Aprillipäivä ei tänä vuonna olekaan totuttuun tapaan 1. huhtikuuta. Tämä johtuu siitä, että aprillipäivä ja palmusunnuntai osuvat samalle päivälle.

Yhteensattumasta aiheutuvien hankaluuksien vuoksi eduskunta on yökokouksessaan päättänyt hallituksen esityksen mukaan siirtää tämän vuoden aprillipäivän maanantaiksi 2. huhtikuuta. Päätös astuu voimaan välittömästi.

Ensisijaisesti asiassa on ajateltu lasten asiaa. Lapset voisivat pettyä pahasti, jos jollakin ovella virpomisen jälkeen sanottaisiin, että aprillia, eikä annettaisikaan karkkia tai suklaamunia.

Pahimmassa tapauksessa virpojille annettaisiin silliä ja kuravettä. Lapset eivät yleensä pidä sillistä – eivätkä aina myöskään kuravedestä.

Toisaalta aprillipäivän siirtämisessä on ajateltu myös aikuisten etua.

Kun ovelle tulee virpojia, on virvonnan kohteen voitava luottaa siihen, että virpoja toivottaa ”tuoreeks terveeks” tosissaan, eikä vain aprillaa. Jos aprillipäivä ja palmusunnuntai ovat yhtä aikaa, niin tätä ei millään voi taata.

Oppositio olisi yhteisessä vastaesityksessään halunnut siirtää aprillipäivän sijaan palmusunnuntain. Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) korosti eduskunnalle antamassaan vastauksessa, että palmusunnuntain siirtäminen olisi hankala toteuttaa, koska sen paikka on lukittu kirkollisiin kalentereihin. Lisäksi sen olisi nimensäkin mukaisesti oltava sunnuntai, eikä palmumaanantai siten tule kysymykseen. Palmusunnuntaita ei voitu siirtää myöskään seuraavaksi sunnuntaiksi, koska silloin on pääsiäinen.

Jotta kansalaiset uskoisivat, että hallitus on tosissaan aprillipäivän siirtämisessä, on poliisille annettu valtuutus kirjoittaa 80 euron suuruinen rikesakko määräyksen rikkojille. Sakon joutuu siis maksamaan, jos yrittää tänään palmusunnuntaina aprillata jotakuta toista henkilöä – lasta tai aikuista.

Selkeyden vuoksi määräys koskee muitakin kuin virpomiseen tai muutoin palmusunnuntaihin liittyviä aprillauksia. Pelkkä yrityskin riittää sakon perusteeksi.

Huomenna maanantaina aprillaaminen sen sijaan on sallittua ja jopa suotavaakin.

Ensi vuonna aprillipäivää vietetään jälleen normaalisti huhtikuun ensimmäisenä päivänä, joka on keskiviikko.

Kuvassa on palmusunnuntain kunniaksi talipotpalmu (Corypha umbraculifera), jonka olen kuvannut Roseaun kasvitieteellisessä puutarhassa Dominicalla.

Kaksi kalifornialaista homoa sai viime viikolla Dominican pääkaupungissa Roseaussa sakkotuomion siveettömästä käytöksestä. Tapaus on uutisoitu eri medioissa ympäri maailman. Eri lähteet kertovat tarinan hieman eri lailla, mutta yritän tässä käydä läpi, mistä tapauksessa oli kyse.

Kyseiset 41- ja 53-vuotiaat miehet olivat olleet Atlantis Events -matkatoimiston homoristeilyllä MS Celebrity Summit -risteilylaivalla. Dominicalla he olivat toisen version mukaan harrastaneet seksiä, toisen mukaan vain pelehtineet keskenään alasti tai hyvin niukassa vaatetuksessa. Tämä tapahtui joko laivan hytissä tai sen parvekkeella, jälleen riippuen tarinan versiosta.

Päivitys 31.3.2012: Joku oli ottanut miehistä kuvan parvekkeella (aiheesta lisää kommenteissa).

Pahaksi onnekseen heidän hyttinsä oli rannan puolella laivaa. Joku maissa näki, mitä tapahtui, ja ilmoitti asiasta poliisille. Poliisi nousi laivaan ja kävi pidättämässä miehet. Asiasta nousi kansainvälinen kohu, koska Dominican lainsäädäntö kieltää homoseksuaaliset aktit.

Itse asiassa, jos tarkkoja ollaan, Dominicalla on kielletty anaaliyhdyntä myös heteroilta. Maksimituomio on kymmenen vuotta vankilaa.

Oikeus tuomitsi miehet kuitenkin vain sakkoihin. Maksettavaa kertyi 2400 Itä-Karibian dollaria eli noin 670 euroa kummallekin. Huomionarvoista kuitenkin on, että homoseksuaalisuutta ei tässä yhteydessä käsitelty. Tuomio tuli julkisesta säädyttömyydestä.

Minusta onkin hämmästyttävää, kuinka suuri kohu tuomiosta on noussut. Kyseinen tuomio kun ei ollut homovastainen: myös heteropariskunta olisi tuomittu vastaavasta toiminnasta samojen lakien mukaan. Kun ottaa huomioon sen, että Dominicalla säädyllisyys on edelleen arvossaan, en epäile, etteikö säädöksiä olisi myös sovellettu.

Esimerkiksi South Florida Gay News -uutissivuston päätoimittaja Norman Kent vaatii Atlantis-matkatoimiston boikotointia, koska se ei riittävästi puolustanut asiakkaitaan. Hänelle kyse on homojen oikeuksista.

Pitäisikö homoilla siis olla oikeus harjoittaa seksiä missä ja milloin välittämättä siveellisyyssäädöksistä? Onko se syrjintää, jos homoihin sovelletaan samaa lainsäädäntöä kuin heteroihinkin?

Jossakin on myös kauhisteltu myös sitä, että kalifornialaismiehet joutuivat odottamaan oikeudenkäyntiä ala-arvoisessa kunnossa olleessa sellissä. Ei siinäkään pitäisi mitään ihmeellistä olla. Dominica on kehitysmaa, ja monet asiat ovat siksi kehitysmaatasoa. Onko sekin syrjintää homoja tai turisteja kohtaan, jos ei järjestetä erityisvarusteltua selliä?

Tuomarin miehiin kohdistamat nimittelyt ovat nekin normaalia dominicalaista oikeuskäytäntöä. Käytetty ilmaisu rogues and vagabonds ei mitenkään viittaa seksuaaliseen suuntautumiseen.

Voi Dominicaan ja dominicalaisiin kohdistetuissa syytöksissä silti jotakin perääkin olla. Toinen miehistä, Dennis Jay Mayer, kertoo, että sellissä heitä käytiin katsomassa kuin eläintarhan eläimiä. Poliisi tivasi kuulusteluissa nimenomaan homoseksuaalisuudesta. Vihainen väkijoukko hakkasi poliisiautoa, kun miehiä vietiin oikeustalolle.

En tiedä, pitävätkö Mayerin syytökset paikkansa, mutta voivat pitääkin. Tosin ainakin yhden uutisen kuvassa he saivat kävellä tuomion jälkeen ilman uhkaavia väkijoukkoja hakemaan pankista rahaa maksaakseen sakkonsa.

