rakennukset

Sunnuntaiaamuna Manhattankin on hiljainen

Olen käynyt New Yorkissa kerran aikaisemminkin, mutta siitä on aikaa jo noin 20 vuotta. Muistan, kun tulimme silloisen tyttöystäväni kanssa lentokentältä metrolla kaupunkiin, ja nousimme ylös jossakin Manhattanin keskikaupungilla. Vähän aikaa sitä vain haukkoi henkeään kadunkulmassa katsellen korkeita taloja joka puolella ympärillä.

16.1.2017 | Kommentit pois päältä artikkelissa Sunnuntaiaamuna Manhattankin on hiljainen | Lue koko artikkeli »

Helsingin top 10 paikat ja asiat

Helsinkiläisten Helsinki -Facebook-ryhmässä – johon kuulun, vaikka tällainen moottoritientuoma suursavolainen olenkin – kyseltiin Helsingin top 10 -paikkojen ja -asioiden perään. Tein kuvakollaasin kymmenestä ensin mieleen tulleesta. Vähän tuli kieltämättä vedettyä kotikulmille päin Etelä-Helsinkiin.

1. Hernesaarenkatu
Kotikatuni viimeiset 21 vuotta: lähellä keskustaa, lähellä merta, ja aivan mahtavat naapurit.

2. Mikael Agricolan kirkko ja sunnuntain klo 12 messu
En tänne ihan joka sunnuntai ehdi, mutta kerran-pari kuussa kuitenkin. Agricolan kirkossa olen myös mennyt naimisiin.

30.10.2016 | 4 | Lue koko artikkeli »

Kuvia ja muutama ajatus Rantakylän koulun purkamisesta

Kävin ottamassa muutaman ilta-aurinkokuvan vanhan yläasteeni, Rantakylän koulun, purkamisesta. Ei tuntunut haikealta, vaikka eivät muistot siellä 1980-luvun lopulla vietetyistä kolmesta vuodesta nyt pääosin niin erityisen huonoja ole.

Koulu on kärsinyt sisäilmaongelmista (L-S 3.2.16). Jostain syystä erityisesti koulujen rakentaminen tuntuu olevan Suomessa kovin hankalaa. Aivan koko koulua ei pureta, mutta nuo purettavat osat ovat juuri ne, missä minä yläasteeni aikoinaan vietin.

1.8.2016 | Kommentit pois päältä artikkelissa Kuvia ja muutama ajatus Rantakylän koulun purkamisesta | Lue koko artikkeli »

Georg Henrik von Wrightin terassi

Eiranpuiston etelälaidalla sijaitseva kivinen terassirakennelma on äskettäin nimetty filosofi Georg Henrik von Wrightin mukaan Georg Henrik von Wrightin terassiksi (Hel.fi 11.2.16) Ruotsiksi nimi on Georg Henrik von Wrights terrass. Filosofi asui suuren osan elämästään Laivurinkadulla lähes terassin kupeessa.

von Wrightin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Terassi on vielä vähän vanhempi: se on osa puiston alkuperäistä puistosuunnitelmaa. Portaat ja luonnonkivimuuri on rakennettu vuonna 1914.

Terassin uusi nimi on vähän pitkä ja hankalahko jokapäiväiseen käyttöön, mutta varmasti osuva muuten. Georg Henrik von Wright on kuitenkin itsestäänselvästi sellainen lähihistorian henkilö, joka ansaitsee saada mukaansa nimetyn paikan Helsingissä.

28.2.2016 | 1 | Lue koko artikkeli »

Hotelli Trovadorin katoavat tähdet

Calle Puerto Viejo -kadulla Puerto de la Cruzin kaupungissa Teneriffan saarella Santa Cruz de Tenerifen maakunnassa Kanariansaarten saariryhmässä Espanjassa sijaitsevalla hotelli Trovadorilla näyttäisi joskus olleen kaksi – tai ehkä jopa kolmekin – tähteä. Yksi on vielä jäljellä. En ole kyseisessä hotellissa majoittunut, joten en osaa kertoa, kytkeytyykö tähtien putoileminen mahdolliseen hotellin tason laskuun.

