ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

politiikka

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "politiikka".

Iltakaljakiellon sivuvaikutuksista

K-Market Jätkäsaari

Ehkäisevää päihdetyötä tekevän Ehyt ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi on sitä mieltä, että oluen myynnin kieltäminen lauantaisin ja sunnuntaisin klo 18 jälkeen on hyvä idea (US 13.3.14). Kuulemma nuoret eivät suunnittele kaljaostoksiaan etukäteen, joten heidän kulutuksensa vähenisi.

Liekö sitten syytä opettaa nuoret suunnitelmallisemmiksi? Kun kaljaa ei saa silloin, kun sitä haluaa, pitää varautua etukäteen. Ja kun varautuu etukäteen, niin helposti varautuu sitten vähän yli. Eihän sitä etukäteen voi olla varma, kuinka janoinen on perjantai-iltana. Parempi siis ostaa samantien sen verran, ettei lopu kesken.

Meänkieli: kieli vai suomen murre?

Pajalan kirkko, Ruotsi

Ollakseen oma kielensä meänkieli on suomenkieliselle kovin helposti ymmärrettävää. Jos kuuntelee vaikkapa Jord-yhtyeen kappaleen Oonhän meilä vielä kieli, niin se voisi hyvin olla suomea. Se ei varsinaisesti kuulosta edes kovin murteelliselta.

Meänkielen sanastossa on enemmän lainasanoja (etenkin ruotsista) kuin normisuomessa. Tämäkään ei kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellista – omituisia sanoja on monissa muissakin suomen murteissa.

Kielistatuksessa lieneekin kyse meäläisten identiteetistä, mutta myös Ruotsin kielipolitiikasta. Kun luokitellaan suomen- ja meänkieliset kahdeksi eri vähemmistöksi, saadaan molemmat näyttämään tilastoissa pienemmiltä ja vähäpätöisemmiltä kuin mitä ne yhdessä olisivat.

Tornihotelli Hernesaaren kärkeen

Hernesaari risteilyaluksen kannelta nähtynä

Jätkäsaareen suunniteltu tornihotelli kaatui eilen täpärästi Helsingin valtuustossa. Helsingin maiseman puolesta kovasti pelättiin, eikä pelko toki täysin vailla perusteita ollut.

Uusi iso kongressihotelli olisi kuitenkin tervetullut vahvistamaan Helsingin asemaa kongressikaupunkina. Voisi se olla tornikin. En ole kauhean innostunut Pasilaan suunnitellun kaltaisista pilvenpiirtäjälähiöistä, mutta yksittäisenä maamerkkinä hyvin valituilla paikoilla tornit toimivat. Hernesaaren kärki voisi olla yksi sellainen.

Hernesaaresta olisi komeat maisemat sekä merelle että kaupunkiin päin. Torni olisi kuitenkin riittävän kaukana vanhasta ruutukaava-alueesta, että se ei järkyttäisi niiden maisemia. Mereltä ja Etelä-Helsingin rannoilta se toki näkyisi, ja siksi olisikin toivottavaa, että torni olisi vähän kauniimpi kuin Jätkäsaareen suunniteltu rumilus.

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona

Äänestyslippu

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa huomenna keskiviikkona 17.10. ja päättyy ensi tiistaina 23.10.2012. Ulkomailla ennakkoäänestys päättyy jo lauantaina 20.10. (ulkomailla monessa äänestyspisteessä äänestysaika on lyhyempikin, kannattaa tarkistaa aukiolot oikeusministeriön vaalisivuilta).

Mainittakoon myös, että äänestää saa vain kerran – joko ennakkoon tai varsinaisena äänestyspäivänä. Useimmille tämä lienee selvä asia, mutta välillä vaalisunnuntain äänestyspaikoille ilmestyy halukkaita äänestäjiä, jotka ovat luulleet ennakkoäänestyksen olevan vain harjoituskierros, jonka perusteella laaditaan gallupit tai jotain.

Näin ei siis ole. Jos äänestää ennakkoon, niin varsinaisena vaalipäivänä ei uurnalle ole asiaa.

Mannerheim-kulkue Mikkelin Marski Festiin

Mannerheimin patsas, Mikkeli

Mikkeli ei ole ollut erityisen tunnettu kesätapahtumistaan. Joskus 70- ja 80-luvuilla oli Rapu ja muikku, mutta se kuihtui pois. Jotain kai on yritetty senkin jälkeen.

Syyskesällä olisi luvassa uutta vipinää, kun Mikkelissä järjestetään elo-syyskuun vaihteessa ensimmäinen Marski Fest. Idean kerrotaan olevan alkujaan kaupunkilaisilta. Mikkeliin on haluttu tapahtumaa, jossa tuotaisiin esille kaupungin historiaan kiinteästi kytkeytyvää marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimiä.

Kuitenkin, kun ohjelmaa lukee, niin ei sieltä Mannerheimiä mistään löydä. Tapahtumakeskuksen nimi on Marski Areena ja se pystytetään oheisessa kuvassa näkyvän Mannerheimin patsaan luokse, mutta siinä se sitten onkin.

Festivaalin sivuilla rohkaistaan esittämään ehdotuksia ohjelmaksi tapahtuman Facebook-sivulla. Siitä rohkaistuneena esitänkin ohjelmaan patsaskulkuetta.

Taiteen ja taiteilijan määrittelemisestä

Pahvitaidetta Helsingissä

Kirjoitin Lipsanen & Ruso -blogiin eilen merkinnän Guggenheimin varjosta.

Muun asian ohessa sanoin, ettei nykytaide ole rakentavaa, eikä siitä keskusteltaessakaan siksi täydy olla rakentava. Sanoin nykytaiteen olevan ”pelkkä puhkeamistaan odottava kupla”, jonka edistämiseen ei ole syytä käyttää verorahoja.

Merkintää kommentoi Rami, joka kysyi, mitä mahdan tuolla sanomisellani tarkoittaa. Hän kirjoitti myös:

Omasta mielestäni meillä on sekä varaa että syytä tukea nykytaidetta. Ennen kaikkea ostamalla sitä omiin koteihin ja yrityksiin mutta myös verovaroilla.

En tiedä, keitä ovat Ramin tarkoittamat ”me”, mutta Rami on toki vapaa ostamaan tai muulla tavoin tukemaan nykytaidetta. Ei sitä ole missään nimessä syytä kieltää. Ongelmalliseksi tilanne muuttuu vasta sitten, kun toimitaan veronmaksajien rahoilla.

Karkauspäivä 24. vai 29. helmikuuta?

Tilataidetta rannalla

Tänään on 24. päivä helmikuuta. Jos kalenteria ei olisi 1990-luvun lopulla rustattu Suomessakin uusiksi, niin tänään olisi karkauspäivä. Tällä kohtaa karkauspäivä on ollut siitä asti, kun se Rooman keisarin Julius Caesarin määräyksestä vuonna 46 eKr. siihen asetettiin.

Ensimmäinen kerta, kun karkauspäivää vietettiin vasta 29.2. oli vuonna 2000. Se oli poikkeuksellinen karkauspäivä siinäkin mielessä, että tasasatavuodet eivät yleensä ole karkausvuosia. 400:lla jaolliset vuodet, ja siten myös vuosi 2000, kuitenkin ovat.

Tuollaiset historialliset anomaliat, joissa jokin ei mene niin kuin sen johdonmukaisesti voisi kuvitella menevän, ovat usein hauskoja ja mielestäni säilyttämisen arvoisia – etenkin, jos niihin liittyy tarina. Ja useinhan niihin liittyy. Esimerkiksi karkauspäivän ajankohta helmikuun 24:ntenä liittyi siihen, että ennen Caesarin määräämää kalenteriuudistusta karkauspäivän sijaan käytössä oli kokonainen karkauskuukausi.

Kissan tappamisesta ja taiteesta

Kroatialainen kissa

Taiteilijaksi kutsuttu Teemu Mäki tappoi 80-luvun lopulla kissan ja masturboi sen ruumiin päälle. Tämän hän kuvasi videolle, joka kuuleman mukaan on taidetta. Ainakin hän itse tuntuu pitävän sitä sellaisena.

Mäen kissantappovideo herättää kuumia tunteita edelleen. Viimeksi se on saanut monet harkitsemaan uudestaan, ketä äänestää, kun selvisi, että Mäki tekee yhden presidenttiehdokas Paavo Arhinmäen (vas) kampanjavideoista kampanjajulisteista.

