ranska

Karibian-matkan 2017 tviitit

Kävin tammi-helmikuussa 2017 New Yorkissa, Guadeloupella ja Dominicalla. Suurimman osan ajasta vietin viimeksi mainitulla. Otin tähän merkintään talteen matkatviittini ennen kuin ne katoavat Twitterin syövereihin. Näin on helpompi lukea niitä matkapäiväkirjana myöhemminkin.

7.1.2017

Matkustuslupa Yhdysvaltoihin myönnetty. Tarkoitukseni tosin ei ole käydä siellä kuin konetta vaihtamassa (mennessä pitää yöpyäkin). #karibia

Saatan ehtiä käväisemään aamiaisella Manhattanilla. Jos paluulento ajoissa, niin ehkä vaikka vähän käveleskelläkin.

14.1.2017

Tuoppi Matryoshkaa lentokentällä. Tästä matka alkaa. #HEL – #ARN – #JFK – #PTP – #DOM.

24.2.2017 | Kommentit pois päältä artikkelissa Karibian-matkan 2017 tviitit | Lue koko artikkeli »

Punch planteur antillilaisittain

Kirjoitin jokin aika sitten ti’ punch -juomasta, joka mielestäni on parasta, mitä (kunnollisesta) rommista saa tehtyä. Mutta toki rommia ja hedelmiä sekoittelemalla saa monia muitakin hyviä punsseja aikaiseksi.

Yksi perinteisistä Antillien rommipunsseista on punch planteur, eli viljelijän punssi, jossa eri hedelmämehuja vähän vaihtelevin reseptein sekoitetaan rommin ja siirapin kanssa. Karibialaisella viljelijällä kun noita aineksia yleensä on hyvin tarjolla.

7.2.2017 | 1 | Lue koko artikkeli »

Ti’ punch on parasta, mitä rommista saa

Otetaan neljännes tuoreesta limetistä ja puristellaan käsin siitä lasiin niin paljon mehua kuin vain saadaan. Jos kyseessä ei ole aivan erityisen mehukas limetti, otetaan myös toinen neljännes, ja tehdään sille samoin. Sitten laitetaan lasiin pari teelusikallista ruskeaa ruokosokeria ja sekoitetaan hyvin.

Järjestys on tärkeä. Rommi lisätään vasta viimeisenä. Olen joskus erehtynyt tekemään väärässä järjestyksessä, ja eron huomasi selvästi. Eikä se rommikaan saa olla mitä tahansa, vaan kyseeseen tulee ainoastaan hyvälaatuinen kirkas rhum agricole, joka on tuotettu Itä-Karibian ranskalaisilla saarilla.

Lopuksi siis lisätään rommi. Sitä laitetaan suunnilleen saman verran kuin lasissa jo on sokeroitunutta limettimehua. Sekoitetaan. Sen jälkeen juoma onkin valmista nautittavaksi.

27.12.2016 | 1 | Lue koko artikkeli »

Elis Sinistön Villa Mehu on yhä yllättävän hyvässä kunnossa

Tanssija, ite-taiteilija ja keksijä Elis Sinistö (1912–2004) asui pääasiassa kierrätysmateriaaleista rakentamassaan Villa Mehussa Kirkkonummen Veklahden metsässä lähes 50 vuotta. Eliksen oman talon lisäksi Villa Mehussa on monia muita vieras- ja muita majoja, sauna, tanssiareena ym.

Vanhimmat rakennukset lienevät kaivo ja kellari, joiden valmistumiset Sinistö on päivännyt vuosille 1956 ja 1960. Ne ovat tyyliltään vielä melko perinteisiä ja materiaaleiltaankin tavanomaisia. Liekö käytäntö sanellut ratkaisun vai onko Sinistöllä vielä alkuvuosinaan ollut tarkoitus rakentaa jotakin vähemmän valtavirrasta poikkeavaa?

Suurimmassa osassa Villa Mehun rakennelmista ei ole mitään tavanomaista. Romuista rakennetut vierasmajat on nimetty hienosti, kuten ”Free Hotel Elite” tai ”Matkakoti Kulkuri Santtu”. Erilaisia kylttejä on ympäri aluetta niin suomeksi, englanniksi kuin ranskaksikin kirjoitettuna – tosin oikeinkirjoitus ei näyttänyt olleen Sinistön vahvuuksia millään kielellä.

2.7.2013 | 2 | Lue koko artikkeli »

Guadeloupe – pala Ranskaa Karibialla

Sain äskettäin laitettua Guadeloupe-valokuvat matkakuvasivuilleni. Olen parantanut tahtia, sillä enää en ole kuin reilun vuoden jäljessä. Kuvat on otettu marras- ja joulukuussa 2007.

Vaikka muutama merkintä sitten tylytinkin Guadeloupea kukkotappeluista, niin on se silti varsin hieno saari. Karibialla ollaan usein aika brutaaleja eläimiä kohtaan, mutta se taitaa olla ongelma monessa muussakin kehitysmaassa (Guadeloupe ei nyt tietenkään ole varsinainen kehitysmaa, kun se on osa Ranskaa, mutta kuitenkin).

10.2.2009 | 1 | Lue koko artikkeli »

Kukkotappelua Ranskassa

Katselin Guadeloupen karttaa ja suunnittelin, että seuraavalla kerralla voisi vuokrata siellä auton ja kierrellä maaseudun pieniä teitä pitkin. Ainakin kartalla monet reitit ja niiden varrella olevat kylät ja muut paikat vaikuttivat mielenkiintoisilta.

Kiinnitin sitten huomioni siihen, että pitkin maaseutua kartalle oli ripoteltu kukkokuvakkeita. Aloin jo aavistella pahaa ja katsoin karttaselityksestä, mitä nuo merkit tarkoittavat. Selitys oli gallodrome eli kukkotappeluareena, paikallisittain pit a kok.

3.2.2009 | 1 | Lue koko artikkeli »

Nyt myös englanniksi ja ranskaksi

Tein Aiheita-blogista nyt myös englannin- ja ranskankieliset versiot. Koko blogia ei kuitenkaan ole tarkoitus ryhtyä pitämään kolmella kielellä, vaan ulkomaalaisten kielille päätyvät ainoastaan merkinnät, joissa on kuvasarja. Tässä vaiheessa niitä on tämän blogin 183 artikkelista yhteensä kuusi kappaletta.

Kuvapainotteisissa merkinnöissä on se kiva puoli, että kuvia ei tarvitse kääntää – ainoastaan tekstit. Kun on nähnyt sen vaivan, että ottaa, järjestelee ja käsittelee kuvat, ja sitten vielä selvittää, mitä tulikaan kuvattua, niin kuvatekstien kääntäminen kahdelle ylimääräiselle kielelle ei ole enää kovinkaan suuri urakka. Monissa näistä merkinnöistä on toki muutakin tekstiä, mutta mitään sanasta sanaan käännöksiä ei ole tarkoitus tehdä. Itse asiassa kaikissa kuvamerkinnöissä ei ole englannin- ja ranskankielisissä versioissa edes täysin samat kuvat.

28.11.2008 | 1 | Lue koko artikkeli »

Oliiviöljyissä on eroja

Vaimoni Mari ei aikaisemmin pitänyt oliiviöljyistä, koska oli saanut lähinnä halvimpia espanjalaisia öljyjä. Innostus virisi kuitenkin tuliaisina saadun kreetalaisen oliiviöljyn myötä, kun hän havaitsi, että oliiviöljyillä todellakin on eroa. Sen jälkeen hän onkin etsinyt täydellistä oliiviöljyä vertailemalla Suomesta saatavia laatuja. Valikoima täällä koostuu lähinnä kahdesta tyypistä: toisiaan muistuttavista espanjalaisista ja sitten kreikkalaisista.

12.10.2008 | 3 | Lue koko artikkeli »

Facebook ja azerty-näppäimistö

Digitoday kertoo, että liikkeellä on Facebookin salasanojen kalasteluyritys. Siinä Facebookin salasanoja yritetään kalastella osoitteeseen facezbook.com tehdyllä sivustolla, joka näyttää Facebookin kirjautumissivulta. Jotta käyttäjä ei huomaisi tulleensa huijatuksi, johdattaa facezbook-sivusto tietonsa luovuttaneen käyttäjän edelleen aitoon Facebookiin.

Uutisen kirjoittanut Tuomas Linnake ei kuitenkaan näytä olevan tietoinen siitä, että eri puolilla maailmaa käytetään erilaisia näppäimistöjä:

19.9.2008 | 1 | Lue koko artikkeli »

Opi ranskaa Karibialla

Ranska on hieno ja hyödyllinen maailmankieli, jota Suomessa kuitenkin osataan turhan vähän. Ei siis ole lainkaan huono ajatus aloittaa opiskelua vaikka samantien. Aloittelevalle ja vähän edistyneemmällekin opiskelijalle yksi iso hankaluus on kuitenkin se, ettei ranskalaisten puheesta meinaa saada millään selvää. Ranskalaiset puhuvat nopeasti ja puhe on yhtä pötköä, josta tottumattoman on vaikea erottaa missä kohdassa sana loppuu ja seuraava alkaa.

27.6.2008 | 3 | Lue koko artikkeli »

Pitäisi osata paremmin ranskaa

Sivustoni on osittain kolmikielinen. Esimerkiksi valokuvasivut ovat sekä suomeksi, englanniksi että ranskaksi. Kun seuraan hakukoneiden kautta tulevaa liikennettä erikielisille sivuille, en voi olla huomaamatta, että ranskankieliset sivut pärjäävät varsin hyvin.

Heittäisinkin veikkauksena, että Internetin ranskankielinen tarjonta ei ole suhteessa niin suurta kuin ranskankielisten netinkäyttäjien määrä. Ranskankielisiä käyttäjiä on paljon, mutta sisältöä ei niinkään. Suomi taas on niin pieni kielialue, että vähistä käyttäjistä riittää kilpailua.

26.3.2008 | 1 | Lue koko artikkeli »

Mikä ihmeen Domnik?

Sivustoni verkkotunnus eli domain on domnik.net. Minulta kysytään aina välillä, että mitä se ”Domnik” oikein tarkoittaa. Olen kertonut nimen taustan jo lyhyesti sivuston esittelyn yhteydessä, mutta valotetaan asiaa tässä vielä vähän laajemmin.

24.2.2008 | Kommentit pois päältä artikkelissa Mikä ihmeen Domnik? | Lue koko artikkeli »

Pyhien saaret eli Seintsit

Maantieteellinen paikannimistö on joskus hankalaa, etenkin kun kertoo vierasmaalaisista paikoista suomeksi. Esimerkiksi Guadeloupen ja Dominican välissä sijaitsevan pienen Ranskalle kuuluvan saariryhmän nimi on Îles des Saintes tai lyhyemmin Les Saintes. Ranskankielisen nimen käyttö suomessa on kuitenkin kankeaa, koska ainakaan lausuttuna nimi ei kerro useimmille ranskaa taitamattomille sen enempää sitä, että kyse on saarista, kuin sitäkään, että nimi on monikollinen. Jälkimmäinen on hankala asia etenkin nimeä taivutettaessa, jos valmiiksi monikolliseen sanaan pitää liitää suomen monikon taivustusta: ”Kävin Les Sainteseilla.”

9.2.2008 | 2 | Lue koko artikkeli »