Uuden sadon Darjeeling-tee - 12.3.10
Darjeeling on epäilemättä yksi maailman hienoimmista teelaaduista. Turhaan sitä ei kutsuta teeiden sampanjaksi. Satoa saadaan useamman kerran vuodessa, mutta laadukkain niistä on kevään ensimmäinen kukinto (first flush). Se toimitetaan markkinoille nopeasti, sillä Darjeelingin ensimmäinen kukinto on ehdottomasti parhaimmillaan tuoreena.
Tämänkeväisen ensisadon poiminnan pitäisi olla nyt käynnissä tai alkamassa. Siksi olinkin kovasti hämmentynyt, kun appiukko toi Intian-matkan tuliaisina meille paketillisen ensisadon Darjeelingia jo kuukauden päivät sitten. Onko siellä sama juttu kuin meillä uusien perunoiden kanssa, että ensimmäiset sadot saadaan jo huomattavasti varsinaista satokautta aikaisemmin?
Olemme nyt Marin kanssa maistelleet tuota teetä jo useamman kerran. Se on mustaa, kuten darjeeling useimmin on, mutta varsin vaaleaa, ehkä jopa hieman oolongmaista. Siinä ei ole aivan samaa tuoretta aromia kuin joinakin aikaisempina keväinä maistelemissani darjeelingeissa, mutta erittäin hyvää se joka tapauksessa on.
Kasvisruoka ja ympäristö - 3.3.10
Kasvissyöntiä pidetään lihaa sisältävään sekaruokavalioon verrattuna ympäristöystävällisenä valintana, ja näin varmasti onkin. Silti siihenkin liittyy ympäristövaikutuksia, jotka julkisessa keskustelussa harvemmin nousevat esiin.
Yksi keskeinen tekijä on kypsentäminen. Mitä pidempää kypsyttämistä ruoka vaatii, sitä enemmän energiaa kuluu. Kasvisruoka vaatii pidempää kypsentämistä kuin liha. Se ei tietysti koske kaikkia kasvisruokia, ja toisaalta on myös pitkää kypsentämistä vaativia liharuokia, mutta pääsääntöisesti vaikuttaisi olevan niin, että vihanneksia, juureksia, linssejä ym. saa keitellä paljon kauemmin kuin mitä on liharuokien kanssa tottunut.
Sekaruokavaliossakin pisintä kypsyttämistä vaativat yleensä ne ateriaan kuuluvat vihannekset tai muut kasvislisukkeet.
Kookosta ja soijarouhetta - 25.2.10
Paasto on taas päällä ja kokkailut sen mukaisia. Mari on laatinut minulle kokelman paastoon sopivia reseptejä, joita on helppo valmistaa, jotka pitävät tällaisen isokokoisen miehen pahimman nälän loitolla, ja joiden avulla painostakin lähtisi pääsiäiseen mennessä muutama kilo pois. Ilmeisesti noiden kaikkien tavoitteiden yhdistäminen ei ole aivan triviaalia.
Kokeilin tiistaina ensimmäisen kerran reseptiä, jonka Mari oli nimennyt houkuttelevasti intialaiseksi kookos-soijarouhemössöksi. Siihen tulee pari desiä soijarouhetta, noin 20 grammaa kookoslastuja, punaista masalaa ja suolaa mausteiksi sekä vettä.
Laskiainen ja laskiaispullat - 13.2.10
Laskiainen lähestyy. Huomenna on laskiaissunnuntai, ja varsinainen laskiainen on ensi tiistaina. Laskiaisen viettoon liittyy paitsi mäenlasku myös laskiaispullat.
Laskiainen on herkuttelujuhla, koska sen jälkeen alkaa paasto. Laskiaispullat ovat olennainen osa tätä perinnettä. Paastoa ei luterilaisessa Suomessa enää juurikaan vietetä (ortodoksisessa sentään ainakin jonkin verran), mutta herkutteluista pullineen ei silti olla luovuttu.
Sitä en ole perinteisissä laskiaispullissa käsittänyt, että miksi niihin pitää iskeä se lakki päälle. Pullaa on hankala syödä, jos täytteet tursuavat välistä haukatessa. Monet kiertävät ongelman syömällä pullan yksi puolisko kerrallaan.
X-tra-tuotesarjaan suklaalevyjä - 2.2.10
S-Marketin hyllyyn on ilmestynyt uusia X-tra-tuotesarjaan kuuluvia sadan gramman suklaalevyjä. Samalla valikoimasta näyttää kadonneen Alpenmilch-maitosuklaa, mikä on ikävää, sillä se oli mielestäni halpissuklaaksi ihan kohtuullisen hyvää.
Alpenmilch-suklaassa oli kaakaoinen maku, mikä erotti sen muista samassa sarjassa kilpailevista suklaalevyistä. Vähän täyteläisyyttä sekin olisi kaivannut, mutta eipä sitä 46 sentin suklaalevyltä ihan kauheasti voi vaatia.
X-tra-levyjä on saatavilla kolmea eri laatua: maitosuklaa, sama pähkinärouheella ja tumma suklaa. Tässä suhteessa valikoima on laajentunut. Alpenmilchiä oli tosin saatavana paitsi maitosuklaana myös mansikka- ja toffeetäytteisenä, mutta täyteversiot näyttävät ainakin toistaiseksi pysyneen hyllyssä.
Maria ilmestyi kakkupalassa - 19.1.10
Edellisessä blogimerkinnässä kirjoitin siitä, jos Neitsyt Maria ilmestyisi Jakutskissa. Kävi sitten kuitenkin niin, että hän päätti ilmestyä Helsingissä.
Olin siskoni kanssa iltateellä ja leikkasin tiikerikakkua paloiksi. Siskoni huomasi, että eräs kakkupala näytti siltä, kuin siinä olisi kuva. Eikä kuvan kohteesta liene epäilystä: Neitsyt Mariahan se siinä, hyvin perinteisesti kuvattuna viitta hieman auki (vertaa esim. tähän veistokseen).
