ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

rakennukset

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "rakennukset".

Viron historiallinen museo Tallinnassa

Viron historiallinen museo, Tallinna

Tallinnassa tulee käytyä melko usein, mutta siellä sijaitsevassa Viron historiallisessa museossa (Eesti Ajaloomuuseum) kävin ensimmäistä kertaa vasta toissapäivänä. Museo sijaitsee pörssinäkin palvelleessa Suurkillan talossa Tallinnan vanhan kaupungin halkaisevan Pikk-kadun varrella.

Sisäänpääsy maksoi viisi euroa. Siihen nähden, että museo oli varsin pieni, pääsymaksu oli mielestäni melko kallis. Museo oli muutenkin lievä pettymys. Vanha kiltatalo on kyllä hieno, mutta muutoin museo oli vähän vaisu.

Nykyaikaiseen tyyliin museossa oli paljon vuorovaikutteisia elementtejä. Aikakoneessa olisi saanut matkata menneeseen aikaan ja kokeilla kysymyksiin vastaamalla, kuinka olisi selviytynyt silloin. Minut kone yritti heittää Ruotsin vallan ajalle, mutta aikamatka keskeytyi näytölle ilmaantuneeseen Windows-virheilmoitukseen. Vieressä olisi voinut leikkiä hansakauppiasta pelin muodossa.

Valokuvia Lauttasaaren vesitornista

Lauttasaaren vesitorni, Helsinki

Lauttasaaren vesitornista on ilmeisesti saatu aikaan jonkinlainen kiista. Helsingin Uutisten mukaan (HU 21.9.10) kiinteistövirasto haluaisi purkaa tarpeettomaksi käyneen tornin kun taas Lauttasaari-seura haluaisi säilyttää paikallisen maamerkkinsä.

Tornin huipulta on komeat näköalat niin Lauttasaareen, Helsingin kantakaupunkiin kuin Espoon Keilaniemeenkin. Kävin niitä itsekin katselemassa pari vuotta sitten, kun torni oli 50-vuotissynttäreidensä kunniaksi auki yleisölle. Laitoin nyt nuo silloin ottamani kuvat kuvablogiini näytille.

Harmihan se olisi, jos tuollainen hieno torni purettaisiin. Tottahan se tietysti on, että hankala sitä on avoimeksi näköalatorniksi muuttaa, kun sisätilat ovat sen verran ahtaat. Siihen sitä ei ole suunniteltu, mutta voisi sitä silti aina silloin tällöin pitää avoinna.

Valokuvia Telakkarannasta

Telakkaranta

Telakkarantaan, eli Telakkakadun ja Hietalahden vanhan telakka-altaan väliin Helsingissä, suunnitellaan uutta asuinaluetta, jossa olisi myös liiketoimintaa ja kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja sekä mahdollisesti hotelli.

Alue on tällä hetkellä pääosin tyhjillään, sillä telakkatoiminta on vetäytynyt sieltä pois. Joissakin uudemmissa rakennuksissa toimii yrityksiä, ja alueen pohjoispäässä on Elmu ry:n musiikkitalo Nosturi. Suunnitelmissa on, että Nosturin nykyiset tilat purettaisiin uuden rakentamisen tieltä ja toiminta siirrettäisiin vanhaan konepajahalliin Telakkarannan eteläpäässä.

Telakkarannan alueella järjestettiin 3.9.2010 kaksi yleisökävelyä osana Open House Helsinki -tapahtumaa. Kierrokset veti arkkitehti Kirsi Rantama Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Marketanpuisto ja Espoon tuulimylly

Marketanpuisto, Espoo

Sain kuulla, että Espoossa on tuulimylly, ja löytyipä siitä googlettamalla valokuvakin. Sijaintipaikaksi oli merkitty Marketanpuisto. En ollut sellaisesta paikasta ennen kuullutkaan, mutta Järvenperässä Kehä III:n varrelta sen piti löytymän. En jäänyt selvittämään sen enempää, vaan lähdimme siskoni kanssa paikan päällä tuota nähtävyyttä katsomaan.

Vähän pettymys se sitten kuitenkin oli. Luulin, että se olisi ollut jokin historiallinen mylly, joka on seisonut paikallaan jostakin viime vuosisadalta. Kyseessä oli kuitenkin lasten leikkikentän viereen piha- ja puistorakentamisen näyttelyn koristeeksi pystytetty viritelmä. Sellaiseksi se ei tosin ollut lainkaan paha.

Haapajärven punainen puukirkko

Punainen kirkko metsän keskellä

Haapajärven kirkko Kirkkonummen Veikkolassa on pieni punamultainen puukirkko. Nykyinen kirkko on otettu käyttöön vuonna 1823, mutta se ei ole kulmakunnan ensimmäinen kirkko. Aikaisempi kirkko oli tosin vähän eri paikassa.

Kirkko on kuulemma suosittu vihkikirkko. Ei mikään ihme, onhan se kaunis punainen kirkko, ja sijaitseekin mukavasti metsän siimeksessä.

Kävin Haapajärven kirkolla siskoni kanssa viime joulukuussa ja otin siellä talvisia valokuvia. Laitoin tuohon alle niistä muutaman.

Roseau on kaupunki pienoiskoossa

Old Street ja King George V Street

Dominican pääkaupunki Roseau on erikoislaatuinen pieni kaupunki. Vain reilun neljännesneliökilometrin kokoinen keskikaupunki on pakkautunut tiiviisti Karibianmeren, Roseau-joen ja vuorten väliin. Pienestä koostaan huolimatta alueelle mahtuu hämmästyttävä määrä erilaisia paikkoja.

Erityisen paljon Roseaun keskustaan mahtuu kortteleita. Lähellä merenrantaa kaupungin mittakaava on suorastaan miniatyyrimainen. Ruutukaava-alueen pienimmät korttelit ovat vain 25 metriä kanttiinsa. Katuja ja risteyksiä onkin tiheässä, ja kaupungissa on sen pienestä koosta huolimatta suhteellisen helppo eksyä. Kortteleiden suuri määrä saa kaupungin myös tuntumaan kokoaan suuremmalta.

Tyyliltään Roseaun vanhat puurakennukset ovat niinsanottua karibialaista kansanarkkitehtuuria (Caribbean vernacular). Dominica oli köyhä siirtokunta, ja siksi sen pääkaupunkiinkaan ei rakennettu pömpöösejä monumentteja. Talot rakennettiin omista lähtökohdista, paikallisiin luonnonoloihin sovittaen ja eri puolilta vaikutteita keräten.

Syksyinen Eira

Syksyistä Eiraa

Naapurikaupunginosa Eira on oikein miellyttävä kävelykohde. Kapeat kadut kiemurtelevat talojen ja muurien välissä.

Vaikka Eira on melko tiheään rakennettu, on siellä kuitenkin varsin paljon vihreää. Tämä ei koske pelkästään Eiran puistoja, vaan talojen välissä katuja pitkin kulkiessaankin tuntuu lähestulkoon siltä, että kävelisi puistokäytävällä. Vaikka puut ovatkin ihmisten pihoilla, tulevat oksat muurien yli ja tekevät kaduille puistomaisen tunnun.

Syksyisin Eira on usein hienoimmillaan. Punertavankeltaiset lehdet puissa sopivat hienosti Eiran vanhojen talojen väritykseen. Tänä vuonna värikavalkadi tuntuu kuitenkin olevan tavallista laimempi.

Maantason menetetyt mahdollisuudet

Pyhiinvaeltajanpuiston reunaa Eiranrannassa

Rakennusten katutaso, tai maantaso ylipäänsä, on kaupunkirakentamisessa liian usein hukattujen mahdollisuuksien tilaa. Vilkkaimmilla paikoilla kivijalat hyödynnetään liiketiloina, sivuummalla paikoin toimistoina. Liian usein katutaso on kuitenkin varattu toisarvoiseen käyttöön varasto- ja huoltotiloiksi.

Aivan liian harvoin kerrostalojen katutasossa on asuntoja.

Tällä kertaa tapaustutkimukseni kohteena on Eiranranta, helsinkiläinen keskustalähiö. Oheisessa kuvassa näkyy, miltä kyseinen alue näyttää Pyhiinvaeltajanpuistoon päin.

Kirkoissa kannattaa käydä sisälläkin

Espoonlahden kirkko

Viime vuosikymmenten suomalainen kirkkorakentaminen ei yleensä juuri kehuja kerää. Ja eiväthän ne laatikkokirkot useinkaan mitään ympäristönsä erityisiä kaunistuksia ole.

Kannattaa kuitenkin käydä myös sisällä, jos ovi vain on auki. Moni rumilus kätkee sisäänsä yllättävän hienon kirkkosalin.

Kuvassa on vuonna 1980 valmistunut Espoonlahden kirkko Espoossa. Seurakuntayhtymän sivujen mukaan kirkko on ulospäin sulkeutunut ”kuin se olisi osa ympäröivän Espoonlahden kallioita”. Onhan kalliossa oma kristilline symboliikkansa (sulkeutuneisuudessa ei ehkä niinkään), mutta en voi pitää toteutusta kovin onnistuneena. Sisältä kirkko kuitenkin yllättää.

Kieltokylttien lähiöt

Ei koiria

Yksi lähiöiden ikävistä puolista on se, että ne ovat täynnä kieltokylttejä. Ainakaan koiria ei haluta minnekään, mutta monessa paikkaa pitää erikseen kieltää kulkeminen ja moni muukin asia.

On kylttejä kantakaupungeissakin, mutta vähemmän. Siellä täytyy kieltää lähinnä autoilijoita, jotka muuten jättäisivät autonsa mihin ikinä saisivatkaan sen mahtumaan. Muut liikkujat sen sijaan pystyvät paremmin hahmottamaan ympäristöä, koska ruutukaava on selkeä ja luettava.

Lähiöissä talot on sijoiteltu väljemmin ja hajanaisemmin. Rakennusten väliin jää kaikenlaisia maalänttejä, joiden status on epäselvä. Siksi tarvitaan kieltotauluja.

Verla on vaatimaton Unesco-kohde

Verla

Heinäkuun alkupuolella tuli pistäydyttyä yhdessä Suomen Unesco-kohteista, Pohjois-Kymenlaakson Jaalassa sijaitsevassa Verlan ruukkikylässä. Otin siellä myös sarjan valokuvia, joita voi käydä katsomassa kuvablogin puolella.

Maailmanperintökohteeksi Verla on melko vaatimaton. Silti se ansaitsee paikkansa listalla: on hyvä, ettei maailmanperintö ole vain kokoelma toinen toistaan pömpöösimpiä monumentteja.

Itse asiassa Unescon perusteluissakin korostetaan Verlan tavanomaisuutta. Kyseessä on esimerkki pienestä teollisuuskylässä, joita 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilla syntyi paperi- ja kartonkiteollisuuden ympärille.

Ekumeeninen kirkkovaellus

Metodistikirkko

Helsingin tuomiokirkkoseurakunta on järjestää tänä kesänä kuusi vaelluksia kantakaupungin kirkkoihin. Perjantaina oli niistä kolmas, ja sille minäkin osallistuin.

Vaelluksella tutustuttiin muiden alueella toimivien seurakuntien kirkkoihin. Erilaisia seurakuntia ja niiden kirkkoja ja kappeleita on toki enemmän kuin ne neljä, joissa vierailimme. Matkaohjelmaan kuuluivat Adventtikirkko, Lähetysseurakunta, Metodistikirkko ja Studium Catholicum.

Vaellukselle osallistujat taisivat kaikki olla luterilaisia, mutta ekumenia tuli mukaan kohteiden ja kierroksen päätteeksi Studium Catholicumissa järjestetyn rukoushetken kautta. Kierroksen vetivät pastorit Arto Antturi (kuvassa) ja Anna-Maija Viljanen-Pihkala. Kaikissa vierailukohteissa saimme myös niin rakennuksen kuin seurakunnan lyhyen esittelyn kyseisen seurakunnan puolesta.

Keväisiä kuvia Martinlaaksosta

Martinlaakso, Vantaa

Aina välillä tulee harrastettua matkailua naapurikaupunkien lähiöihin. Viime lauantaina tulin tutustuneeksi Vantaalla sijaitsevaan Martinlaaksoon, jossa olen aikaisemmin käväissyt vain varsin pikaisesti. Ei minulle tälläkään kertaa jäänyt aikaa kovin pitkään kierrokseen, mutta ehdin kuitenkin vähän kuljeksia ympäriinsä.

Martinlaakso on suoraan sanottuna varsin edustava esimerkki siitä, mitä kaikkea 1970-luvulla tehtiin väärin. Tosin valitettavasti aika iso osa kaupunkirakentamisesta tehdään yhä nykyäänkin jotakuinkin samalla tavalla väärin.

Jobs purkaisi hienon kartanon

Applen pääjohtaja Steve Jobs haluaisi purkaa omistamansa Jackling House -kartanon ja rakentaa sen tilalle uuden talon. Arkkitehti George Washington Smithin piirtämä kartano sijaitsee Woodsiden pikkukaupungissa Kaliforniassa ja on rakennettu vuonna 1926.

Tyyliltään rakennus on espanjalaisvaikutteista siirtomaakertaustyyliä (Spanish Colonial Revival). Jobs asui talossa itse noin parikymmentä vuotta sitten, vuokrasi sitä sen jälkeen, ja on viime vuodet pitänyt taloa tyhjillään.

Valokuvaaja Jonathan Haeber kävi kuvaamassa jo ränsistymään päässeen kartanon pari vuotta sitten. Kuvia on muun muassa AppleInsider-blogissa.

Kiasmassa parasta on rakennus

Kiasma

Nykytaiteen museossa Kiasmassa on aina välillä ilmaisiltoja. Toissapäivänä oli yksi niistä, ja kävin siskoni kanssa katsomassa uudet näyttelyt. Kovin usein siellä ei tule käytyä, suurin osa näyttelyistä jää väliin. Tällä kertaa meitä kiinnosti erityisesti Choosing my religion -osuus.

Onneksi ei tarvinnut maksaa sisäänpääsystä mitään, sillä eipä se sen arvoista olisi ollut. Näyttely oli sellaista yllätyksetöntä perusnykytaidetta, mihin nykyään törmää aivan riittämin. Tuntui siltä, että mediataiteilija Marita Liulia työryhmineen ollut saanut maailman eri uskonnoista paljoakaan irti.

Valokuvia Lempäälän Ideaparkista

Ideapark

Tutkiskelin taas vanhoja valokuviani, ja löysin sieltä noin viikkoa vaille kaksi vuotta vanhan kuvasarjan Lempäälän Ideaparkista. Laitoin kuvat kuvablogiini.

Ideaparkkejahan on nyt suunnitteilla monelle muullekin paikkakunnalle. Ainakin Vihti, Kiiminki ja Pieksämäki ovat olleet julkisuudessa. Hain niitä koskevia suunnitelmia netistä, ja pitää kyllä vain toivoa, että Vapaavuori pysyy tiukkana.

Kaikki Ideaparkit näyttäisivät noudattelevan samaa kaavaa: puolikuun muotoinen rakennus valtavan parkkipaikkakentän keskellä. Juuri mitään eroa ei näyttänyt olevan, koski suunnitelma sitten mitä paikkakuntaa tahansa.

Hissittömät vanhat kerrostalot

Kuikan portaat

Helsingin Sanomissa kirjoitettiin eilen vanhojen arvotalojen hissiongelmista. Sata vuotta vanhoihin taloihin ei ole alunperin rakennettu hissiä, ja nyt niitä ei voi rakentaa, koska hienot porraskäytävät menisivät pilalle. Asukkaat niitä haluaisivat, ainakin osa joidenkin talojen asukkaista, mutta kaupunginmuseo vastustaa.

Meidänkin talomme, joka on rakennettu vuonna 1912, on hissitön. Tietääkseni hissin rakentaminen ei ole edes suunnitteilla, ja parempi niin.

Hissittömyydestä on paljon etuakin. Liikuntahyöty on tietysti tunnettu, mutta on muutakin. Usein naapurit kertovat tavanneensa toisia naapureita porraskäytävässä ja vaihtaneensa muutaman sanan. Se onnistuu, koska ihmiset kohtaavat portaikossa toisensa. Hissillä kaikki odottavat vuoroaan ja kulkevat toistensa ohi.

Kirkko kioskin yläkerrassa

Runosmäen seurakuntakoti

Ehdotin Lipsanen & Ruso -blogiin viime yönä kirjoittamassani jutussa, että lähiöihin 1960- ja 70-luvuilla rakennettuja harmaita elementtikuutioita purettaisiin pois ja rakennettaisiin parempaa tilalle.

Selailin samalla nelisen vuotta sitten Turun Runosmäessä ottamiani valokuvia, joista yhden laitoin tuohon blogikirjoitukseen. Niiden joukosta löytyi myös tämä kioskikuva.

Liehtalanniemen museotila

Liehtalanniemi

Jatketaan kesäisillä aiheilla ja laitetaan tänne 16 valokuvaa Liehtalanniemen museotilalta Puumalasta. Kävin siellä viime elokuussa vaimoni ja naapurin tytön kanssa (sieltä oli blogissa aiemmin jo lammasvideo).

Museo sijaitsee lossimatkan päässä Niinisaaressa noin 14 kilometrin matkan päässä Puumalan kirkonkylältä. Se jäi valtiolle, kun tilan isäntä Jalmari Reponen eli Jallu kuoli vuonna 1976. Koska tila oli tuolloin yhä kymmenien vuosien takaisessa asussa, osti Puumalan kunta sen museoksi.

Virka Galleria korvasi Jugendsalin

Virka Info & Galleria

Eilen olivat uuden Virka Infon ja Virka Gallerian avajaiset Helsingin kaupungintalolla, ja kävin minäkin siellä kakkukahveilla. Uudet tilat olivat ihan hienot ja tila tuntui väljemmältä kuin Jugendsalissa. Ei se yhtä hieno ole, eikä niin modernina tunnu sopivan vanhaan rakennukseen. Mutta kaupungin tiedotuspisteeksi se sopii oikein hyvin. Häiritsevintä uudessa tilassa on sen valkoinen kliinisyys ja matala katto.

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit