savolaisuus

Mannerheim-kulkue Mikkelin Marski Festiin

Mikkeli ei ole ollut erityisen tunnettu kesätapahtumistaan. Joskus 70- ja 80-luvuilla oli Rapu ja muikku, mutta se kuihtui pois. Jotain kai on yritetty senkin jälkeen.

Syyskesällä olisi luvassa uutta vipinää, kun Mikkelissä järjestetään elo-syyskuun vaihteessa ensimmäinen Marski Fest. Idean kerrotaan olevan alkujaan kaupunkilaisilta. Mikkeliin on haluttu tapahtumaa, jossa tuotaisiin esille kaupungin historiaan kiinteästi kytkeytyvää marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimiä.

Kuitenkin, kun ohjelmaa lukee, niin ei sieltä Mannerheimiä mistään löydä. Tapahtumakeskuksen nimi on Marski Areena ja se pystytetään oheisessa kuvassa näkyvän Mannerheimin patsaan luokse, mutta siinä se sitten onkin.

Festivaalin sivuilla rohkaistaan esittämään ehdotuksia ohjelmaksi tapahtuman Facebook-sivulla. Siitä rohkaistuneena esitänkin ohjelmaan patsaskulkuetta.

14.5.2012 | 2 | Lue koko artikkeli »

Puolet suurempi, puolet enemmän

Matti Mattila kirjoitti eilen blogissaan ilmaisun ”puolta suurempi” epätarkkuudesta. Sehän tarkoittaa sananmukaisesti 50 prosenttia enemmän, vaikka arkipuheessa sillä viitataankin määrään, joka on 100 prosenttia alkuperäistä suurempi.

Ilmaisu juontaa juurensa siihen, että kun jokin määrä kaksinkertaistuu, niin vertailulukema on tällöin tästä puolet. Toinen puoli on siis se, mikä on enemmän. Ajatus kääntyy matkalla väärinpäin. Mattila esittääkin, että koko ilmaisun käyttöä pitäisi sen epätarkkuuden vuoksi välttää.

Minulle tuli kuitenkin Mattilan kirjoituksesta mieleen muutama huomio.

17.8.2011 | 4 | Lue koko artikkeli »

Savolainen desilitra

Tapahtui erään nyt jo kuntakartalta poistuneen maalaiskunnan yläasteella joskus 1980-luvulla:

Kotitaloustunneilla oli tapana jakaa luokka muutamaksi pienemmäksi ryhmäksi, jotka sitten valmistivat kukin osan senkertaisesta ateriakokonaisuudesta. Usein jonkin ryhmän homma meni vähän pieleen – opetteluahan se oli – mutta tällä nimenomaisella kerralla jälkiruokaryhmän tuotos oli harvinaislaatuisen epäonnistunut. Itse asiassa tuotos oli täysin syömäkelvoton.

Opettaja arveli, että syy epäonnistumiseen oli liian suuri leivinjauheen määrä. Jälkiruokaryhmäläiset vakuuttivat kuitenkin laittaneensa sitä ihan ohjeen mukaan. En muista ohjeen vaatimaa määrää, mutta sanotaan nyt vaikka, että se oli ”1 tl”. Ryhmän jäsenet vakuuttivat, etteivät he laittaneet leivinjauhetta kuin yhden tesilitran.

2.1.2010 | 2 | Lue koko artikkeli »

Savolaista elämänlaatua

Maria Tojkander kirjoittaa Talouselämä-lehdessä laiskottelun vaikeudesta. Hän kummastelee sitä, kuinka vaikea on olla jouten.

Kirjoituksessaan Tojkander lähestyy joutilaisuutta monesta eri näkökulmasta. Yksi niistä on maakunnallinen:

Aja Suomen poikki niin, että lähdet liikkeelle mantereen läntisimmästä kunnasta Korsnäsistä ja etenet Keski-Suomen yli Savoon. Pelkästä maisemasta huomaat, kuinka eri tavoilla eri puolilla Suomea suhtaudutaan joutilaisuuteen.

Pohjanmaalla maisemaa hallitsevat siistit peltorivit ja toinen toistaan komeammat pytingit. Mitä idemmäksi tulet, sitä tiheämmässä tien varressa näkyy ruostuneita traktoreita. Itä-Suomessa isännät istuvat kuistilla pieksemässä suutaan, Pohjanmaalla isännät rakentavat kilpaa lisäsiipeä ja seuraavaa kerrosta.

23.6.2009 | 1 | Lue koko artikkeli »

Liehtalanniemen museotila

Jatketaan kesäisillä aiheilla ja laitetaan tänne 16 valokuvaa Liehtalanniemen museotilalta Puumalasta. Kävin siellä viime elokuussa vaimoni ja naapurin tytön kanssa (sieltä oli blogissa aiemmin jo lammasvideo).

Museo sijaitsee lossimatkan päässä Niinisaaressa noin 14 kilometrin matkan päässä Puumalan kirkonkylältä. Se jäi valtiolle, kun tilan isäntä Jalmari Reponen eli Jallu kuoli vuonna 1976. Koska tila oli tuolloin yhä kymmenien vuosien takaisessa asussa, osti Puumalan kunta sen museoksi.

9.12.2008 | Kommentit pois päältä artikkelissa Liehtalanniemen museotila | Lue koko artikkeli »

Itä- ja länsisuomalaiset eri porukkaa

Juuri kun ehdin kirjoittaa puukoista ja kalakukoista, kertoo Hesari, että puukko- ja kalakukkoheimot ovat geneettisestikin eri porukkaa. Idästä Suomeen on tullut suomalaisugrilaista väkeä Uralin tienoilta ja ehkä sieltä kuuluisasta Volgan mutkastakin. Myöhemmin Ruotsista ja Baltiasta saapuneet asukit ovat sitten jääneet läntiseen Suomeen.

13.5.2008 | 3 | Lue koko artikkeli »

Itä ja länsi yhtyvät

Suomen itäisten ja läntisten heimojen parhaat tuotokset kohtaavat, kun samassa kuvassa on savolainen kalakukko ja pohjalainen puukko. Molemmat myös kantavat nimeä, joka tuotteen taustalla on: puukko on mallia Iisakki Järvenpää ja kalakukkopaketin päällä luki Irene Partanen.

Oikean ihmisen nimi tavaralla tai ruoalla luo luotettavuutta, sillä kukapa haluaisi nimensä sekundatavaran kylkeen. Siksi kai suklaalevyjenkin kyljessä on Karl Fazerin nimikirjoitus ja myös tuo poliittisempi blogini kantaa kirjoittajiensa nimiä.

12.5.2008 | Kommentit pois päältä artikkelissa Itä ja länsi yhtyvät | Lue koko artikkeli »

Savolainen kiertely ja kaartelu

Savolaisuuteen kuuluu tapa ilmaista asiat mahdollisimman harhaanjohtavasti. Suoraan ei valehdella, mutta pyrkimyksenä on kuitenkin antaa kuulijalle mahdollisimman väärä kuva asioiden tilasta. Tämä juontaa juurensa Savonmaan köyhyyteen ja kurjuuteen.

30.1.2008 | Kommentit pois päältä artikkelissa Savolainen kiertely ja kaartelu | Lue koko artikkeli »

Huumorin itä ja länsi

Länsisuomalaisen huumorin huipentuma on, kun joku tekee jotain epäsovinnaista ja mokeltaa samalla Tampereen murretta. Toinen vaihtoehto on piirtää siili, joka kiroilee.

Itä-Suomessa, tai ainakin Savossa, huumori vaatii jonkinlaista koukkua. Parhaimmillaan kyse on verbaaliakrobatiasta, jossa vääräleuka yrittää höynäyttää hyväuskoista, mutta tuleekin itse höynäytetyksi.

Kulttuuripiirien väliseen huumoriin puujalkavitsit ovat turvallinen valinta. Niiden huumori perustuu sanoilla leikittelyyn, mutta ne ovat silti riittävän suoraviivaisia länsisuomalaistenkin tajuta.

30.1.2008 | 7 | Lue koko artikkeli »