuria Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle (ks. esim. BBC 18.2.16).

Trumpin mahdollisesta kristillisyydestä en tiedä, enkä siihen ota kantaa, mutta valtionrajamuureista tuli mieleeni paavin oma valtio Vatikaani. Aika jyhkeä muuri siinäkin rajalla on (kuva yllä). Paavia itseään muurista toki ei ole syyttäminen – se on ollut siinä jo kauan ennen hänen kauttaan. Mutta kyseenalaistaako Franciscus myös niiden kristillisyyden, jotka sen rakentamisesta ovat aikoinaan määränneet?

20.2.2016 | 1 | Lue koko artikkeli »

Näin vältyt vaaliesitteiden tyrkyttäjiltä

Vaalien alla kaduilla ja toreilla on vaikea kulkea ilman, että joku tyrkyttäisi kansanedustajaehdokkaan tai puolueen esitettä mukaan. Vaikka demokratian toteutuminen tällaista vaatiikin, niin alkaahan se jossakin vaiheessa jo ärsyttää.

Haluatko välttyä esitteiden tarjoajilta? Hyvä keino on laittaa rintaansa jonkin ehdokkaan vaalinappi. Mitä isompi ja mitä näkyvämmin, sen parempi. Minä ainakin olen saanut kävellä suhteellisen rauhassa silloin, kun en ole itse ollut esitteitä ohikulkijoille tyrkyttämässä. Joillakin ehdokkailla on myös huomioliivejä, jotka toiminevat vielä paremmin, mutta niitä taitaa yleensä olla vain kampanjaväen yllä.

Lisätehoa saa, kun ottaa joltakin kampanjakojulta nipun esitteitä ja pitää niitä näkyvästi käsissään kadulla kulkiessaan. Silloin vaaliesitteiden jakajat (ja lähes kaikki muutkin) kiertävät sinut kaukaa.

15.4.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Näin vältyt vaaliesitteiden tyrkyttäjiltä | Lue koko artikkeli »

Miksi äänestän näissäkin vaaleissa kokoomusta

Niin kauan kuin olen saanut äänestää, olen äänestänyt kokoomusta kaikissa niissä vaaleissa, joissa se on ollut mahdollista*. Ei valinta silti ole aina helppo ollut, eikä ole nytkään. Mieluusti äänestäisin välillä jotain muutakin, jos vain olisi tarjolla tolkullisia vaihtoehtoja.

En voi sanoa, että olisin ollut erityisen tyytyväinen kokoomuksen tai Kataisen ja Stubbin hallitusten toimintaan. Siinä mielessä kokoomuksen ”korjausliike” on mitä osuvin teema näihin vaaleihin. Toivottavasti se tarkoittaa, että tunnustetaan myös omat virheet ja tehdään paremmin jatkossa.

8.4.2015 | 1 | Lue koko artikkeli »

Kesäaika alkaa – varaudu jo nyt

Kesäaika alkaa kahden viikon päästä sunnuntaina, mutta Helsingin Sanomat kehottaa varautumaan siihen jo nyt. Tutkimusprofessori Mikko Härmä työterveyslaitokselta on sitä mieltä, että kellojen kääntelyyn reagoivien olisi parempi vaihtaa unirytmiään jo etukäteen. Hankaluuksia voi olla erityisesti vuorotyötä tekevillä (HS 14.3.15).

Kesäajan ongelmat eivät rajaudu vuorokausirytmin sekoittumiseen. Vuosi sitten kirjoittamassani laajemmassa artikkelissa esittelin argumentteja kesäajan puolesta ja vastaan. Puolesta-puoli tosin jäi melko köykäiseksi, enkä usko sen johtuvan ainoastaan omasta lievästä puolueellisuudestani tässä asiassa.

14.3.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Kesäaika alkaa – varaudu jo nyt | Lue koko artikkeli »

Pakkoruotsi kaventaa pitkien kielten valikoimaa

Ruotsi on suhteellisen helppo kieli oppia. Jos on kielipäätä, niin on turha tankata sitä pitkänä. Kannattaa mieluummin lukea pitkänä rakenteellisempia ja haastavampia kieliä, kuten vaikka saksaa, ranskaa tai venäjää. Tai siis kannattaisi, jos voisi.

Ruotsia ei kuitenkaan voi valita lyhyeksi C- tai D-kieleksi, vaan suomenkielisten on luettava sitä joko A- tai B-kielenä. Toiseksi niistä voisi tietysti valita jonkin haastavammankin kielen, mutta käytännössä tarjolla on ruotsin ohella lähinnä englantia.

Miksi näin? Siksi, että englanti on tarpeellinen ja ruotsi pakollinen. Jos lapsi opiskelee vain kahta kieltä – tai vanhemmat eivät vielä koulun alkuvuosina ole varmoja, kuinka moneen kieleen kielipää riittää – niin käytännössä pakollisen ruotsin rinnalle valitaan englanti. Kun nämä dominoivat pitkien kielten valintoja, niin käytännön syistä muita ei yleensä ole edes tarjolla.

4.2.2015 | 2 | Lue koko artikkeli »

Maahanmuutto, robotisaatio ja seuraava sukupolvi

Elinkeinoelämän valtuuskunta täräytti raportilla. Heidän laskelmiensa mukaan Suomeen tarvitaan 34 tuhatta maahanmuuttajaa nettona joka vuosi, jotta työvoiman määrä ei laske. Nykyinen maahanmuutto on tuosta noin puolet.

Toisaalta viime aikoina on uutisoitu myös siitä, että pian robotit vievät ainakin palvelualojen työpaikat ja teollisuudesta loputkin, eikä työtä edes nykyiselle väestölle. Luin Evan raportin, mutta aihetta ei sivuttu siinä lainkaan.

Minkälaista maahanmuuttoa Suomeen sitten kaivataan?

Korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin tulevat koulutetut tulijat lienevät ongelmattomimpia. Heidän maahanmuuttoaan vastustanee harva. Suurempi ongelma on siinä, kuinka heitä tänne saataisiin tulemaan.

Matalammin koulutettujen, matalapalkka-aloille työllistyvien maahanmuuttajien tulo jakaa mielipiteitä jo enemmän. Ammattiyhdistysliike on huolissaan palkkatason alenemisesta, eikä toki huolensa kanssa aivan hukassa ole. Työnantajapuolelle työvoiman ylitarjonta on toivottava tilanne, mikä kannattaa pitää mielessä esimerkiksi Evan raporttia lukiessa.

31.1.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Maahanmuutto, robotisaatio ja seuraava sukupolvi | Lue koko artikkeli »

Alko ja marketit -keskustelun unohdetut pointit

Alkon toimitusjohtaja Hille Korhonen ei usko johtamansa yrityksen kilpailukykyyn kilpailluilla markkinoilla. Hänen mukaansa Alkon kaltaisella erikoisliikeketjulla ei olisi merkitystä, jos viinejä voisi ostaa tavallisista ruokakaupoista. ”Silloinhan pitäisi myös vapauttaa kossut huoltoasemille tai R-kioskeille”, Korhonen sanoo Nykypäivän haastattelussa (Verkkouutiset 6.12.14).

Etenkin Alkon uudemmat myymälät ovat yleensä suurten ruokakauppojen kupeessa. Sillä, mikä kauppa Alkon kylkeensä saa, on iso merkitys kyseiselle kaupalle ja sen kilpailijalle: Alko nostaa viereisen myymälän myyntiä 10–15 prosenttia. Valtaosa Alkoista on S- ja K-duopolin liikkeiden kupeessa, mutta viime aikoina myös Lidl ja Suomen Lähikauppa (Siwat ja Valintatalot) ovat saaneet joitakin kylkeensä.

Eri kaupparyhmittymen tasapuolisempi kohtelu on ollut viime aikoina kiitettävästi esillä, kun Alkon liikepaikkapolitiikasta on käyty keskustelua. Pari muuta pointtia sen sijaan usein unohtuu.

6.12.2014 | 2 | Lue koko artikkeli »

JHL suosii julkisia veronvälttelijöitä

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine vaatii (TE 11.10.14):

On tärkeää myös huolehtia, että uudessa hankintalaissa kunnat saavat oikeuden sulkea ulos sellaiset yksityiset palveluntuottajat jotka eivät maksa veroja Suomeen eivätkä noudata suomalaisia työehtoja.

Eikö periaatteen pitäisi kuitenkin olla, että yksityiset ja julkiset palveluntarjoajat ovat samalla viivalla? Jos suljetaan ulos ”yksityiset palveluntuottajat, jotka eivät maksa veroja Suomeen”, niin silloin on suljettava ulos myös veroja maksamattomat julkiset palveluntuottajat.

11.10.2014 | 1 | Lue koko artikkeli »

Asukastalot versus keskustakirjasto

Helsingin kaupunki säästää, ja yhtenä mahdollisena säästökohteena ovat eri puolilla kaupunkia sijaitsevat asukastalot. Samaan aikaan tarkoituksena on saada rakennettua hulppea keskustakirjasto, jonka rakennusbudjetti tässä vaiheessa on 100 miljoonan euron tienoilla.

Kun keskustakirjastosuunnitelmia lukee, niin perinteistä kirjastoa siitä ei ole tulossa. Sellainen olisi liian vanhanaikaista. Sen sijaan siitä tulee jonkinlainen hengailupaikka, jossa voi vaikka käydä kahvilla tai käyttää tietokonetta. Se on siis vähän niin kuin asukastalot, mutta isompi, trendikkäämpi, huimasti kalliimpi veronmaksajille ja keskustassa.

Lähikirjastot sen sijaan ovat olleet vähenemässä. Esimerkiksi Punavuoren asukastalona nykyisin toimiva Betaniatalo oli vielä 90-luvulla kirjasto. Enää Etelä-Helsingissä ei ole kirjastoa, paitsi Rikhardinkadun kirjasto, joka onkin jo jotakuinkin yhtä keskustassa kuin suunniteltu keskustakirjastokin.

6.10.2014 | 1 | Lue koko artikkeli »

Pakkoruotsi opettaa kriittisyyttä – ehkä liikaakin

Pakkoruotsi oli ensimmäinen yhteiskunnallinen asia, joka sai minut poliittisesti aktiiviseksi. Yläasteen lopulla ja lukiossa pyörittämämme pakkoruotsia vastustanut yhdistys sai jonkin asteista paikallista huomiota Mikkelissä. Se oli myös sysäys, joka sai minut mukaan puoluepolitiikkaan.

Kun olen lukenut silloisia mielipidekirjoituksiani, olen ilokseni havainnut, ettei niitä tarvitse häpeillä. Ylilyöntejä ei tullut. Masentavaa sen sijaan on huomata, ettei keskustelu ole yli 20 vuodessa edennyt yhtään mihinkään. Aivan samoja asioita käydään läpi nykyisissäkin ruotsin vapaaehtoistamista käsittelevissä keskusteluissa.

Näin jälkikäteen on kuitenkin myönnettävä, että saattoi pakkoruotsista sittenkin yksi hyöty olla. Se ei ollut se, että oppi ruotsia – etenkin, kun en useimpien muiden pakko-opiskelleiden tavoin sitä juurikaan oppinut. Sen sijaan pakkoruotsista vääntämällä oppi aimo annoksen tervettä yhteiskunnallista kriittisyyttä.

4.10.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Pakkoruotsi opettaa kriittisyyttä – ehkä liikaakin | Lue koko artikkeli »

Esteettömyys: kallis ja huonosti kohdistuva tukimuoto

Asuminen on Suomessa, etenkin pääkaupunkiseudulla, kohtuuttoman kallista. Paitsi, että kova kysyntä nostaa Helsingin seudun hintoja, tulee asumisen hintaan keinotekoista lisää eri normitusten kautta. Niissä vaaditaan esimerkiksi tietyn kokoisia asuntoja (yleensä kysyntää suurempia), autopaikkoja, väestönsuojia ja esteettömyyttä.

Kävin esteettömyydestä lyhyen keskustelun Twitterissä Kynnys ry:n puheenjohtajan Amu Urhosen (vihr) kanssa. Lyhyeksi se jäi, koska Urhonen vastasi Twitterin sijaan omassa blogissaan. Teen siis samoin ja vastaan Urhoselle täällä.

Urhonen aloittaa kertomalla, ettei esteettömyyden hinnasta ole luotettavia selvityksiä, mutta sanoo kuitenkin tietävänsä, että halpaa se on – ainakin jos autopaikkoihin ja väestönsuojiin verrataan.

15.5.2014 | 24 | Lue koko artikkeli »

Yleisradio lopettaa toimintansa tänään

Valtiollinen televisio-, radio- ja Internet-mediatalo Yleisradio Oy lopettaa toimintansa tänään 1.4.2014. Kaikki lähetykset lopetetaan klo 15 mennessä.

Päätös toiminnan lopettamisesta syntyi talon sisältä, henkilökunnan aloitteesta. Eduskunnalle tai Yleisradion hallintoneuvostolle asiasta ei etukäteen edes tiedotettu. Mediatalon toimittajat ja muu henkilökunta halusivat näin estää sen, että poliitikot saisivat toiminnallaan estettyä yhtiön toiminnan lopettamisen.

– ”Joku moraali meilläkin on”, toteaa Yleisradion pääluottamusmies Veli-Matti Matinveli niin painavalla äänellä, ettei jää epäilystäkään, etteikö hän olisi tosissaan. Hän jatkaa: – ”Monia talossa on kaihertanut jo pitkään, että käytämme puoli miljardia euroa joka vuosi huonojen viihdeohjelmien ja samojen uutisten, mitä kaupallisetkin kanavat tekevät, tuottamiseen. Eihän siinä nyt vain ole mitään järkeä.”

1.4.2014 | 1 | Lue koko artikkeli »

Uskonnonvapaus, sananvapaus ja koulu

Loukkaako se uskonnonvapautta, jos koulun päivänavauksessa on kristillistä sisältöä tai jos kevätjuhlassa lauletaan Suvivirsi? Tätä mieltä vaikuttaisi olevan ainakin apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen.

Samalla logiikalla sitten ilmeisesti loukkaa sananvapautta, jos joutuu kuulemaan koulussa jotakin, mikä ei vastaa omaa näkemystä kyseessä olevasta asiasta.

Minä ymmärrän sananvapauden oikeudeksi sanoa näkemyksensä julkisesti. Jostakin syystä uskonnonvapaus taas halutaan ymmärtää takaperoisesti oikeudeksi olla kuulematta uskonnollista sisältöä, joka ei vastaa omaa vakaumusta tai vakaudettomuutta.

28.3.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Uskonnonvapaus, sananvapaus ja koulu | Lue koko artikkeli »

Yleverosta kompromissi

Yleveron ensi vuoden indeksikorotukset päätettiin jäädyttää. Jotkut, kuten kansanedustaja Silvia Modig (vas), ovat nähneet tämän Ylen riippumattomuuden kaventamisena. Yleisradion rahoituksen pitäisi heidän mukaansa tulla ennustettavasti sovitun kaavan mukaan.

Moni muukin kuin minä taas on sitä mieltä, että puoli miljardia euroa vuodessa on aikamoisen iso määrä rahaa, ja Ylen budjettia pitäisi ennemminkin pienentää kuin kasvattaa. Sen jäädyttäminen yhdeksi vuodeksi ei ole kuin hyvä alku.

Nämä intressit on kuitenkin sovitettavissa yhteen: sovitaan, että Yleisradion budjettia tiputetaan tasaisesti esimerkiksi kaksi prosenttia vuodessa, vaikka sitten indeksikorjatusta summasta. Tilanne oli Ylelle täysin ennustettava, ja budjetin pienentymiseen olisi helppo varautua suunnitelmallisesti ennalta. Ylen väitetty riippumattomuus ei kärsisi, mutta kestämättömän suureksi kasvanut budjetti ja sen aiheuttama verorasitus kansalaisille kuitenkin astettain pienenisivät tolkullisemmalle tasolle.

21.3.2014 | 1 | Lue koko artikkeli »

Kesäaika: kootut argumentit puolesta ja vastaan

Katso myös: Talviaika

Kesäaika alkaa kahden viikon päästä sunnuntaina 30. maaliskuuta. Mutta miksi kelloja ylipäänsä käännellään ajasta toiseen?

Maatalousyhteiskunnassa päivän rutiinit seurasivat valoisan ajan pituutta. Teollisuusyhteiskuntaan siirryttäessä aika katsottiin kuitenkin useammin kellosta. Kelloja siirtämällä haluttiin pidentää valoisaa aikaa illasta töiden jälkeen.

Vastaavasti tietysti menetetään yksi valoisa tunti aamulla. Koska ihmisten päivittäinen rytmi suhteessa keskiyöhön on yleensä enemmän ilta- kuin aamupainotteinen, tätä ei nähty yhtä suurena ongelmana – paitsi talvella, jolloin valoisa aika on lyhyempi. Siksi päädyttiin ratkaisuun, jossa kellot käännetään kaksi kertaa vuodessa kesäaikaan ja siitä takaisin normaaliaikaan (talviaika).