Joka tapauksessa asenteet Dominicalla eivät ole erityisen suopeita homoja kohtaan. Mitenkään yksiselitteisen kielteistä keskustelu ei kuitenkaan ole, sillä myös seksuaalivähemmistöjä puolustaviakin puheenvuoroja esitetään. Asennekasvatukselle olisi kuitenkin varmasti paikkansa. Se on varmastikin edellytyksenä myös homoseksuaalisten aktien kriminalisoinnista luopumiselle.

Asenteiden korjaamiseen olisi kuitenkin syytä myös osalla homoyhteisöä. Ei kannata huutaa syrjinnästä, jos homoja tuomitaan samojen säädyttömyyslakien perusteella, jotka koskevat heteroitakin.

Ensimmäisessä kuvassa on risteilyalus Roseaun satamassa Dominicalla. Alus on eri, mutta satama sama, jossa tässä artikkelissa käsitelty uutinen tapahtui. Toisessa kuvassa on Roseaun oikeustalo, joka sijaitsee rantakadulla aivan risteilylaivalaiturin vieressä.

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen on jyrähtänyt, ettei naisia saa syrjiä urheilukisojen palkinnoissa (Verkkouutiset 2.2.12). Sellaista tapaa kun ilmeisesti on, että naisten sarjoissa jaetaan pienempiä palkintoja kuin miesten.

Esimerkkitapaukseksi pääsivät Suomen Tennisliiton Finnish Tour -kisat. Niissä naisten luokan voittajalle on maksettava vähintään 300, mutta miesten luokan voittajalle 500 euroa.

Tennisliitto perustelee käytäntöä sillä, että miesten sarjoissa kilpailijoita on enemmän, ja siksi he joutuvat myös pelaamaan enemmän pelejä. Tämä selitys yllättäen kelpasi Mäkiselle. Hän sanookin, että hyvästä syystä miesten ja naisten palkinnoissa voi olla eroja.

Mitkä kaikki perustelut sitten menevät ”hyvästä syystä”?

Onko hyvä syy esimerkiksi se, jos toisessa sarjassa pelataan tasokkaampaa peliä tai tehdään kovempia tuloksia? Jos nopein mies juoksee sata metriä kovempaa kuin nopein nainen, niin kuuluuko hänelle myös suurempi palkinto? Minusta voisi hyvinkin perustella, että kuuluu. Samasta työstä sama palkka, mutta tuossa kyseessä ei ole sama työ. Pitäisikö sitten palkkion suuruus sitoa tulokseen eikä sukupuoleen, jos vaikka joku kerta nainen pinkaiseekin matkan nopeinta miestä lujempaa?

Minulla on myös sellainen, kieltämättä ennakkoluuloinen käsitys, että jos laitetaan vaikka jalkapallossa tai jääkiekossa miesten ja naisten huippujoukkueet pelaamaan vastakkain, niin naisille ei siinä jäisi kauheasti jakoa. Jos näin on, niin eikö silloin miesten sarjassa pelata parempaa peliä, mistä tietysti kuuluu parempi palkintokin?

Tai sitten asiaa voisi ajatella mainos- ja lipputulojen kautta. En tiedä, onko yleensä naisten tai miesten urheilulajien katsomoissa täydempää, mutta jos on, niin saako se näkyä myös palkintojen suuruudessa? Eikö se ole ”hyvä syy”?

Tai jos mainostajat ja sponsorit ovat valmiita maksamaan jommankumman sukupuolen peleissä tai lajeissa näkymisestä enemmän, niin eikö se saa näkyä myös urheilijoiden palkinnoissa? Minusta tämäkin on varsin hyvä syy.

Vaikka en urheilua juuri tunnekaan, niin minusta vaikuttaa siltä, että noita hyviä syitä on kovin helppo löytää. Vai mikä sitten olisi sellainen syy, mikä ei olisi hyvä? Maksetaanko jossakin urheilulajissa kilpailijoille eri suuruisia palkintoja sukupuolen mukaan ilman, että siihen olisi hyvää syytä?

Kuvassa on Roihuvuoren urheilukenttä Helsingissä.

Tietovuodon alkuperä ei ole tiedossa ja kyseinen viestikin on jo poistettu Ylilaudassa. Ehdin kuitenkin ottaa talteen listan sadasta yleisimmästä salasanasta, joita listan osoitteiden yhteydessä väitettiin käytetyn.

Älä siis käytä salasanana mitään seuraavista (äläkä mitään muutakaan suomen- tai muunkaankielistä sanaa tai numerosarjaa 12345 tms. tai mitään muutakaan liian helposti arvattavaa).

Tässä siis listalla olleiden suomalaisten yleisimmät salasanat:

salasana
aurinko
123456
perkele
johanna
qwerty
tiikeri
nallepuh
mansikka
rasmus
susanna
pauliina
porkkana
emilia
oskari
karoliina
rakkaus
hannele
1234
tuulikki
perhonen
helena
elmeri
eemeli
minttu
184684
enkeli
kukkanen
tietokone
mustikka
kirsikka
katariina
trustno1
mussukka
juhani
anneli
johannes
aleksi
salainen
hevonen
kissa
sammakko
marika
karvinen
kaarina
banaani
eveliina
santeri
kristiina
pikkumyy
matias
marianne
omenapuu
sakari
petteri
hermanni
murmeli
kissat
saatana
kekkonen
santtu
helsinki
mimosa
joonas
mikael
kuukkeli
inkeri
antero
samuli
valtteri
12345
vilperi
katriina
kristian
joulupukki
password
jeejee
marjatta
maarit
akuankka
tammikuu
kikkeli
jeesus
matafaka
markus
amanda
tuomas
tapani
kirahvi
jokerit
123456789
f3kvvm3f
volkkari
orvokki
hemuli
markku
apulanta
tuning1
tintti
oliver

Sitä ei kuitenkaan kerrottu, kuinka yleisiä kyseisiä salasanat olivat. Kuinka moni siis käyttikään vaikkapa listan sadannelta sijalta löytyvää salasanaa ”oliver”?

Rossin korkeakoulu (Ross University) Dominicalla on noussut uutisiin, kun valelääkäriksi epäilty Esa Laiho on maininnut sen opiskelupaikakseen. Laihon opiskeluihin sen enempää kantaa ottamatta kerrottakoon kuitenkin, että Ross tuottaa koulustaan ihan oikeita lääkäreitä eikä mitään valelääkäreitä.

Toki sielläkin edellytyksenä on, että opinnot suoritetaan loppuun.

Helsingin Sanomat väittää Ross Universityn sijaitsevan Dominikaanisessa tasavallassa (HS 12.11.11.). Toivottavasti korjaavat sen pian. Virhe on valitettavan yleinen, mutta Dominica ei ole sama kuin Dominikaaninen tasavalta. Molemmat ovat toki saarivaltioita Karibianmerellä, mutta ovat toisistaan suunnilleen yhtä kaukana kuin Helsingborg Helsingforsista.

Saman konsernin Ilta-Sanomat on saanut uutisessaan maan kohdalleen (IS 12.11.11). Joskus iltapäivälehden osumatarkkuus saattaa olla parempi kuin ns. laatulehden.

Mitä itse Rossin yliopistoon tulee, niin se on kouluttanut Dominicalla lääkäreitä jo 1970-luvun lopulta alkaen. Alku oli varsin vaatimaton, mutta yliopisto on vuosien varrella kasvanut huimasti ja saavuttanut arvostusta

Kävin pyörähtämässä kampuksella keväällä 1999. Kun kävin siinä kulmilla uudestaan loppuvuodesta 2007, oli korkeakoulu taas laajentunut. Pienestä Picardin kylästä oli kasvanut pieni opiskelijakaupunki, joka kaupunkimaisuudessaan uhkaa jo jättää viereisen Portsmouthin, Dominican toiseksi suurimman kaupungin, varjoonsa.

Lääketieteellisiä korkeakouluja on Karibialla muitakin. Dominicallakin on niitä nykyisin kaksi, kun myös All Saints University tuli saarelle. Ross on kuitenkin yksi vanhimmista ja vakiintuneimmista. Yliopiston perustanut Robert Ross menehtyi syöpään viime maaliskuussa. Hän oli jo aikaisemmin luopunut korkeakoulun omistuksesta. Vuodesta 2003 alkaen Ross University on ollut osa koulutusalalla toimivaa DeVry Inc. -yritysrypästä.

Rossin korkeakouluun kuuluu myös eläinlääketieteellinen yksikkö, joka aikaisemmin sijaitsi samoissa tiloissa Dominicalla. Se on kuitenkin sittemmin muuttanut Saint Kittsin saarelle.

Otin oheisen kuvan Rossin korkeakoulun sisäänkäynnistä Picardin kylässä Dominicalla käydessäni saarella viimeksi 10.12.2007.

Pastafareiksi itseään kutsuvat parodiauskonnon harjoittajat ovat olleet viime päivinä julkisuudessa, kun yksi heistä sai pitkällisen yrittämisen jälkeen esiintyä ajokorttikuvassaan pastasiivilä päässään (IL 14.7.11, BBC 14.7.11). Kyseinen pastafari, itävaltalainen etunimikaimani Niko Alm, oli jostakin lukenut, että päähineet hyväksytään virallisissa kuvissa uskonnollisin perustein.

Manfred Reinthaler Wienin poliisista sanoo kuitenkin, ettei kuvaa hyväksytty uskonnollisin perustein, vaan siksi, että kohteen kasvot näkyvät kuvassa kokonaan siivilästä huolimatta. Alm joutui kuitenkin hankkimaan lääkärintodistuksen todistaakseen olevansa psykologisesti soveltuva ajamaan autoa. Hyvä niin – minustakin on aiheellista tutkituttaa pää vähän tarkemmin, jos joku haluaa ajokorttiinsa kuvan itsestään siivilä päässään.

Uskonnollisin perustein Almin vaatimusta ei olisi voinut hyväksyä, koska pastafarianismi ei ole uskonto vaan parodia kristillisestä kirkosta.

Almin väite siitä, että hänen ”uskontonsa” vaatisi häntä käyttämään pastasiivilää päähinenään, on pastafarianismin opin vastainen. Liikkeen sivuilla sanotaan:

By design, the only dogma allowed in the Church of the Flying Spaghetti Monster is the rejection of dogma. That is, there are no strict rules and regulations, there are no rote rituals and prayers and other nonsense.

Lentävän spaghettihirviön kirkolla ei siis ole muuta dogmaa kuin se, ettei dogmaa ole, eikä siten mitään ehdottomia sääntöjäkään. Alm olisi voinut hyvin katsoa liikkeensä sivuilta asian itsekin ja todeta, ettei pastafarianismi todellakaan vaadi häntä pitämään siivilää päässään. Alm osoittaa määräyksen pätemättömyyden itsekin esiintymällä blogissaan kuvissa, joissa hänellä ei ole pastasiivilää päässään.

Seuraavaksi Alm aikoo saada Lentävän spagettihirviön kirkolle tunnustuksen virallisena uskonnollisena organisaationa kotimaassaan Itävallassa. Siihenkään ei tietysti ole mitään perusteita, koska uskontoparodiaa ei ole syytä pitää uskontona.

Jos joku ei ole vakuuttunut siitä, että kyseessä on parodia, niin kannattaa vilkaista esimerkiksi aihetta käsittelevä wikipediasivu (epäilevämpien kannattaa katsoa myös keskustelusivu). Koska tuo ei välttämättä riitä todistukseksi virallisissa yhteyksissä, niin Itävallan viranomaiset voivat aina tilata lausunnon joltakulta soveltuvalta uskontotieteilijältä. Lausunnon kustannukset voinee sen jälkeen veloittaa Almilta.

Joku pastafari varmaankin loukkaantuu siitä, että olen valinnut blogimerkintään kuvaksi lautasellisen makaronia. Pastafarien jumalhahmo kun on kuitenkin Lentävä spagettihirviö eikä mikään makaroniateria. Jään odottamaan haastetta oikeuteen vastaamaan syytöksiin uskonrauhan rikkomisesta.

Alla on liikkeen itsensä käyttämä logo, joka on muunnelma kristillisestä kalasymbolista.

Kuva pastalautasesta on omani, tarkemmat tiedot kuvan sivulla. Kuva Lentävästä spagettihirviöstä on peräisin Wikipediasta.

Lauttasaaren vesitornista on ilmeisesti saatu aikaan jonkinlainen kiista. Helsingin Uutisten mukaan (HU 21.9.10) kiinteistövirasto haluaisi purkaa tarpeettomaksi käyneen tornin kun taas Lauttasaari-seura haluaisi säilyttää paikallisen maamerkkinsä.

Tornin huipulta on komeat näköalat niin Lauttasaareen, Helsingin kantakaupunkiin kuin Espoon Keilaniemeenkin. Kävin niitä itsekin katselemassa pari vuotta sitten, kun torni oli 50-vuotissynttäreidensä kunniaksi auki yleisölle. Laitoin nyt nuo silloin ottamani kuvat kuvablogiini näytille.

Harmihan se olisi, jos tuollainen hieno torni purettaisiin. Tottahan se tietysti on, että hankala sitä on avoimeksi näköalatorniksi muuttaa, kun sisätilat ovat sen verran ahtaat. Siihen sitä ei ole suunniteltu, mutta voisi sitä silti aina silloin tällöin pitää avoinna.

Rakennuslautakunta, yleisten töiden lautakunta ja kaupunginmuseo ovat kuulemma ottaneet myönteisen kannan tornin suojeluun. Jostakin pitäisi kuitenkin löytyä rahaa myös sen kunnostamiseen.

» 17 valokuvaa Lauttasaaren vesitornista

Ryanair-halpalentoyhtiön edustaja Stephen McNamara ilmoitteli muutama päivä sitten, että yhtiö aikoo ottaa käyttöön wc-maksut lennoillaan (ks. esim. KL 8.4.10). Tästä oli puhetta jo aikaisemminkin, mutta sittemmin ajatus vaikutti hautautuneen jonnekin.

Aivan heti maksut eivät kuitenkaan ole tulossa, sillä McNamara lupailee niiden toteutuvan vasta parin vuoden kuluessa. Idea on sen verran mainio, että sen soisi tulevan käyttöön nopeamminkin.

Tarkoitus ei varmaankaan ole, että vessamaksuista kertyisi kovinkaan merkittävä tulonlähde Ryanairin kassaan. Sen sijaan tarkoituksena on hakea säästöjä, kun matkustajat tekevät tarpeensa koneen sijaan lentokenttien terminaaleissa joko ennen tai jälkeen lennon.

Merkittävin säästö syntynee siitä, että vessojen lukumäärää voidaan vähentää. Kun toiletteja on kolmen sijaan vain yksi, saadaan Ryanairin mukaan tilaa noin kuudelle lisämatkustajalle. Hyvä niin. Parempi vaan, että taivaalla lennätetään matkustajia eikä vessoja.

Täysin merkityksettömiä eivät liene myöskään polttoainesäästöt. Paitsi, että itse vessat jäävät kyydistä pois, niin myös entistä suurempi osa matkustajista keventänee lastiaan jo ennen lentomatkaa. Etenkin nousussa kaikki säästetty paino merkitsee. Onhan se älytöntä polttaa kerosiiniä siksi, että voidaan lennättää paskaa ja virtsaa kilometrien korkeudessa.

Jonkinlaista säästöä syntynee myös jätteenkäsittelykuluissa. Ei kai niitä tarpeita kuitenkaan enää ilmasta maahan tiputeta?

Hyvä asia tässä myös on se, että kun halpalentoyhtiöt laittavat perinteiset lentoyhtiöt tiukille, myös ne joutuvat miettimään, mistä karsia. Matkalaukuista perittävät lisämaksut ovat halpalentoyhtiöiden keksintö, mutta sittemmin niitä on harkittu monessa perinteisemmässäkin lentoyhtiössä. Ehkä joskus tulevaisuudessa siinä ei ole enää mitään kummallista, että lentokoneen vessan käyttämisestä joutuu maksamaan.

Välillisesti ympäristöä saattaa hyödyttää sekin, että kun lentämisestä tulee entistä epämiellyttävämpää, niin yhä useampi valitsee junan tai bussin. Etenkin rautatiet alkavat olla Euroopassa kilpailukykyinen vaihtoehto monelle lyhyelle tai keskipitkälle lentoreitille – siis juuri sen pituisille yhteysväleille, joilla Ryanairin tapaiset halpalennättäjät ovat vahvimmillaan.

WC-maksu on hyvä idea samaan tapaan kuin lentokoneiden seisomapaikat – Ryanairin ehdotus sekin. Toivottavasti kumpikaan ei ole pelkkä mediatäky, jolla pyritään vain pitämään yhtiö otsikoissa. Minä ainakin lennän mieluummin seisten ja teen tarpeeni jo terminaalissa silloin, kun ylipäänsä matkustan lentäen.

Kuvassa on Ryanairin käyttämä Skavstan lentokenttä Tukholman lähellä Nyköpingissä. Muun muassa siellä matkustajien on tulevaisuudessa tarkoitus tehdä tarpeensa Ryanairin lentokoneiden sijaan. Otin kuvan 14.11.2007 (katso lisenssitiedot kuvan sivulta).

Suomen Kuvalehti kertoi äskettäin, että uuden tutkimuksen mukaan lentoliikenteen ilmastosynnit olisivat selvästi arvioituja pienemmät. Tieto perustuu siihen, mitä lentotekniikan emeritusprofessori Seppo Laine kertoo Finnairin tuoreessa yhteiskuntaraportissa.

Tuo olisi iloinen uutinen. On vain hyvä asia, jos jokin toiminta vaikuttaakin ilmastonmuutoksen vähemmän kuin on ennakoitu.

Mainittu Finnairin yhteiskuntavastuuraportti (pdf) ja Seppo Laineen artikkeli löytyy Finnair-konsernin verkkosivuilta.

Parisivuisessa kirjoituksessa Laine kirjoittaa muustakin kuin tästä uudesta tutkimuksesta. Hän kertoo muun muassa, että suihkukoneiden päästöt ovat matkustajaa kohti pienimmillään noin 4000–5000 kilometrin pituisilla lennoilla. Lyhyemmillä lennoilla päästöjä nostaa se, että tehokkaan matkalennon osuus jää pienemmäksi, pidemmillä taas se, että polttoainetta on varattava mukaan enemmän. Pitkillä, yli kymmenen tuhannen kilometrin, lennoilla onkin perusteltua laskeutua välillä tankkausta varten.

Yksi lentämisen ympäristövaikutuksiin liittyvä tekijä on lennon vuorokauden- ja vuodenaika. Tiivistysjuovien, siis niiden valkoisten vanojen, joita suihkukoneiden jäljiltä näkyy taivaalla, säteilypakote on Laineen mukaan noin 40 prosenttia hiilidioksidin vastaavasta. Juovat ehkäisevät pitkäaaltoisen säteilyn poistumista ilmakehästä ja lisäävät siksi kasvihuoneilmiön voimakkuutta etenkin öisin ja kylmään vuodenaikaan. Ilmaston kannalta on siis parempi lentää kesäpäivänä kuin talviyönä.

Se uusi tutkimustieto, joka puhdistaisi lentämisen ilmastovaikutuksia, liittyy eri aikaisemmin suhteellisen huonosti tunnettuihin päästökomponenttien yhteisvaikutuksiin. Tutkimuksien mukaan näillä päästökomponenteilla olisikin merkittävä viilentävä vaikutus. Erityisesti tämä johtuu rikkiyhdisteiden negatiivisesta säteilypakotteesta ja otsonin arveltua vähäisemmästä säteilypakotteesta.

Kun eri päästökomponentit lasketaan yhteen, olisi lentoliikenteen säteilypakote tutkimuksen tulosten perusteella 0,48 kertaa hiilidioksidin aiheuttama säteilypakote.

Valitettavasti Laine ei artikkelissaan kerro, mistä tutkimuksesta tässä on kyse. Sitä hän ei kuitenkaan kerro, vaan viittaa ainoastaan ”aivan äskettäin julkaistuun tutkimukseen”. Olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää, ketkä ja missä tutkimuksen ovat tehneet, niin voisi etsiä lisää tietoa siitä, mitä tutkimuksessa sanotaan ja minkälaisin sanankääntein sitä arvioidaan muualla.

Lisäksi Laine itsekin viittaa siihen, että lentoliikenteen aiheuttamien cirrus-pilvien vaikutukset tunnetaan vielä heikosti. Ne on siksi jätetty arvioiden ulkopuolelle.

Vaikka lentoliikenteen ilmastovaikutukset olisivatkin vaatimattomammat kuin mitä joissakin uhkakuvissa on arveltu, niin ei se ainakaan vielä mitään varsinaista ekotouhua silti ole. Laine virittelee kuitenkin näkymiä tulevaisuudesta, jossa biopolttoaineilla saataisiin hiilidioksidipäästöt nollattua ja kokonaissäteilypakoite jopa negatiiviseksi. Ne cirrus-pilvet ovat tosin edelleen kysymysmerkki.

Biopolttoaineet mainitaan myös SK:n uutisessa. Siinä kerrotaan myös, että Finnairille kalustoa toimittavan Airbusin emoyhtiö EADS olisi ilmoittanut aikomuksesta panostaa levästä tehtäviin polttoaineisiin. Toivotaan kaikkea hyvää niille panostuksille (niihin liittyvistä haasteista kannattaa lukea Ilmastotieto-blogin leväenergia-artikkeli, jonka on kirjoittanut Tuomas Helin).

Ei siis vielä henkäistä helpotuksesta ja anneta synninpäästöä lentoliikenteelle. Odotetaan, mitä niistä cirrus-pilvistä saadaan selville, ja katsotaan, minkälaisia arvioita tuo Laineen mainitsema tutkimus saa. Ja onhan se aina mahdollista, että niitä yllättäviä tutkimustuloksia ilmestyy jatkossakin – suuntaan tahi toiseen.

Kuvassa ovat Malevin ja Finnairin koneet Helsinki-Vantaan lentokentällä. Otin kuvan 31.3.2005. Katso lisenssitiedot kuvan sivulta.

Edellisessä blogimerkinnässä kirjoitin siitä, jos Neitsyt Maria ilmestyisi Jakutskissa. Kävi sitten kuitenkin niin, että hän päätti ilmestyä Helsingissä.

Olin siskoni kanssa iltateellä ja leikkasin tiikerikakkua paloiksi. Siskoni huomasi, että eräs kakkupala näytti siltä, kuin siinä olisi kuva. Eikä kuvan kohteesta liene epäilystä: Neitsyt Mariahan se siinä, hyvin perinteisesti kuvattuna viitta hieman auki (vertaa esim. tähän veistokseen).

Mistä Maria sitten keksi tulla juuri tänne talviseen Helsinkiin? Ehkä hän tuli viettämään piispa Henrikin päivää, joka on tänään 19. tammikuuta. Ilmestyminen tapahtui melko lähellä Pyhän Henrikin katedraalia, joka on katolisten pääkirkko Suomessa.

Tuo on kuitenkin vain arvailua, sillä todellista syytä Marian ilmestymiselle emme voi tietää.

Kakkupala on edelleen tallessa, sillä emme sentään raaskineet Mariaa syödä. Ei tuollaista iltateeseuraa kuitenkaan kovin usein ole tarjolla. Loput kyseisestä Euroshopper-tiikerikakusta kylläkin nautiskelimme teen kanssa, sillä vain tuossa yhdessä viipaleessa kuvio muistutti Mariaa.

Otin kuvan kakkupalasta 18.11.2010. Kuva on nähtävissä myös hieman suuremmassa koossa englanninkielisin kuvatekstein.

Osavaltion varakuvernööri André Bauer kannatti kilven hyväksymistä. Hänen mukaansa on naurettavaa, ettei yli sadan olemassaolevan kilven joukossa ole yhtään kristillistä vaihtoehtoa.

Etelä-Carolinan osavaltion erikoiskilpisivusto oli tätä kirjoittaessani kaatunut. Liekö uutisen aikaansaaman liikenteen ansiota? Löysin kuitenkin kesäkuisen uutisen, jossa kerrottiin osavaltion suunnitelmista myöntää teemakilvet luonnonystäville, ympäristönsuojelijoille ja maanviljelijöille. Uutisessa myös mainittiin, että kilpiä on aiemmin myönnetty esimerkiksi amatööriradiolle ja jalkapallojoukkueelle.

Valtion ja kirkon pitää Yhdysvalloissa olla erillään. Eikö valtion ja amatööriradion tai valtion ja jalkapallojoukkueen sitten pidä? Sitä paitsi, eihän tuossa ollut kyse minkään tietyn kirkon projektista. Kilvet olisivat olleet saatavilla kenelle vain kirkkokuntaan katsomatta.

Mikäli oikein ymmärsin, oman teemakilven saaminen edellyttää Etelä-Carolinassa 4000 dollarin maksua ja 400 ennakkotilausta kilpiä haluavilta. Jos säännöt ovat kaikille samat, niin miksi uskovaiset kristityt eivät voi tilata erikoisteemoitettua kilpeä siinä missä muutkin ryhmät?

Ateisteille ja muille kristinuskon vastustajille ei tunnu riittävän, että kristityt olisivat ryhmänä samassa asemassa kuin muut yhteiskunnassa toimivat ryhmät. Heidän mielestään uskontoa ei saa ilmaista edes samoin pelisäännöin kuin kannatusta jalkapallojoukkueelle tai ympäristönsuojeluaatteelle.

Sen, että kristityt voisivat hakea ja saada teemakilven samoin ehdoin kuin mikä tahansa muu ryhmä ei pitäisi millään tavoin rikkoa valtion ja kirkon erottamista toisistaan. Kyse on ennemminkin sananvapausasiasta.

Bulgariasta kuuluu kummia: lottoarvonnassa on saatu tulokseksi samat kuusi numeroa kahdessa peräkkäisessä arvonnassa. Oikea rivi 4, 15, 23, 24, 35 ja 42 arvottiin sekä 6. että 10. syyskuuta. Vielä seuraavassakin arvonnassa 13.9. riviin osui numeroista kolme.

Matemaatikko Mihail Konstantinovin mukaan mahdollisuus tähän on yksi 4,2 miljoonasta. Arvontavarajohtaja Maria Janeva kuitenkin kiistää manipulaation mahdollisuuden.

Myös voitonjako oli mielenkiintoinen.

Ensimmäisellä kierroksista oikeaa riviä ei ollut kenelläkään. Toisella yrittämällä täysosumarivejä olikin sitten peräti 18 kappaletta. Voittoa kullakin niistä jaettiin reilut 10 tuhatta levaa (noin 5200 euroa).

Onkohan tuo tyypillistäkin, että monet laittavat lottoriviksi edellisen kierroksen voittonumerot? Vaikka mahdollisuudet kyseisen rivin arpomiseen ovat tietysti yhtä suuret kuin minkä tahansa muunkin, niin onhan se aika omituinen valinta. Mutta näytti kuitenkin tehoavan Bulgariassa ainakin tällä kertaa.

Minäkin lottoan aina silloin tällöin, lähinnä isoilla kierroksilla. Täytyyhän sitä sattumallekin antaa mahdollisuus. Mutta en taida silti ottaa Bulgariasta esimerkkiä numeroiden valinnassa.

Enhän minä edes tiedä, mitkä numerot milläkin kierroksella on arvottu. Annan koneen arpoa numerot enkä ikinä tarkasta kuponkeja jälkikäteen. Jään vain odottelemaan, josko Veikkaus laittaa jotakin pankkitilille.

Lisäsin tähän vielä melkein aiheeseen sopivan kuvan. Kuvassa on Veikkaus-kortti dominicalaisessa ryteikössä. Polun reitti oli syksyisen hurrikaanin jäljiltä epäselvä, joten jouduimme veikkaamaan suunnan. Yllättävää kyllä, kuvassa kortti (tai käsi) osoittaa itse asiassa juuri oikeaksi osoittautuneeseen suuntaan. Otin kuvan 29.11.2007 (kuvan lisenssi).

Kyselyn mukaan suurin osa nuorista piti vakuutuksia kyllä tärkeinä, mutteivät luota vakuutusyhtiöihin. He epäilevät yhtiöiden tekevän kaikkensa välttyäkseen maksamasta korvauksia.

Mielenkiintoisinta uutisessa on se, kuinka vakuutusyhtiöiden edustajat kommentoivat kyselyn tuloksia.

Nordea vahinkovakuutuksen markkinointijohtaja Siina Saksi pitää kurjana, että kuva on sellainen kuin on. Hänen mielestään ”viestinnässä on meidän puoleltamme parannettavaa”.

Ihanko vain viestinnässä? Etteikö vaan tuossa takana piilisi kuitenkin aikamoinen pala totuuttakin.

Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan (Fine) jaostopäällikkö Riitta Haapasaari osoittaakin nuorten huolen aiheelliseksi. Hän kannustaa nuoria hankkimaan kotivakuutuksen, koska siihen sisältyy myös vastuuvakuutus ja oikeusturvavakuutus.

Esimerkkitapauksena Haapasaari kertoo:

Yllättävän usein tapahtuu sellaista, että kostean illan jälkeen nukahdetaan lattiakaivon päälle suihkuun, ja hana jää päälle. Tapauksia tulee säännöllisesti

Niinpä. Entä ne korvaukset?

Jos alkoholilla on osuutta asiaan, niin korvaussumma tosin usein laskee.

Olipa hyvä esimerkki. Kuinkahan usein tuollaista tapahtuu niin, että alkoholilla ei olisi osuutta asiaan? Eiköhän se ”kostea” tuossa Haapasaaren esimerkissä viitannut johonkin muuhun kuin siihen suihkusta valuvaan veteen.

Heikossa on vakuutusyhtiöiden eväät, jos esimerkkitapaukseksikin pitää kaivaa sellainen, jota vakuutus ei ainakaan täysimittaisesti korvaa. Saattaa siinä viestinnässäkin tosiaan olla vikaa.

Aamulehden uutisen mukaan Liikenneturvan tekemä tutkimus osoittaa suomalaisten jalankulkijoiden seisovan kiltisti punaisissa valoissa.

Koko maassa valojen vaihtumista malttaa odottaa 87 prosenttia jalankulkijoista, naiset jonkin verran useammin kuin miehet. Valtakunnan tunnollisimmiksi osoittautuivat kuitenkin mikkeliläiset. Mikkelissä vihreää valoa jäi tarvittaessa odottamaan 99 prosenttia kadun ylittäjistä.

Aamulehdellä on tosin Mikkelin huikaisevaan tulokseen myös selitys:

Tosin Mikkelin muutamassa liikennevalossa ei taida olla paljon noudattamista.

Joo, eihän niitä paljon ole. Mutta ei ole autoliikennettäkään. Ilmeisesti lupsakoilla savolaisilla ei ole minnekään kiire, joten valoissa voi seistä, vaikkei autoja kulkisikaan.

Tunnustan olevani tässä suhteessa varsin kärsimätön. Otan jalankulkijoiden valot vain ohjeellisina: jos on risteävää liikennettä, niin se punaisen valon saanut odottaa. Mutta ei minulla ole mitään estoja kävellä tyhjän kadun yli punaisia päin. Mitään läheltä piti -tilanteita en kuitenkaan tapaa harrastaa. Tein näin myös silloin, kun asuin vielä Mikkelissä.

Mikkelissä voi tosin vaikuttaa myös keskustan pieni koko. Mikään ei ole kovin kaukana, joten liikennevaloissa ehtii odottamaan. Toista se on vaikka Helsingissä, jossa tulee käveltyä pidempiä matkoja, ja matkan varrella voi olla aika paljonkin valoja. Siinä se alkaa jo vaikuttaa matka-aikaan, kuinka tarkkaan punaisten vaihtumisia odottelee.

Mikkelistä tarttui silmiini myös toinen uutinen. Länsi-Savo kertoo tavaratalo Carlsonin remontista. Jutussa tavaratalon johtaja Hannu Koponen kommentoi myös tavaratalon vieressä jo jonkin aikaa käynnissä olleita Hallituskadun katutöitä:

Voi olla, että torilta katseleva turisti ei halua lähteä tänne ja kohti kirkkoa johtavaan kapeaan ränniin, mutta toisaalta kaupunkilaisia voi myös kiinnostaa työmaa tai paidattomat kivimiehet.

Siis oikeasti: kiinnostavatko paidattomat kivimiehet kaupunkilaisia niin paljon, että se vetää tavarataloonkin asiakkaita? Eipä tulisi itselleni mieleen mennä katselemaan, mutta ehkä Carlson on profiloitunut enemmän naisasiakkaisiin.

Ehkä se on sitten sellaista pienen kaupungin meininkiä. Kun ei paljon tapahdu, niin töllätään sitten sitä, mitä tapahtuu. Olkoon ne sitten vaikka paidattomia kivimiehiä.

Kuvassa on Hallituskadun työmaa Mikkelin keskustassa. Kivimiehiä ei kuvaa otettaessa kuitenkaan ollut paikalla. Otin kuvan 16.7.2009 (kuvan lisenssi).

Halpalentoyhtiö Ryanair on kuulemma tosissaan suunnitelmissaan eivätkä asiakkaatkaan kauheasti laita vastaan, kertoo Taloussanomat. Matka tosin pitäisi saada silloin ilmaiseksi tai ainakin hyvin halvalla.

Minustakin idea on hyvä. Lentäminen on sen verran ympäristöä rasittavaa touhua, että kun sitä tehdään, on parempi käyttää resurssit mahdollisimman tehokkaasti. Kone vaan täyteen ihmisiä ja tuolit pois painoa lisäämästä, niin matkustajakohtaiset päästöt vähenevät kummasti.

Toinen Ryanairin säästökohde ovat matkatavarat. Ruumaan menevistä tavaroista laskutetaan erikseen, mikä on tapana myös monilla muilla halpalentoyhtiöillä. Nyt suunnitelmissa kuitenkin on luopua ruumaan menevistä tavaroista kokonaan (HS 25.6.09).

Kun tuoleista ja matkatavaroista päästään eroon, niin lentäminen kevenee kummasti. Pitkillä mannertenvälisellä lennoilla tuollainen matkustaminen voisi olla vähän tukalaa, mutta Ryanairin lyhyillä reiteillä ei pitäisi olla ongelmaa.

Jonkinlaiset telineet turvavöineen seisomamatkustajillekin on tulossa. Sellaiset ovat välttämättömiä jo lentoturvallisuudenkin vuoksi. Eivätkä ne välttämättä niin kauheasti epämukavampia ole kuin Ryanairin istumapenkitkään.

Jos haluaa rahdata tavaroita ja istua matkansa ajan, niin vaihtoehtoja on. Voi lentää kalliimmalla lentoyhtiöllä tai sitten taittaa matkansa maitse. Juna ja bussi ovat lentokoneeseen verrattuna varsin ekotehokkaita matkantekovälineitä, eikä isossa osassa keskistä ja läntistä Eurooppaa välttämättä kulu aikaakaan suhteettoman paljon enemmän kuin lentäen.

Mutta silloin, kun lennetään, niin mieluummin sitten tingitään mukavuudesta, jos rasite ympäristölle ja lompakolle samalla pienenee.

Kuvassa on Lufthansan ja Malevin koneet Helsinki-Vantaan lentokentällä, kun ei Ryanairin koneesta ollut kuvaa. Kyseiset yhtiöt eivät kuitenkaan liene vielä suunnittelemassa seisomapaikkojen käyttöönottoa. Otin kuvan 31.3.2005 (kuvan lisenssi).

Kirkkoon liittyminen on taas pykälän verran helpompaa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on avannut uuden Liitykirkkoon.fi-verkko-osoitteen, joka ohjaa kävijän edelleen kirkkoonliittymissivuille.

Aivan yhtä helppoa kirkkoon liittyminen ei kuitenkaan ole kuin siitä eroaminen. Jos ei ole koskaan aiemmin kuulunut kirkkoon, niin on otettava kaste, käytävä rippikoulu ja saatava konfirmaatio. Ne eivät vielä ja tuskin tulevaisuudessakaan onnistu virtuaalisesti (tai ehkä rippikoulun voi vielä joskus käydä verkossakin).

Yhteyslomakkeen voi kuitenkin lähettää, vaikkei olisikaan kastettu tahi konfirmoitu. Paikallisesta seurakunnasta otetaan lomakkeen lähettäjään yhteyttä ja järjestellään asiat eteenpäin.

Itse lomaketta ei sivuilla vielä ole, vaan se tulee sinne vasta huomenna (torstaina 25.6.2009). Lomakkeen toiminnasta kuitenkin kerrotaan sivuilla, ja toisin kuin vapaa-ajattelijoiden ylläpitämällä kirkostaeroamissivustolla, kirkon sivuilla tietoturva-asioihin suhtaudutaan niiden edellyttämällä vakavuudella.

» Liity siis kirkkoon!

Jos jostain syystä haluat erota kirkosta, se kannattaa tehdä tietoturvallisesti Eroakirkosta.info-sivuston kautta. Sivustoa ylläpitävät Tampereen evankelisluterilaiset seurakunnat. Vaihtoehtoisesti voit ottaa yhteyttä suoraan omaan seurakuntaasi.

Kuvassa on kirkkoväkeä Leppävaaran kirkossa Espoossa. Otin kuvan 5.7.2008 (kuvan lisenssi).

Tyyliltään rakennus on espanjalaisvaikutteista siirtomaakertaustyyliä (Spanish Colonial Revival). Jobs asui talossa itse noin parikymmentä vuotta sitten, vuokrasi sitä sen jälkeen, ja on viime vuodet pitänyt taloa tyhjillään.

Valokuvaaja Jonathan Haeber kävi kuvaamassa jo ränsistymään päässeen kartanon pari vuotta sitten. Kuvia on muun muassa AppleInsider-blogissa.

Talo on suorastaan upea. Miksi ihmeessä Jobs on päästänyt sen noin huonoon kuntoon ja nyt haluaisi purkaa sen kokonaan? Luulisi hänellä olevan sen verran tyylitajua, että ymmärtäisi olla tuhoamatta noin hienoa rakennusta.

Varmasti rakennuksen kunnostaminen maksaisi, mutta eihän Jobsilla rahasta ole pulaa. Kyllähän tuollaisessa mieluummin asuisi kuin jossakin uudessa talossa.

Yksi ehdotus on ollut, että talo purettaisiin, mutta rakennettaisiin uudestaan johonkin toiseen paikkaan lähistöllä. Tuskin sekään ratkaisu kovin halvaksi tulisi, ja olisihan se muutenkin aika keinotekoinen ratkaisu. Jos Jobsin on pakko saada se uusi talo, niin onko se välttämätöntä rakentaa juuri tuon vanhan rakennuksen paikalle? Jos kerran lähistöltä löytyy paikkoja, joille tuon kartanon voisi siirtää, niin eikö sieltä todellakaan löydy mitään Applen pääjohtajalle kelvollista tonttia?

Toivottavasti oikeuden päätös kieltää talon purkaminen pysyy.

Yle-maksu oli viimeinen pisara. On aika laittaa Yle boikottiin.

Poistin juuri Ylen uutisotsikot Ampparit-tililtäni. Asetin myös selaimeeni eston yle.fi-sivuille, etten päädy niille edes vahingossa. Televisiota minulla ei onneksi edes ole ja radiotakin kuuntelen sen verran vähän, että niiden suhteen ei tule ongelmia.

Liity sinäkin Yle-boikottiin ja pyydä myös kaverisi mukaan. Liity edes päiväksi tai vaikka viikoksi. Jos voit liittyä siksi aikaa, kunnes ajatus tuosta ns. mediamaksusta saadaan haudattua, niin aina parempi.

Yle tekee paljon laadukasta ja tarpeellista sisältöä, mistä esimerkeiksi käyvät Elävä arkisto ja Areena. Ei uutisissakaan pääsääntöisesti mitään vikaa ole, mutta niitä voi seurata monesta muustakin lähteestä. Yle ei kuitenkaan ole niin korvaamaton kuin se luulee olevansa.

Tämän boikotin tarkoituksena ei ole väittää, että Ylen tarjonta olisi laadutonta. Tarkoituksena on osoittaa, että Yle on mennyt röyhkeydessään aivan liian pitkälle.

Voi olla vaikea välttää kaikki Ylen tarjonta, kun uutisia näytetään nykyään kauppakeskusten mainostauluillakin. Mutta vaikka kaikkea ei voisikaan välttää, niin aina voi tehdä parhaansa.

Muista myös kertoa muille, että olet mukana boikotissa. Voit tehdä sen esimerkiksi liittymällä perustamaani Yle-boikottiryhmään Facebookissa.

Uutisissa on viime päivinä ollut juttua Morne aux Diables -tulivuoresta Dominicalla. Vuoren on todettu olevan epävakaa ja voivan romahtaa osin mereen. Tämä aiheuttaisi todennäköisesti tsunamin, joka aiheuttaisi laajaa tuhoa ainakin Dominicalla ja sen naapurissa Guadeloupella.

Vuori ei ole kovin korkea, vain 861 metriä merenpinnasta. Sen rinteet ovat kuitenkin jyrkkiä ja, kuten oheisesta kuvasta näkyy, etenkin rannikko vuoren ympärillä on hyvin jyrkkäpiirteistä. Olen kulkenut saaren pohjoisrannikkoa pitkin kulkevan polun (pohjoinen on kuvassa vasemmalla), ja se kiemurteli ison osan matkasta lähes pystysuorilta tuntuvia vuorenrinteitä.

Suomalaisissa nettilehdistä uutinen romahdusvaarasta on ollut vasta Uudessa Suomessa, ja senkin uutisointi on varsin epätarkkaa. Yksityiskohtaisempi selvitys aiheesta löytyy esimerkiksi Dominica Weekly -lehden artikkelista. Paikallisen harrastajan tekemä lyhyt katsaus kyseisen vuoren geologiaan taas on Dominica Public Seismic Network -sivustolla.

Dominicalla on viime vuosina ollut maanjäristyksiä. Ne kertovat geologisesta aktivoitumisesta alueella, sillä vielä ennen 1990-lukua niitä ei juurikaan ollut. Kaksi suurempaa järistystä on ollut marraskuissa 2004 ja 2007. Ensimmäinen niistä aiheutti tuhoja paikallisesti. Dominicalla sortui kaksi kirkkoa ja läheisellä Seintsien saariryhmällä kirkon torni. Paikalliset kertoivat minulle, että vanhojen kivikirkkojen laastissa oli käytetty sokeripohjaista melassia, joka ei kestänyt järistyksiä. Kirkot olivat kuitenkin seisseet paikallaan jo yli sata vuotta, koska maanjäristyksiä ei ollut aikaisemmin ollut.

Vuoden 2007 järistyksen aikaan olin itse paikalla – itse asiassa olimme Marin kanssa juuri tuolla mainitulla vuoristopolulla Morne aux Diables -vuoren rinteillä. Olihan se aikamoinen tunne, kun koko vuori heilui, mutta ei sentään romahtanut. Maanjäristys oli Richterin asteikolla melkoisen voimakas 7,3 (tosin Jamaica Gleanerin mukaan voimakkuus oli vain 5,3). Tuhot eivät kuitenkaan olleet suuria, koska järistyksen keskipiste oli niin syvällä.

Maanvyörymän synnyttämä tsunami ei olisi kovin suuri. Mitään Aasian taannoisen katastrofin tapaista ei ole oletettavissa. Läheisillä rannoilla tuho olisi kuitenkin mittava. Kuvankauniit Seintsien saaret (Les Saintes) sijaitsevat vain parinkymmenen kilometrin päässä. Guadeloupen Grande-Terren puoliskon noin 50 kilometrin päässä sijaitsevat rannikot olisivat matalapiirteisyytensä vuoksi erityisen haavoittuvia.

Matkailijoiden ei kuitenkaan ole syytä olla huolissaan. Geologi Richard Teeuw esittää todennäköisimpänä skenaariolle suurelle maanvyörymälle voimakkaan maanjäristyksen, joka saisi hurrikaanikauden voimakkaiden sateiden kostuttamat maamassat liikkeelle. Myös hurrikaanien aiheuttama lisääntynyt rannikkoeroosi vaikuttaisi tilanteeseen.

Nuo eivät kuulosta olosuhteilta, joissa turistit kansoittaisivat Guadeloupen hiekkarantoja. Suurin uhka kohdistuukin paikallisiin asukkaisiin ja rannikon kiinteistöihin.

Morne aux Diables ei kuitenkaan ole ainoa tulivuoriin liittyvä hasardi Karibialla. Dominicaakin odottaa jossakin vaiheessa tulevaisuudessa tulivuorenpurkaus, mutta ajankohtaa tai edes vuorta ei vielä tiedetä. Todennäköisesti purkaus tapahtuisi saaren eteläosassa, jossa suurin osa Dominican potentiaalisesti aktiivisista tulivuorista sijaitsee.

Yksi Karibian kysymysmerkeistä on myös Grenadan lähellä sijaitseva merenalainen Kick ’em Jenny -tulivuori, joka on viime vuosina osoittanut aktiivisuuden merkkejä.

Morne aux Diables -vuoren nimi on joissakin uutisissa käännetty ”Paholaisten vuoreksi” (Devils’ Peak). Käännös on sinänsä oikea, mutta vuori ei ole saanut nimeään paholaisten vaan diablotin-lintujen mukaan. Niitä eleli aikoinaan vuoren rinteillä, mutta nykyisin ne ovat lähes kuolleet sukupuuttoon. Samaa perua on Dominican korkeimman Morne Diablotins -vuoren nimi.

Sivun yläreunan kuvassa on Morne aux Diables -vuori ja Dominican länsirannikkoa mereltä nähtynä. Otin kuvan 21.11.2007. Alemmassa kuvassa on Portsmouthin kaupunki, taustallaan samainen Morne aux Diables. Jälkimmäisen kuvan olen ottanut kevättalvella 1999 (kuvien lisenssi).

Suomalaisten nettilehtien veteraani Verkkouutiset on uusinut kuosinsa. Vanha, sinänsä kohtuullisen toimiva ulkoasu olikin jo jäänyt ajastaan jälkeen, joten uudistus oli varsin tervetullut.

Kirjoitin Verkkouutisista reilu vuosi sitten ja kehuin palvelua selkeydestä sekä siitä, ettei siellä julkaista urheilu- eikä viihdeuutisia. Linja näyttäisi edelleen pysyvän.

Julkaisualustana vaikuttaisi olevan Joomla. Se on kyllä edeltäjänsä Mambon tavoin varsinainen Paholaisen keksintö, johon ei kannattaisi koskea pitkällä tikullakaan. Verkkouutisten uuden version puutteet liittyvätkin pääasiassa juuri Joomlan kömpelyyteen.

Ensinnäkin, sivujen verkko-osoitteet ovat nyt kammottavaa parametripuuroa. Siinä kehitys on mennyt taaksepäin. Toivottavasti siitä vanhasta ongelmasta, että uutisten osoitteet eivät ole pysyviä, on kuitenkin päästy jo ohi.

Uudistuneen ulkoasun alta löytyy kuitenkin edelleen aimo kasa 90-lukua. Vaikka varsinainen taitto onkin jo tehty tyylitiedostojen avulla, niin varsinainen sisältö pakotetaan edelleen taulukkoelementtien sekaan. Se tekee sivuista turhan raskaat ja heikentää käytettävyyttä erilaisilla päätelaitteilla.

Mobiilikäytettävyyteen olisi voinut myös panostaa enemmän. Nyt jokaisella sivulla joutuu ensin kelaamaan monta näytöllistä erilaisia valikkoja ennen kuin pääsee lukemaan itse uutisen.

Yhtenä omituisuutena etusivun otsikko ei ole julkaisun nimi ”Verkkouutiset” vaan ”PÄÄUUTINEN”. Erityisen hämmentävää tuo on, koska sivulla on kyllä paljon muutakin sisältöä kuin tuo mainostettu pääuutinen.

Joomlan kömpelyys tulee esiin erityisesti blogisisällön kohdalla. Verkkouutisissa on nyt ainakin kaksi blogia, Välihuuto ja Eurootikko. Mutta ainakaan minulle ei parametrimössön seasta selvinnyt, mitkä noiden blogien etusivujen osoitteet ovat. Kai blogilla nyt etusivu pitäisi olla?

Lisäksi EU-aiheiselle blogille kannattaisi keksiä uusi nimi, sillä Eurootikko on jo käytössä (samannimisistä blogeista on käyty keskustelua jo aiemminkin).

Blogikirjoitusten perässä on kommentointimahdollisuus. Se olisi kiva saada myös uutisiin, alkaahan se nykyään olla vakio-ominaisuus erilaisilla uutissivustoilla.

Sivustoja on tapailla fiksailla julkaisun jälkeenkin, joten ehkä ainakin osa pikkupuutteista saadaan vielä korjattua. Mutta parempaa jälkeä olisivat saaneet, jos olisivat ottaneet käyttöön jonkin kunnollisen julkaisualustan, kuten vaikkapa Drupalin.

Kuvakaappaus Verkkouutisten etusivusta on otettu 21.3.2009.