Trovador tarkoittaa trubaduuria. En nyt keksi mitään aasinsiltaa, jolla kytkeä se tähtien putoamiseen.

6.1.2016 | Kommentit pois päältä artikkelissa Hotelli Trovadorin katoavat tähdet | Lue koko artikkeli »

Lauttasaaren vesitornia puretaan

Lauttasaaren vesitorni on ollut käyttämättömänä vuodesta 1996. Rapistunut torni olisi vaatinut jo kunnostusta, mutta rahoitusta sille tai uusiokäyttöä ei löytynyt. Monien lauttasaarelaisten harmiksi torni nyt sitten puretaan, ja purkutyöt ovat jo käynnissä.

Olen kerran päässyt käymään tornin päällä maisemia katselemassa ja samalla sen sisälläkin. Siltä reissulta on sivuilla valokuvia ja blogimerkintä.

20.10.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Lauttasaaren vesitornia puretaan | Lue koko artikkeli »

Unisex-vessat ja pisoaarit

Unisex-vessat ovat aihe, joka ainaa silloin tällöin ponnahtaa esille. Taas äskettäin joku esitti, että erillisten miesten ja naisten vessojen sijaan pitäisi olla kaikille yhteisiä unisex-vessoja. En muista, kuka tai missä niitä tällä kertaa ehdotti, mutta ei sillä väliäkään.

En suoranaisesti vastusta ehdotusta, mutta en ole kovin vakuuttunut sen tärkeydestäkään. Se, mikä on tärkeää, on, että myös unisex-vessoissa on pisoaarit (tai, kuten joskus sanotaan, pisuaarit).

Jos kyseessä on vaikka jonkin pienen kahvilan vessa, jossa on yksi tai kaksi pönttöä koppeineen, niin ehkä pisoaari ei silloin ole välttämätön. Mutta mitä suuremmasta ja vilkkaammin käytetystä wc-tilasta on kyse, sitä todennäköisemmin sinne päätyy myös tähtäysongelmaisia miehiä. Pisoaari on huomattavasti siistimpi ratkaisu. Luulisi naistenkin välittävän.

3.9.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Unisex-vessat ja pisoaarit | Lue koko artikkeli »

Naapuritalo on rakennettu meidän talomme päälle

Joskus talvella katselin talomme yläosia Hernesaarenkadulla ja kuvittelin mielessäni, miltä siihen suunniteltu korotus näyttäisi. Yllätyksekseni huomasin, että korotushan on jo osin tehty: naapuritalo kurottuu vajaan metrin verran meidän talomme päälle. Onko tällainen yleistäkin?

Kuvasta meidän talomme päälle tulevan osan huomaa, kun katsoo vesirännien sijainteja. Alhaalla ne ovat siinä, missä talo vaihtuu toiseksi, mutta ylempänä naapuritalo ylettää rännistään jonkin matkaa meidän talomme päälle.

Tuon selittänee se, että molemmilla taloilla on aikoinaan ollut sama omistaja, sillä kummatkin on aikoinaan rakennettu viereisen telakan työntekijöitä varten. Meidän talomme on vanhempi ja matalampi, joten naapuritaloa pystytettäessä on otettu käyttöön vähän ilmatilaa sen päältä. Nykyisin viereinen talo on VVO:n vuokratalo ja meidän talomme osakkaiden omistama asunto-osakeyhtiö.

17.8.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Naapuritalo on rakennettu meidän talomme päälle | Lue koko artikkeli »

Miksi kirkon katto on kolmivärinen?

Jatkan kirkkokummastelujen sarjaa. Pari viikkoa sitten kummastelun kohteena oli Gamla Uppsalan kirkon kastemalja, tällä kertaa Maarianhaminan kaupunkikirkon eli Pyhän Yrjön kirkon (S:t Görans kyrka) katto.

Jostakin syystä kirkon katossa on kolmea eri väriä. Suurin osa katosta on kuparinvihreää, mutta toinen pääty on vaaleampi ja toinen tummempi. Onko kattoa paikattu päistään? Vai varaudutaanko tässä johonkin tulevaan kattoremonttiin kokeilemalla erilaisia kattomateriaaleja?

Toisin kuin kastemaljatapauksessa, tässä tuskin lienee syytä etsiä kristillistä symboliikkaa taustalla. Aikaa kaukaa haettua varmaan olisi esimerkiksi se, että värityksellä symboloitaisiin Pyhää Kolminaisuutta.

9.3.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Miksi kirkon katto on kolmivärinen? | Lue koko artikkeli »

Asukastalot versus keskustakirjasto

Helsingin kaupunki säästää, ja yhtenä mahdollisena säästökohteena ovat eri puolilla kaupunkia sijaitsevat asukastalot. Samaan aikaan tarkoituksena on saada rakennettua hulppea keskustakirjasto, jonka rakennusbudjetti tässä vaiheessa on 100 miljoonan euron tienoilla.

Kun keskustakirjastosuunnitelmia lukee, niin perinteistä kirjastoa siitä ei ole tulossa. Sellainen olisi liian vanhanaikaista. Sen sijaan siitä tulee jonkinlainen hengailupaikka, jossa voi vaikka käydä kahvilla tai käyttää tietokonetta. Se on siis vähän niin kuin asukastalot, mutta isompi, trendikkäämpi, huimasti kalliimpi veronmaksajille ja keskustassa.

Lähikirjastot sen sijaan ovat olleet vähenemässä. Esimerkiksi Punavuoren asukastalona nykyisin toimiva Betaniatalo oli vielä 90-luvulla kirjasto. Enää Etelä-Helsingissä ei ole kirjastoa, paitsi Rikhardinkadun kirjasto, joka onkin jo jotakuinkin yhtä keskustassa kuin suunniteltu keskustakirjastokin.

6.10.2014 | 1 | Lue koko artikkeli »

Hernesaaren hiiligrilli on nyt auki

Hernesaarenrantaan talven yli rakenteilla ollut hiiligrilli, Birgitta Hernesaari, on nyt avannut ovensa ja terassinsa asiakkaille. Aiheita-blogin testiryhmä kävi heti paikalla.

Tarjolla olisi ollut myös grillituotteita, ainakin hampurilaisia, mutta tällä kertaa testimme keskittyi makeisiin kahvilatarjonnaisiin. Suklaakakku olikin erityisen makoisaa eikä raparperipiirakassakaan moittimista ollut – etenkin, kun sen kanssa sai pehmistä.

Mari kehui myös lattea onnistuneeksi. Irtoteevalikoima ei ollut erityisen laaja, mutta kuitenkin laadukas. Valitsin juomaksi vihreää, tässä blogissa jo aiemmin maisteltua Huangshan maofeng -teetä.

6.6.2014 | 2 | Lue koko artikkeli »

Valokuvia Kalixin ja Keminmaan kirkoista

Ruotsin ja Suomen pohjoisimmat kivikirkot sijaitsevat Kalixissa ja Keminmaassa. Molemmat paikkakunnat ovat Perämeren rannalla, noin 60 kilometrin päässä toisistaan.

Kalixin, tai siis suomeksi Kainuun tai Alikainuun, kirkko on näistä kahdesta vanhempi. Sen rakentaminen lienee aloitettu jo 1400-luvun alkupuoliskolla. Käyttöön se vihittiin vuonna 1472. Keminmaan keskiaikainen kirkko on 1500-luvulta.

Vierailin molemmissa kirkoissa siskoni kanssa, kun palasimme Lapista etelään elokuun lopulla. Sää suosi meitä, ja pääsimme katsomaan molemmat kirkot kauniissa auringonpaisteessa. Kumpikaan kirkoista ei ollut varsinaisesti auki, mutta Kalixin kirkkoon pääsimme siivoajien siivellä. Keminmaan kirkon sisätiloja pääsimme katsomaan vain ikkunasta kurkkien.

9.10.2013 | Kommentit pois päältä artikkelissa Valokuvia Kalixin ja Keminmaan kirkoista | Lue koko artikkeli »

Kahvilasuosikki: Hannan Kaffila Mikkelin Wanhassa Talossa

Olen aiemminkin kehunut, että Mikkeli on kokoonsa nähden varsin monipuolinen kahvilakaupunki. Kahviloita on paljon, ja monet niistä ovat myös hyvätasoisia ja persoonallisiakin.

Uusi suosikkini kaupungin kahviloista löytyi lähes sattumalta. Olen kävellyt Savilahdenkatua pitkin tänäkin kesänä vaikka kuinka monta kertaa, mutta vielä vähän aikaa sitten luulin siinä Wanhaksi Taloksi itseään kutsuvan liikkeen olevan vain käsityöpuoti. Kahvilaksi se paljastui vasta, kun mikkeliläinen ystäväni ehdotti sitä tapaamispaikaksi.

Wanha Talo, jonka mikkeliläiset tuntenevat paremmin Pulkkisenkulmana, on yksi Mikkelin keskustan harvoista säästyneistä puurakennuksista. Vanhoista valokuvista näkee, ettei Mikkelissä ennen sotia paljon muunlaisia taloja ollutkaan. Osa meni päämajakaupungin pommituksissa ja loput purettiin sotin jälkeen suurempien kerrostalojen tieltä.

21.9.2013 | Kommentit pois päältä artikkelissa Kahvilasuosikki: Hannan Kaffila Mikkelin Wanhassa Talossa | Lue koko artikkeli »

Valokuvia Himalansaaren kirkosta Ristiinassa

Himalansaaren kylä sijaitsee keskeisellä paikalla hyvin vesireittien varrella Yövedellä. Silloin, kun Saimaa vielä oli Savon ja Etelä-Karjalan valtaväylä, Himalansaari oli lähiseudun keskus. Maanteitä pitkin kylä on kuitenkin kovin syrjässä.

Ristiinan kirkko on kylästä lähes parinkymmenen kilometrin päässä (maanteitse matkaa tulee vielä kymmenkunta lisää). Sata vuotta sitten se oli pitkä taival sunnuntaiaamuna taitettavaksi. Niinpä kyläläiset päättivät rakentaa Himalansaareen rukoushuoneen toimittamaan kyläkirkon virkaa. Rakennusmestari Kaarlo A. Honkavaaran suunnittelema puinen rakennus valmistui vuonna 1915.

Museovirasto on luokitellut Himalansaaren kylän, ja sen mukana kirkonkin, valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Nykyisin Himalansaari on, kuten muukin entisen Ristiinan kunnan alue, osa Mikkelin kaupunkia.

9.7.2013 | Kommentit pois päältä artikkelissa Valokuvia Himalansaaren kirkosta Ristiinassa | Lue koko artikkeli »

Elis Sinistön Villa Mehu on yhä yllättävän hyvässä kunnossa

Tanssija, ite-taiteilija ja keksijä Elis Sinistö (1912–2004) asui pääasiassa kierrätysmateriaaleista rakentamassaan Villa Mehussa Kirkkonummen Veklahden metsässä lähes 50 vuotta. Eliksen oman talon lisäksi Villa Mehussa on monia muita vieras- ja muita majoja, sauna, tanssiareena ym.

Vanhimmat rakennukset lienevät kaivo ja kellari, joiden valmistumiset Sinistö on päivännyt vuosille 1956 ja 1960. Ne ovat tyyliltään vielä melko perinteisiä ja materiaaleiltaankin tavanomaisia. Liekö käytäntö sanellut ratkaisun vai onko Sinistöllä vielä alkuvuosinaan ollut tarkoitus rakentaa jotakin vähemmän valtavirrasta poikkeavaa?

Suurimmassa osassa Villa Mehun rakennelmista ei ole mitään tavanomaista. Romuista rakennetut vierasmajat on nimetty hienosti, kuten ”Free Hotel Elite” tai ”Matkakoti Kulkuri Santtu”. Erilaisia kylttejä on ympäri aluetta niin suomeksi, englanniksi kuin ranskaksikin kirjoitettuna – tosin oikeinkirjoitus ei näyttänyt olleen Sinistön vahvuuksia millään kielellä.

2.7.2013 | 2 | Lue koko artikkeli »

Tornihotelli Hernesaaren kärkeen

Jätkäsaareen suunniteltu tornihotelli kaatui eilen täpärästi Helsingin valtuustossa. Helsingin maiseman puolesta kovasti pelättiin, eikä pelko toki täysin vailla perusteita ollut.

Uusi iso kongressihotelli olisi kuitenkin tervetullut vahvistamaan Helsingin asemaa kongressikaupunkina. Voisi se olla tornikin. En ole kauhean innostunut Pasilaan suunnitellun kaltaisista pilvenpiirtäjälähiöistä, mutta yksittäisenä maamerkkinä hyvin valituilla paikoilla tornit toimivat. Hernesaaren kärki voisi olla yksi sellainen.

Hernesaaresta olisi komeat maisemat sekä merelle että kaupunkiin päin. Torni olisi kuitenkin riittävän kaukana vanhasta ruutukaava-alueesta, että se ei järkyttäisi niiden maisemia. Mereltä ja Etelä-Helsingin rannoilta se toki näkyisi, ja siksi olisikin toivottavaa, että torni olisi vähän kauniimpi kuin Jätkäsaareen suunniteltu rumilus.

16.5.2013 | Kommentit pois päältä artikkelissa Tornihotelli Hernesaaren kärkeen | Lue koko artikkeli »

Tviittejä Belgiasta ja vähän Alankomaistakin

Kävin Marin kanssa Belgiassa. Kun putkiremontti ja evakkomme pois kotoa venyi, päätimme lähteä käymään matkalla.

Aikaa ei kuitenkaan ollut kuin muutama päivä, joten bussi- tai junakierros halki Euroopan ei tullut kysymykseen. Katsoimmekin, minne pääsisi kohtuuhintaan lentäen.

Ryanair lentää Turusta Charleroihin varsin edullisesti ja takaisinkin ihan kohtuuhintaan. Päätimme siis matkustaa Belgiaan, joka onkin tähän asti jäänyt aina vähän väliin.

Tapani mukaan päivitin matkakuulumisia Twitteriin. Parilta ensimmäiseltä päivältä päivityksiä ei kuitenkaan juuri kertynyt, joten en tullut viestittäneeksi mitään esimerkiksi Oostendesta tai Bruggesta. Hienojahan nekin olivat, mutta Vallonia taisi silti muodostua matkamme pääkohteeksi.

27.7.2012 | Kommentit pois päältä artikkelissa Tviittejä Belgiasta ja vähän Alankomaistakin | Lue koko artikkeli »

Valokuvia Kampin kappelista

Kamppissa avattiin kesäkuun alussa uusi kappeli. Kampin kappeli, tai Hiljaisuuden kappeli, on osa Helsingin designpäävuotta, mutta jää toki paikoilleen vuoden päätyttyäkin.

Olen käynyt kappelissa muutaman kerran ja onhan se hieno. Ainakin se on erilainen kuin ne, missä olen käynyt aiemmin. Puupinta luo omanlaisensa tunnelman kaarevaseinäiseen kappelitilaan.

Siitä en ole varma, kuinka hyvin kappeli toimii hiljentymistilana. Akustiikka on aivan liian hyvä. Ei kannata supista salaisuuksia vieressä istuvalle, koska ääni kantaa vähintään yhtä hyvin kuin Fazerin kupolin alla. Pienemmätkin kolinat ja askeleet kuulee turhankin selvästi.

Aina kun ovi aukeaa, kuuluvat myös eteishallin metelit. Vaikka eteisessä tuntuukin melko hiljaiselta, niin kummasti äänet sieltäkin kantavat sisälle kappeliin. Aivan kuin ne vielä voimistuisivat matkalla. Ja ovi käy tiuhaan, mikä on tietysti hyvä asia.

7.7.2012 | Kommentit pois päältä artikkelissa Valokuvia Kampin kappelista | Lue koko artikkeli »

Valokuvia Fordin talosta Hernesaaressa

Fordin autojen entinen kokoonpanotehdas ja yhtiön Suomen-toimintojen pääkonttori oli avoin yleisölle viime torstaina, kun Open House Helsinki -kaupunkitapahtuma avasi taas ovia normaalisti suljettuihin paikkoihin. Kävin siellä minäkin ja otin valokuvia. Niistä 20 laitoin valokuvablogiini.

Ford poistui talosta vuonna jo toistakymmentä vuotta sitten. Sen jälkeen talossa on ollut vuokralla monenlaisia yrityksiä ja toimijoita, tunnetuimpana ehkä nettibuumissa kuplahtanut Satama Interactive. Nyt talon seinässä lukee isoimmalla ”Helsingin Kumi Oy”.

Open House -kierroksella pääsimme katsomaan talon tiloja, joista osa oli tyhjillään. Myös jotkin nykyisistä vuokralaisista päästivät meidät katsomaan halluussaan olevia talon osia.

19.9.2011 | Kommentit pois päältä artikkelissa Valokuvia Fordin talosta Hernesaaressa | Lue koko artikkeli »

Kiovan Äiti Kotimaa -patsas

Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa, vähän keskustan ulkopuolella, on valtava Äiti Maa (tai ”Äiti Kotimaa”, Batkivštšyna-Maty) -patsas. Hissillä olisi päässyt kuulemma ylöskin, mutta olimme paikalla sen verran illasta, että patsaan sisätilat olivat menneet jo kiinni. Ulkoa sitä toki sai katsella.

Onkohan tällaisia neuvostoaikoina rakennettu moneenkin paikkaan? Armenian pääkaupungissa Jerevanissa on vähän samantapainen, siellä nimeltään ”Äiti Armenia”. Kiovan patsas on kuitenkin 62-metrisenä paljon kookkaampi (Äiti Armenian korkeus on vain 23 metriä).

Patsaan juurelle kuljettiin toisen, vähän pienemmän monumentin läpi. Sen seiniin oli kaiverrettu voitokkaita neuvostosotilaita taistelemassa toisessa maailmansodassa, tai kuten Neuvostoliitossa sanottiin, ”suuressa isänmaallisessa sodassa”.

7.9.2011 | 2 | Lue koko artikkeli »

Viron historiallinen museo Tallinnassa

Tallinnassa tulee käytyä melko usein, mutta siellä sijaitsevassa Viron historiallisessa museossa (Eesti Ajaloomuuseum) kävin ensimmäistä kertaa vasta toissapäivänä. Museo sijaitsee pörssinäkin palvelleessa Suurkillan talossa Tallinnan vanhan kaupungin halkaisevan Pikk-kadun varrella.

Sisäänpääsy maksoi viisi euroa. Siihen nähden, että museo oli varsin pieni, pääsymaksu oli mielestäni melko kallis. Museo oli muutenkin lievä pettymys. Vanha kiltatalo on kyllä hieno, mutta muutoin museo oli vähän vaisu.

Nykyaikaiseen tyyliin museossa oli paljon vuorovaikutteisia elementtejä. Aikakoneessa olisi saanut matkata menneeseen aikaan ja kokeilla kysymyksiin vastaamalla, kuinka olisi selviytynyt silloin. Minut kone yritti heittää Ruotsin vallan ajalle, mutta aikamatka keskeytyi näytölle ilmaantuneeseen Windows-virheilmoitukseen. Vieressä olisi voinut leikkiä hansakauppiasta pelin muodossa.

8.7.2011 | Kommentit pois päältä artikkelissa Viron historiallinen museo Tallinnassa | Lue koko artikkeli »

Valokuvia Lauttasaaren vesitornista

Lauttasaaren vesitornista on ilmeisesti saatu aikaan jonkinlainen kiista. Helsingin Uutisten mukaan (HU 21.9.10) kiinteistövirasto haluaisi purkaa tarpeettomaksi käyneen tornin kun taas Lauttasaari-seura haluaisi säilyttää paikallisen maamerkkinsä.

Tornin huipulta on komeat näköalat niin Lauttasaareen, Helsingin kantakaupunkiin kuin Espoon Keilaniemeenkin. Kävin niitä itsekin katselemassa pari vuotta sitten, kun torni oli 50-vuotissynttäreidensä kunniaksi auki yleisölle. Laitoin nyt nuo silloin ottamani kuvat kuvablogiini näytille.

Harmihan se olisi, jos tuollainen hieno torni purettaisiin. Tottahan se tietysti on, että hankala sitä on avoimeksi näköalatorniksi muuttaa, kun sisätilat ovat sen verran ahtaat. Siihen sitä ei ole suunniteltu, mutta voisi sitä silti aina silloin tällöin pitää avoinna.

22.9.2010 | Kommentit pois päältä artikkelissa Valokuvia Lauttasaaren vesitornista | Lue koko artikkeli »

Valokuvia Telakkarannasta

Telakkarantaan, eli Telakkakadun ja Hietalahden vanhan telakka-altaan väliin Helsingissä, suunnitellaan uutta asuinaluetta, jossa olisi myös liiketoimintaa ja kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja sekä mahdollisesti hotelli.

Alue on tällä hetkellä pääosin tyhjillään, sillä telakkatoiminta on vetäytynyt sieltä pois. Joissakin uudemmissa rakennuksissa toimii yrityksiä, ja alueen pohjoispäässä on Elmu ry:n musiikkitalo Nosturi. Suunnitelmissa on, että Nosturin nykyiset tilat purettaisiin uuden rakentamisen tieltä ja toiminta siirrettäisiin vanhaan konepajahalliin Telakkarannan eteläpäässä.

Telakkarannan alueella järjestettiin 3.9.2010 kaksi yleisökävelyä osana Open House Helsinki -tapahtumaa. Kierrokset veti arkkitehti Kirsi Rantama Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

6.9.2010 | Kommentit pois päältä artikkelissa Valokuvia Telakkarannasta | Lue koko artikkeli »

Marketanpuisto ja Espoon tuulimylly

Sain kuulla, että Espoossa on tuulimylly, ja löytyipä siitä googlettamalla valokuvakin. Sijaintipaikaksi oli merkitty Marketanpuisto. En ollut sellaisesta paikasta ennen kuullutkaan, mutta Järvenperässä Kehä III:n varrelta sen piti löytymän. En jäänyt selvittämään sen enempää, vaan lähdimme siskoni kanssa paikan päällä tuota nähtävyyttä katsomaan.

Vähän pettymys se sitten kuitenkin oli. Luulin, että se olisi ollut jokin historiallinen mylly, joka on seisonut paikallaan jostakin viime vuosisadalta. Kyseessä oli kuitenkin lasten leikkikentän viereen piha- ja puistorakentamisen näyttelyn koristeeksi pystytetty viritelmä. Sellaiseksi se ei tosin ollut lainkaan paha.

14.7.2010 | Kommentit pois päältä artikkelissa Marketanpuisto ja Espoon tuulimylly | Lue koko artikkeli »

Haapajärven punainen puukirkko

Haapajärven kirkko Kirkkonummen Veikkolassa on pieni punamultainen puukirkko. Nykyinen kirkko on otettu käyttöön vuonna 1823, mutta se ei ole kulmakunnan ensimmäinen kirkko. Aikaisempi kirkko oli tosin vähän eri paikassa.

Kirkko on kuulemma suosittu vihkikirkko. Ei mikään ihme, onhan se kaunis punainen kirkko, ja sijaitseekin mukavasti metsän siimeksessä.

Kävin Haapajärven kirkolla siskoni kanssa viime joulukuussa ja otin siellä talvisia valokuvia. Laitoin tuohon alle niistä muutaman.

17.3.2010 | Kommentit pois päältä artikkelissa Haapajärven punainen puukirkko | Lue koko artikkeli »