Sekoittaa päivärytmin, mutta säästääkö energiaa?
Kesäaika sotkee aikataulut
Kellojen kääntely on väistyvä ilmiö
Kesäaikaa vai kellojen kääntelyä vastaan?
Kesäajan kannattajien valttikortti: EU

16.3.2014 | 9 | Lue koko artikkeli »

Iltakaljakiellon sivuvaikutuksista

Ehkäisevää päihdetyötä tekevän Ehyt ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi on sitä mieltä, että oluen myynnin kieltäminen lauantaisin ja sunnuntaisin klo 18 jälkeen on hyvä idea (US 13.3.14). Kuulemma nuoret eivät suunnittele kaljaostoksiaan etukäteen, joten heidän kulutuksensa vähenisi.

Liekö sitten syytä opettaa nuoret suunnitelmallisemmiksi? Kun kaljaa ei saa silloin, kun sitä haluaa, pitää varautua etukäteen. Ja kun varautuu etukäteen, niin helposti varautuu sitten vähän yli. Eihän sitä etukäteen voi olla varma, kuinka janoinen on perjantai-iltana. Parempi siis ostaa samantien sen verran, ettei lopu kesken.

13.3.2014 | 1 | Lue koko artikkeli »

Meänkieli: kieli vai suomen murre?

Ollakseen oma kielensä meänkieli on suomenkieliselle kovin helposti ymmärrettävää. Jos kuuntelee vaikkapa Jord-yhtyeen kappaleen Oonhän meilä vielä kieli, niin se voisi hyvin olla suomea. Se ei varsinaisesti kuulosta edes kovin murteelliselta.

Meänkielen sanastossa on enemmän lainasanoja (etenkin ruotsista) kuin normisuomessa. Tämäkään ei kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellista – omituisia sanoja on monissa muissakin suomen murteissa.

Kielistatuksessa lieneekin kyse meäläisten identiteetistä, mutta myös Ruotsin kielipolitiikasta. Kun luokitellaan suomen- ja meänkieliset kahdeksi eri vähemmistöksi, saadaan molemmat näyttämään tilastoissa pienemmiltä ja vähäpätöisemmiltä kuin mitä ne yhdessä olisivat.

11.1.2014 | 1 | Lue koko artikkeli »

Tornihotelli Hernesaaren kärkeen

Jätkäsaareen suunniteltu tornihotelli kaatui eilen täpärästi Helsingin valtuustossa. Helsingin maiseman puolesta kovasti pelättiin, eikä pelko toki täysin vailla perusteita ollut.

Uusi iso kongressihotelli olisi kuitenkin tervetullut vahvistamaan Helsingin asemaa kongressikaupunkina. Voisi se olla tornikin. En ole kauhean innostunut Pasilaan suunnitellun kaltaisista pilvenpiirtäjälähiöistä, mutta yksittäisenä maamerkkinä hyvin valituilla paikoilla tornit toimivat. Hernesaaren kärki voisi olla yksi sellainen.

Hernesaaresta olisi komeat maisemat sekä merelle että kaupunkiin päin. Torni olisi kuitenkin riittävän kaukana vanhasta ruutukaava-alueesta, että se ei järkyttäisi niiden maisemia. Mereltä ja Etelä-Helsingin rannoilta se toki näkyisi, ja siksi olisikin toivottavaa, että torni olisi vähän kauniimpi kuin Jätkäsaareen suunniteltu rumilus.

16.5.2013 | Kommentit pois päältä artikkelissa Tornihotelli Hernesaaren kärkeen | Lue koko artikkeli »

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa huomenna keskiviikkona 17.10. ja päättyy ensi tiistaina 23.10.2012. Ulkomailla ennakkoäänestys päättyy jo lauantaina 20.10. (ulkomailla monessa äänestyspisteessä äänestysaika on lyhyempikin, kannattaa tarkistaa aukiolot oikeusministeriön vaalisivuilta).

Mainittakoon myös, että äänestää saa vain kerran – joko ennakkoon tai varsinaisena äänestyspäivänä. Useimmille tämä lienee selvä asia, mutta välillä vaalisunnuntain äänestyspaikoille ilmestyy halukkaita äänestäjiä, jotka ovat luulleet ennakkoäänestyksen olevan vain harjoituskierros, jonka perusteella laaditaan gallupit tai jotain.

Näin ei siis ole. Jos äänestää ennakkoon, niin varsinaisena vaalipäivänä ei uurnalle ole asiaa.

16.10.2012 | 1 | Lue koko artikkeli »

Mannerheim-kulkue Mikkelin Marski Festiin

Mikkeli ei ole ollut erityisen tunnettu kesätapahtumistaan. Joskus 70- ja 80-luvuilla oli Rapu ja muikku, mutta se kuihtui pois. Jotain kai on yritetty senkin jälkeen.

Syyskesällä olisi luvassa uutta vipinää, kun Mikkelissä järjestetään elo-syyskuun vaihteessa ensimmäinen Marski Fest. Idean kerrotaan olevan alkujaan kaupunkilaisilta. Mikkeliin on haluttu tapahtumaa, jossa tuotaisiin esille kaupungin historiaan kiinteästi kytkeytyvää marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimiä.

Kuitenkin, kun ohjelmaa lukee, niin ei sieltä Mannerheimiä mistään löydä. Tapahtumakeskuksen nimi on Marski Areena ja se pystytetään oheisessa kuvassa näkyvän Mannerheimin patsaan luokse, mutta siinä se sitten onkin.

Festivaalin sivuilla rohkaistaan esittämään ehdotuksia ohjelmaksi tapahtuman Facebook-sivulla. Siitä rohkaistuneena esitänkin ohjelmaan patsaskulkuetta.

14.5.2012 | 2 | Lue koko artikkeli »

Taiteen ja taiteilijan määrittelemisestä

Kirjoitin Lipsanen & Ruso -blogiin eilen merkinnän Guggenheimin varjosta.

Muun asian ohessa sanoin, ettei nykytaide ole rakentavaa, eikä siitä keskusteltaessakaan siksi täydy olla rakentava. Sanoin nykytaiteen olevan ”pelkkä puhkeamistaan odottava kupla”, jonka edistämiseen ei ole syytä käyttää verorahoja.

Merkintää kommentoi Rami, joka kysyi, mitä mahdan tuolla sanomisellani tarkoittaa. Hän kirjoitti myös:

Omasta mielestäni meillä on sekä varaa että syytä tukea nykytaidetta. Ennen kaikkea ostamalla sitä omiin koteihin ja yrityksiin mutta myös verovaroilla.

En tiedä, keitä ovat Ramin tarkoittamat ”me”, mutta Rami on toki vapaa ostamaan tai muulla tavoin tukemaan nykytaidetta. Ei sitä ole missään nimessä syytä kieltää. Ongelmalliseksi tilanne muuttuu vasta sitten, kun toimitaan veronmaksajien rahoilla.

28.4.2012 | 1 | Lue koko artikkeli »

Karkauspäivä 24. vai 29. helmikuuta?

Tänään on 24. päivä helmikuuta. Jos kalenteria ei olisi 1990-luvun lopulla rustattu Suomessakin uusiksi, niin tänään olisi karkauspäivä. Tällä kohtaa karkauspäivä on ollut siitä asti, kun se Rooman keisarin Julius Caesarin määräyksestä vuonna 46 eKr. siihen asetettiin.

Ensimmäinen kerta, kun karkauspäivää vietettiin vasta 29.2. oli vuonna 2000. Se oli poikkeuksellinen karkauspäivä siinäkin mielessä, että tasasatavuodet eivät yleensä ole karkausvuosia. 400:lla jaolliset vuodet, ja siten myös vuosi 2000, kuitenkin ovat.

Tuollaiset historialliset anomaliat, joissa jokin ei mene niin kuin sen johdonmukaisesti voisi kuvitella menevän, ovat usein hauskoja ja mielestäni säilyttämisen arvoisia – etenkin, jos niihin liittyy tarina. Ja useinhan niihin liittyy. Esimerkiksi karkauspäivän ajankohta helmikuun 24:ntenä liittyi siihen, että ennen Caesarin määräämää kalenteriuudistusta karkauspäivän sijaan käytössä oli kokonainen karkauskuukausi.

24.2.2012 | 2 | Lue koko artikkeli »