Palataan politiikkaan vähän jäljempänä. Katsotaan ensin sitä, mitä Mäen video kertoo nykytaiteesta. Nykytaiteeksihan se nytkin yli 20 vuotta myöhemmin vielä menee, sillä mitään erityisempää kehitystähän sillä saralla ei ole sittemmin tapahtunut.

Kissaesseessään Mäki kertoo, ettei hänen ollut tarkoitus rääkätä kyseistä, eläinsuojeluyhdistykseltä hankkimaansa, kissaa. Taitamattomuuttaan ja liian pientä kirvestä käyttäen hän vain ei saanut kissaa kerralla hengiltä. Uskotaan ainakin argumentin vuoksi, että näin oli. Oikeuskin uskoi.

Karibiallakin halutaan uusia valtioita

Guadeloupen yleisneuvosto

Helsingin Sanomien uusimmassa kuukausiliittessä (toukokuu 2011) on Anu Nousiaisen kirjoittama mielenkiintoinen artikkeli alueista, joille ainakin osa väestöstä haluaisi muodostaa uuden valtion tai ainakin saada lisää autonomiaa. Iso osa oli toki maantieteilijälle ainakin jollakin tavoin tuttuja, mutta mahtui joukkoon paljon ennestään tuntemattomiakin.

Kuukausiliitteen karttasivuille pääsi vajaat 120 aluetta, ”joissa tällä hetkellä toimii vähintään yksi itsenäisyyttä tai suurempaa autonomiaa ajava liike.” Karibialta mukaan olivat päässeet Yhdysvalloille nykyisin kuuluva Puerto Rico sekä Nicaraguan Moskiittorannikko. Mielestäni muutama muukin alue olisi kuulunut joukkoon mukaan.

Puuttuvista alueista Nevis lienee selkein tapaus. Se on pieni 12 tuhannen asukkaan saari, joka erkaantui entisestä emämaastaan Britanniasta osana Länsi-Intian Federaatioon kuulunutta Saint Kitts-Nevis-Anguillan osavaltiota. Anguillalaiset protestoivat järjestelyä ensin, ja vaativat pääsyä takaisin siirtomaaksi. Näin tapahtuikin. Myös riitaisa federaatio jäi varsin lyhytikäiseksi, kun sen muodostaneet saaret yksi toisensa jälkeen saivat täyden itsenäisyyden.

Kävin äänestämässä ennakkoon

Äänestyslippu

Äänestin viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä eli eilen Helsingin kaupungintalolla. En ollut ainoa: äänestyspaikalle oli lähes puolen tunnin jono. Sain kuitenkin ääneni annettua.

Kuten aiemmin kirjoitin, valinta ei tällä kertaa ollut helppo. Kokoomuksella on Helsingissä paljon hyviä ehdokkaita, mutta kukaan ei silti osunut aivan nappiin.

Pähkäilin loppuvaiheessa kolmen eri ehdokkaan välillä. Ruodin heidän näkemyksiään ja vaalikonevastauksiaan alla.

Eduskuntavaalit ja ehdokkaan valitseminen

Lättähattu

En ole vieläkään valinnut ehdokasta, jota äänestäisin tämän kevään eduskuntavaaleissa. Yleensä olen tässä vaiheessa jo kaduilla ja toreilla jakamassa ehdokkaani esitteitä ja puhumassa hänen puolestaan. Ehdokkaan valinta tuntuu kuitenkin vaali vaalilta käyvän vaikeammaksi.

Mielestäni eduskuntavaalien tärkeimmät teemat ovat ympäristö ja maahanmuutto. Niissä tehtävät ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Toki myös talouskysymykset ovat tärkeitä, mutta niissä aikajänne on lyhyempi.

Ongelma kuitenkin on, että nämä teemat harvoin yhdistyvät samoissa ehdokkaissa. Maahanmuuttokysymyksissä profiloituneet ehdokkaat eivät useinkaan osoita kiinnostusta ympäristöaiheisiin, ja ympäristökysymyksien päälle ymmärtävät ehdokkaat ovat tyypillisesti kovin vihjeettömiä maahanmuuttoasioissa. Vaikka nämä teemat eivät millään reaalipoliittisella tasolla erityisemmin kytkeydy toisiinsa, näyttävät ehdokkaiden – ja varmaan monien äänestäjienkin – mielipiteet tässä korreloivan vahvasti.

Valokuvia poliitikoista

Jussi Halla-aho (ps)

Minulla on täällä Domnik.netissä useita kuvasivustoja, jotka kuitenkin noin pääsääntöisesti liittyvät paikkoihin – maantieteilijä kun olen. Laajensin nyt kuitenkin hieman repertuaariani, ja aloin kuvata myös poliitikkoja.

Poliitikoista on tietysti kuvia vaikka kuinka jo muutenkin. Heidän omilla sivuillaan tarjoamansa pressikuvat ovat kuitenkin yleensä kuolettavan tylsiä poseerauskuvia. Joistakin tunnetuimmista tapauksista saattaa tietysti löytää jonkin kohtuullisen kuvan myös Wikipediasta.

Poseerausotosten sijaan haluan kuvia, joissa poliitikot ovat luonnollisessa ympäristössään tekemässä itselleen tavanomaisia asioita, kuten puhumassa paneelissa tai jakamassa vaalimainoksia kadulla. Tähän tarjoutuu varmasti runsaasti mahdollisuuksia lähiviikkoina, kun vaalitkin lähestyvät.

Kuinka kokovartaloministeri lyhennetään?

Uusi Suomi

Uudessa Suomessa oli juttua ruuhkamaksuista. Artikkelissa kerrottiin, että liikenneministeri Anu Vehviläinen on sanonut asiaan liittyen jotakin.

Eihän siinä mitään. Se kuitenkin ihmetytti, kun Vehviläisen nimen perässä oli puoluelyhenteenä ”(kok.)”. Näin vaalien alla toki tapahtuu usein loikkauksia puolueesta toiseen, mutta luulisi siitä olleen enemmän kohua, jos ministeri olisi niin tehnyt. Vierailu Vehviläisen kotisivuilla varmisti kuitenkin, että kepulainen hän yhä on.

Ehkei Uusi Suomi silti tehnyt virhettä. Voihan olla, ettei tuo ”kok.” tarkoitakaan kokoomusta vaan kokovartaloministeriä. Uuden Suomen toimituksessa haluttiin siis kertoa, että heidän mielestään myös Vehviläinen on kokovartaloministeri.

Vaalit lähestyvät Dominicalla

Roosevelt Skerrit

Dominican pääministeri Roosevelt Skerrit (DLP) ilmoitti pari viikkoa sitten, että seuraavat vaalit järjestetään 18.12. tänä vuonna. Dominicalla pääministeri päättää vaalien ajankohdan, mutta takarajana on kuitenkin viiden vuoden pituinen vaalikausi. Takaraja olisi tullut vastaan vasta ensi toukokuussa.

En tiedä, kuinka paljon ennakkoon vaaleista on ilmoitettava, mutta aika viime tipassa niistä tällä kertaa kerrottiin. Kuukausi ei ole pitkä aika valmistautua vaaleihin. Ehdokkaiden asettamiselle takaraja on tänään. Hallitseva Labour-puolue (DLP) on tietysti voinut kulissien takana valmistautua vaaleihin jo pidempään.

Vaaleanpunaisessa talossaan kokoontuva Dominican parlamentti (House of Assembly) on ylipäänsä vähän eriskummallinen viritelmä. Parlamenttiin kuuluu 30 jäsentä, mutta heistä vain 21 valitaan vaaleilla. Loppuja yhdeksää kutsutaan senaattoreiksi. Heistä viisi nimittää tehtäviinsä hallitus ja neljä oppositio.

Kai Sadinmaa haluaa kirkosta puolueen

Turun tuomiokirkko

Vuosaaren seurakunnan pastori Kai Sadinmaa kaipaili Sunnuntaidebatissa (HS 19.6.09) poliittisempaa kirkkoa. Hänen mielestään kirkko ei voi olla ”poliittisesti ja ideologisesti neutraali”, koska ”Jumalan valtakunnan, rakkauden ja oikeudenmukaisuuden toteuttaminen on väistämättä poliittista.”

Sadinmaa on väärässä. Kristuksen sanoma ei ole poliittinen. Jeesus ei, toisin kuin esimerkiksi Muhammad, opettanut, kuinka yhteiskunnalliset olot pitäisi järjestää. Hän kehotti lahjoittamaan köyhille ja huolehtimaan sairaista, mutta ne ovat ihan päteviä ohjeita yhteiskuntajärjestyksestä riippumatta.

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit