Aiheita » web

Poukkoilua Googlen hakutuloksissa

Niko Lipsanen — Tue, 18 Nov 2008 05:05:36 +0000

Kirjoitin lauantaina jutun Lasipalatsilla pidetystä suklaafestivaalesta. Se ponnahti nopeasti suklaafestivaali-hakusanalla Googlen tuloksissa kolmanneksi. Koska tapahtuma jatkui vielä sunnuntaina, sanaa myös haettiin ja kävijöitäkin kertyi ihan mukavasti. Maanantaina juttu kuitenkin katosi hakutuloksista.

Jos nyt teen Google-haun kyseisellä hakutermillä, ei lauantaista juttuani löydy enää lainkaan ja tämän blogin etusivukin tulee vastaan vasta seitsemännellä hakutulossivulla. Eipä niin, että tuo nyt kauheasti haittaisi, kun muuten liikennettä tulee Googlen suunnalta ihan entiseen tahtiin. Eipä tuota varmaan enää niin kauheasti haeta, kun festarit ovat jo ohi. Mutta kummastuttaa vain, että mihin se juttu sieltä hakutuloksista katosi.

Muistaakseni joskus aikaisemminkin on ollut vastaavia tapauksia, jossa jokin blogijuttuni nousee hetkeksi Googlen suosioon ja sitten putoaa äkkiä kokonaan pois. Toiset kirjoitukset taas pysyvät hakutulosten kärkipaikoilla joillakin ihan hyvin kävijöitä kerryttävillä hakusanoilla vaikka kuinka kauan.

Tuo suklaafestarijuttu näyttää pudonneen tuloksista kokonaan, siis myös muillakin hakusanoilla. Esimerkiksi hakusana “viinisuklaa” ei vielä saa edes ylipäänsä kovin paljon tuloksia, kun ei siitä taida olla kovin moni kirjoittanut. Mutta tuo minun suklaafestarijuttuni ei sillä tule näkyviin, vaikka siellä siitäkin kirjoitan.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Kirkosta eroavien henkilötiedot vaarassa

Niko Lipsanen — Wed, 12 Nov 2008 21:37:49 +0000

Kirkko ja Kaupunki -lehti varoittaa Tampereen vapaa-ajattelijat ry:n ylläpitämän eroakirkosta.fi-palvelun tietoturvasta. Erotakseen kirkosta on eroajan muiden henkilötietojensa ohella annettava henkilötunnuksesta. Siitä huolimatta lomake on suojaamaton, ja tieto kulkee tietoverkoissa salaamattomana.

Eroakirkosta.fi-sivuston tiedottaja Petri Karisma perustelee lehdessä, että lomakkeen tietojen turvaaminen https-suojauksella antaisi “valheellisen kuvan tietoturvan tasosta”. Vaikka tiedot siirtyisivätkin suojattuina lomakkeelta palvelimelle, niin ne välitetään maistraattiin sähköpostitse. Karisma kuitenkin lupailee, että https-salaus otetaan käyttöön vielä tämän vuoden aikana. Mihin se valheellisuus yhtäkkiä katoaa?

Joka tapauksessa käsiteltäessä niinkin tärkeää henkilötietoa kuin henkilötunnusta olisi hyvä, jos edes se lomake olisi suojattu. Samaa sanoo Kirkko ja Kaupunki -lehden haastattelussa Lauri Karppinen tietosuojavaltuutetun toimistosta. Salaamaton sivusto on riski. Vaikka riski on pieni, jäävät vapaa-ajattelijoiden palvelua käyttävät henkilöt alttiiksi identiteettivarkauksille.

Tampereen evankelis-luterilaiset seurakunnat ovat perustaneet oman eroakirkosta.info-sivuston palvelemaan kirkosta eroa suunnittelevia. Kirkko ja Kaupunki ei mainitse artikkelissaan sivustoa eikä kerro sen tietoturvasta. Vierailu sivustolla osoittaa kuitenkin, että seurakuntien palvelussa käyttäjien tietoturvaan suhtaudutaan huomattavasti vakavammin. Seurakunnat eivät ole rakentaneet sivuille mitään omaa lomakeviritelmäänsä, vaan linkittävät lomake.fi-palvelussa sijaitsevaan maistraattien omaan kirkostaeroamislomakkeeseen.

Lomake.fi-palvelussa tietoturvaan suhtaudutaan vakavasti (pdf, s. 17):

Tiedon luottamuksellisuus varmistetaan salakirjoituksella. Lomake.fi-alustalla käytetään kaikkien arkaluontoisten tietojen siirrossa, niin asiointiliittymässä asiakkaan ja palvelun välillä kuin hallinnointiliittymässä palvelun ja organisaation välillä, SSL-salausta. Tämä vastaa verkkopankkien nykyistä salauskäytäntöä.

Sitä voi kukin itse harkita, kumpaan palveluun henkilötunnuksensa mieluummin syöttää, jos haluaa kirkosta erota.

Myös vapaa-ajattelijoiden sivulta löytyy linkki maistraatin lomakkeeseen, mutta se on varsin huomaamattomassa paikassa usein kysyttyjen kysymysten seassa. Ensisijaisesti sivuilla mainostetaan palvelun omaa lomaketta.

Jos vapaa-ajattelijat suhtautuisivat tietoturvaan vakavasti, he poistaisivat omat viritelmänsä kokonaan ja tarjoaisivat vain linkin maistraatin lomakkeeseen. Ihan yhtä hyvin se kirkosta eroaminen sitäkin kautta onnistuu. Palvelun ylläpitäjiä tämä ratkaisu vain ei miellytä todennäköisesti siksi, että sen jälkeen he eivät voisi enää kerätä tilastotietoa palvelunsa kautta eronneista käyttäjistä. Tämän vuoksi he ovat valmiita vaarantamaan käyttäjiensä tietoturvan.

Kuvassa on Mikaelinkirkon risti Helsingin Kontulassa. Ristin juurelle polvistuneena on kirkolle nimen antanut ylienkeli Mikael. Otin kuvan 18.7.2006 (kuvan lisenssi).

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Blogin ulkoasua vähän muuteltu

Niko Lipsanen — Mon, 10 Nov 2008 04:33:57 +0000

Tein pieniä muutoksia tämän blogin ulkoasuun. Aluksi oli tarkoitus vain vähän siirrellä mainosyksiköitä eri paikkoihin ja muuttaa niiden kokoja, jotta näkisin onko sillä jotain vaikutusta mainosten klikkailun suhteen. Mutta yhdestä asiasta seuraa toinen, ja niinpä lopulta tuli muutettua aika monta muutakin asiaa.

Blogin perusilme on kuitenkin ennallaan: valkoinen pohja, mustaa tekstiä, siniset ja alleviivatut linkit, kaksi palstaa. Eri sivuelementit on lätkitty valkoiselle pohjalle ilman taustavärejä tai rajauksia, mikä saattaa tehdä blogista aavistuksen sekavan näköisen. Mutta ainakin itse pidän blogistani juuri sellaisena.

Isoin muutos blogissa lienee se, että sivupalkin ja samalla koko blogin leveyttä on jonkin verran kasvatettu. Sivupalkkiin on nyt myös ilmestynyt mainos, mutta toisaalta useimmilta sivuilta on nyt yläpalkin mainos poistettu. Blogikirjoituksen ja kommenttien välissä olevan mainoksen kokoa on vähän kasvatettu. Kommenttiosion leveyttä on kasvatettu reilusti, sillä nyt se on kahden palstan levyinen.

Vaihdoin myös kuvien paikkaa blogimerkinnöissä. Aikaisemmin klikattavat pikkukuvat olivat merkintöjen oikeassa laidassa, nyt vasemmassa. Blogin etusivulla pienensin fonttikokoa yhdellä pisteellä ja asettelin kommentti- ja “Lue koko kirjoitus” -linkit oikeaan reunaan.

Pienenä muutoksena korjasin myös kellonajat suomalaisemmiksi vaihtamalla tuntien ja minuuttien välistä kaksoispisteen tavalliseksi pisteeksi (14:12 > 14.12).

Uutta uljasta kommenttiosastoa saa mielellään käyttää ja kertoa mielipiteensä muutoksista.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Ylenkin uutisia voi nyt kommentoida

Niko Lipsanen — Fri, 17 Oct 2008 10:11:30 +0000

Nyt myös Ylen uutissivuille on monen muun mediatalon tapaan lisätty mahdollisuus kommentoida uutisia – tai ainakin osaa uutisista. Jostain syystä kaikkien uutisten perässä kommentointimahdollisuutta ei ole.

Kyse ei ole siitä, että juuri käyttöön otettu kommentointitoiminto olisi liitetty vain uusimpiin uutisiin, sillä sitä ei ole läheskään kaikissa uusimmissakaan. Vaikutti siltä, että kommentointimahdollisuus koskisi tällä hetkellä vain kotimaan uutisia, mutta ei niistäkään kaikkia. Milläköhän tavalla mahtavat Ylessä päättää mitä uutisia saa kommentoida ja mitä ei?

Kommentit ennakkomoderoidaan. Ohjeistuksessa kommentoitavien uutisten perässä kerrotaan näin:

YLE Uutisten toimitus lukee kommentit ja julkaisee asialliset ja hyvien tapojen mukaan kirjoitetut viestit. Kommentteja voidaan lyhentää. Kommenttien joukossa ei julkaista huomautuksia asia- tai kirjoitusvirheistä. Kommentteja ei julkaista kello 23 - 07 välillä.

Mielenkiintoista tuo, että asiavirheistä ei saa huomauttaa. Vastaavaa ei taida olla käytössä muilla kommentoinnin sallineilla mediataloilla. Uskooko Yle olevansa erehtymätön?

Mitään mainintaa siitä, voiko kommentteihin liittää esimerkiksi linkkejä, ei ohjeissa ole. Pitäisi varmaankin kokeilla, moderoidaanko sellaiset pois. Muutenkin jää vielä nähtäväksi, kuinka tiukkaa moderontilinjaa Yle aikoo uutiskommenteissaan pitää.

Kuvassa Ylen uutissivuilta napattu logo.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Web on rumempi Firefoxilla

Niko Lipsanen — Tue, 14 Oct 2008 01:05:57 +0000

Firefox on ihan hyvä selain, mutta puutteensa siinäkin on. Ja yksi puute – ainakin minun silmin katsottuna – on se, että se renderöi sivut rumasti. Fontit ovat leveitä ja paksuja. Operalla useimmat sivut ovat esteettisesti korkeatasoisemman näköisiä. Itse asiassa tässä suhteessa Firefox ei aina pärjää edes Internet Explorerille.

Ruminta Firefoxissa ovat fontit. Tämä näkyy hyvin tämän blogin arkistosivusta otetussa kuvakaappauksessa. Arkistosivulla tägien koko vaihtelee kirjoitusten määrän mukaan, joten sivulla monen eri kokoista tekstiä. Siinä missä Operalla kirjainten paksuus kasvaa suhteellisen tasaisesti tekstin koon kasvaessa, Firefoxilla paksuus hypähtää yhtäkkiä. Epäjatkuvuuskohta on tällä hetkellä kahdeksan ja yhdeksän artikkelin tägien välissä (vertaa vasemmassa reunassa olevia tägejä “koirat” ja “tietokone”).

Vaikuttaakin siltä, että Firefox ei osaa yksinkertaisesti vain suurentaa tekstiä, vaan alkaa tietyn koon jälkeen myös lihavoimaan sitä. Ja sitten, jos teksti on vielä erikseen lihavoitua, on fontti usein Firefoxilla kömpelön leveää. Välillä huomaa, kun lihavoitu teksti tai otsikko mahtuu hyvin yhdelle riville Operaa käytettäessä, mutta Firefoxilla se katkeaa kahdelle.

Aivan kaikessa Firefox ei sentään ole huonompi. Jos vertaa toisiinsa vierekkäisiä tägejä “kesä” ja “kielet” (kuusi ja kahdeksan artikkelia), niin Operalla ne näyttävät samankokoisilta. Firefox sen sijaan osaa erotella ne toisistaan hieman eri suuruisiksi.

Ovatko sivut sitten loppujen lopulta sen paremman näköisiä Operalla kuin Firefoxillakaan lienee niin maku- kuin tottumuskysymyskin. Jos on tottunut selaamaan nettiä toisella, niin tutut sivut voivat toisella näyttää vähän oudoilta. Mutta mielestäni selaimen pitäisi osata suurentaa tekstiä lihavoimatta sitä.

Tämän jutun kuvakaappaukset on otettu Operan versiolla 9.52 ja Firefoxin versiolla 3.0.3 Ubuntu Linux -käyttöjärjestelmässä (versio 8.04). Erot fonttien käsittelyssä eivät kuitenkaan ole mikään linux-versioihin rajoittuva juttu, vaan olen huomannut vastaavan ilmiön myös Windowsia käyttäessäni – ja myös muilla sivustoilla kuin omallani.

Alla kuvakaappaus tämän blogin arkistosivusta Opera- ja Firefox-selaimilla.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Hesari ei enää linkitä blogeihin

Niko Lipsanen — Wed, 01 Oct 2008 05:14:42 +0000

Helsingin Sanomat otti viime loppuvuodesta käyttöön Twingly-blogihakukoneen, jonka luomien linkkien avulla uutisista pääsi siirtymään niitä kommentoiviin blogikirjoituksiin. Lehti kertoi silloin, että “[n]näin HS.fi laajentaa uutiskeskustelua oman sivustonsa ulkopuolelle.” Nyt nuo linkit ovat kuitenkin vähin äänin kadonneet.

Linkit oli sijoitettu melko huomaamattomasti uutisen loppuun “Tästä blogattua” -painikkeen taakse. Voi olla, että ne ovat kadonneet jo jokin aika sitten, sillä eipä niitä tullut usein katseltua. Alkuun klikkailin mielenkiintoisten uutisten painikkeita, mutta harvoinpa siellä takana mitään oli. Sitten tapa jäi. Omat linkkini Hesarin uutisiin tulivat kyllä aina näkyviin.

Palvelu kaatui varmaan siihen, että tuskin sitä painiketta kovin moni muukaan jaksoi käyttää; se kun ei ollut erityisen käytettävä. Parempi olisi ollut, jos blogilinkit olisivat olleet suoraan näkyvissä ilman mitään erillisiä paineluita. Tai, jos Hesari ei halunnut tuoda ulkopuolisia blogeja ihan niin näkyvästi esiin, niin olisi siihen painikkeen yhteyteen voinut edes merkitä, löytyykö sieltä niitä linkkejä vai ei (ja jos löytyy, niin kuinka monta).

Luulenpa hyvinkin, että jos tuo palvelu olisi toteutettu vähän paremmin, olisi siitä voinut tulla bloggaajien keskuudessa suositumpikin. Nyt monella varmaan Twinglyn pingausosoitteen lisääminen blogin asetuksiin tekemättä. Paremmin toteutettuna toiminto olisi palvellut paremmin myös uutisten lukijoita.

Tässä olisikin nyt hyvä tilaisuus jollekin kilpailevalle uutispalvelulle. Jos haluaa linkkejä blogeista, niin kannattaa antaa niitä myös takaisin. Olisiko vaikkapa Uusi Suomi -verkkolehdellä intoa tarttua tähän?

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Kymppitonni menee rikki tänään

Niko Lipsanen — Tue, 23 Sep 2008 21:43:31 +0000

Tämä blogi on noin kahdeksan kuukautta vanha. Kävijämäärät ovat tasaisesti kasvaneet, ja laskinkin muutama päivä sitten, että 10 tuhannen kävijän raja menisi rikki joskus syys-lokakuun vaihteessa. Maanantain kävijäpiikki toi rajapyykkiä kuitenkin monta päivää lähemmäksi. Jos palvelimet eivät kaadu tai muuta erikoisen radikaalia ei tapahdu, niin laskuri pyörähtänee uudelle kertaluvulle tämän päivän aikana.

Kävijämääriä tässä blogissa laskee virolainen OK kaunter -palvelu, jonka laskuri on jokaisen sivun alareunassa. Toki käytössä on myös kehittyneempi tilastointiohjelma (Google Analytics), kuten myös Datamapin webhotellipakettiin kuuluva Awstats-tilastointi. Mutta olen tykästynyt myös tuohon OK-laskuriin erityisesti sen yksinkertaisuuden takia. Laskuria varten kun ei tarvitse rekisteröityä mihinkään; tilaa vain koodin sähköpostiin. Asetuksia ei tosin sitten pääse jälkikäteen enää muuttamaan.

Laskuri muistaa kymmenen viimeistä kävijää, joten se ei laske jokaista uutta sivulatausta uudeksi kävijäksi, kuten jotkut laskurit tekevät. Mutta sitten kun kymmenen on kävijää on sivun ladannut, lasketaan kävijä taas uudeksi. Tämä toimii varsin kivasti silloin, kun kävijöitä on kovin paljon. Mutta jos laskurin päivälukema alkaa pyöriä sadoissa, niin silloin sama kävijä tulee helposti laskettua yhdelläkin vierailukerralla kahdeksi.

Viime maanantaille laskuri näytti hieman yli 600 kävijää, joten ne tuskin ovat kaikki uniikkeja. Kävijäpiikin aiheutti lähinnä Kulutusjuhla-blogin linkki pienestä kompaktiasunnostamme kertovaa juttuun. Vielä eilen tiistainakin kävijöitä oli lähes 250. Puoliltaöin laskuri näytti lukemaa 9918, joten tasaluvun rikkoontuminen ennen seuraavaa puoltayötä vaikuttaa todennäköiseltä; olkoonkin, että ennen maanantain piikkiä täällä kävi normaalisti vain noin 50–70 kävijää päivässä.

Olen ripotellut OK-laskureita pitkin sivujani. Hyödyllisimmillään ne minusta ovat, kun haluaa kootusti tarkastella jonkin sivuryhmän kävijöitä. Harva laskuri siksi laskeekaan vain yhden sivun kävijöitä. Esimerkiksi tässä blogissa on yksi laskuri, joka pyöräyttää uuden luvun tuli vierailija mille sivulle tahansa. Matkakuvasivuillani yksi laskuri laskee aina yhden reissun kuvien katsojat kaikista kolmesta kieliversiosta ja kaikilta kyseisen matkan kuvasivuilta.

Jos OK.ee päättää jossain vaiheessa lopettaa laskuripalvelun tarjoamisen, niin sitten laskuritiedot menevät menojaan ja minulla on aika homma poistaa laskurikoodi kaikilta sivuilta, joille olen sen lisännyt. Pelkästään tämän yhden vaihtoehdon varaan ei kannata siksi laskea, ja eipä OK-laskuri kovin monipuolista tietoa edes tarjoa. Mutta mielestäni se on kaikessa yksinkertaisuudessaan varsin mainio lisäpalvelu kävijämäärien seuraamiseen.

Toiminnon voi lisätä omille sivuilleen klikkaamalla esimerkiksi tämän sivun alareunassa näkyvää laskuria. Sieltä takaa löytyy Registreeri TASUTA kaunter -linkki, jonka jälkeen täytetään tarvittavat tiedot. Lomakkeen kysymykset ja tilastotiedot on kirjoitettu viroksi, mutta suomalaisille oikeiden merkitysten arvaaminen ei ole kovin vaikeaa. Koodi tulee sähköpostilla. Se on aika vanhanmallista ja rumannäköistä html-kieltä, mutta se on helppo muokata esimerkiksi xhtml-standardin mukaiseksi, jos sitä sivuillaan käyttää.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Netin uutispalvelut kuormituksen alla

Niko Lipsanen — Tue, 23 Sep 2008 12:59:30 +0000

Kauhajoen ampumakohtaus on saanut ihmiset ryntäämään netin uutispalveluihin. Monen sanomalehden sivut toimivatkin nyt varsin takkuisasti. Myös Digitodayssa kirjoitetaan aiheesta. Siellä ja Taloussanomissa on siirrytty tekstipohjaiseen palveluun, josta on karsittu kuvat, grafiikka, mainokset ja tyylitiedostot pois. Tieto kulkee kuormituksenkin alla, vaikkakin vähän karumpana. Mutta karuja ovat nyt uutisetkin.

Molemmat iltapäivälehdetkin ovat sulkeneet videopalvelunsa, mutta ainakin Ilta-Sanomien sivusto tuntuu silti ajoittain takkuisalta. Nopeammin ne kuitenkin toimivat kuin monien muiden lehtien sivut (esim. Aamulehti ja Uusi Suomi). Hesari ja kevyillä grafiikoilla toteutettu Verkkouutiset tuntuvat kuitenkin toimivan.

Yksi on kuitenkin vakaasti entisellään, ja se on Yleisradio. Yle on normaalien taloudellisten realiteettien ulkopuolella, koska sen ei tarvitse rahoittaa toimintaansa markkinoilla. Televisiolupamaksut kerätään televisioiden omistajilta katsoipa sitten Ylen ohjelmia tai ei. Niinpä Ylellä on ollut varaa hankkia sen verran järeät palvelimet, että ne tällaisessakin tilanteessa toimivat jouhevasti. Ilmeisesti jopa enemmän kaistaa vievät Elävä arkisto ja Areena ovat käytössä.

On tietysti hyvä, että jossain pysyy palvelu päällä kuormituksenkin alla. Silti voi olla sitä mieltä, että Yle on yliresurssoitu. Miksi ei voisi tehdä kuten Taloussanomissa, ja käyttäjäpaineen alla karsia palvelua? Kaistaa vievät palvelut vaan pois verkosta ja uutiset tekstimuotoisina. Silloin palvelimet kyllä kestäisivät isonkin rasituksen. Kaupalliset palvelut tekevät niin, koska niissä joudutaan ajattelemaan myös kustannuksia.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Facebook ja azerty-näppäimistö

Niko Lipsanen — Fri, 19 Sep 2008 13:43:01 +0000

Digitoday kertoo, että liikkeellä on Facebookin salasanojen kalasteluyritys. Siinä Facebookin salasanoja yritetään kalastella osoitteeseen facezbook.com tehdyllä sivustolla, joka näyttää Facebookin kirjautumissivulta. Jotta käyttäjä ei huomaisi tulleensa huijatuksi, johdattaa facezbook-sivusto tietonsa luovuttaneen käyttäjän edelleen aitoon Facebookiin.

Uutisen kirjoittanut Tuomas Linnake ei kuitenkaan näytä olevan tietoinen siitä, että eri puolilla maailmaa käytetään erilaisia näppäimistöjä:

Valitun kirjoitusasun, “Facezbook”, tehokkuus mietityttää sikäli, että Z-kirjain on kaukana E- ja B-kirjaimista näppäimistöllä. Tällainen virhepainallus ei tunnu kovin todennäköiseltä.

Ainakin joissakin ranskankielisissä maissa käytetään qwertyn sijaan azerty-näppäimistöjä. Niissä Z- ja E-kirjaimet ovat vierekkäin.

Virhe saattaa käydä myös vaikkapa Ranskassa matkailevalle turistille. Kun vähän kiireisenä käy nettikahvilassa kirjautumassa Facebookiin ja näppäimistössä kirjaimet ovat totutusta poikkeavilla paikoilla, niin helposti tulee kirjoitusvirheitä. Minä ainakin kirjoitan usein mitä sattuu, kun joudun azerty-näppäimistöä käyttämään.

Turistien harhauttamiseen tehokkaampi osoite voisi tosin olla fqcebook.com, sillä nimenomaan A- ja Q-kirjaimet menevät azerty-näppäimistöön tottumattomalta helposti sekaisin.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Valokuvat Creative Commons -lisenssillä

Niko Lipsanen — Tue, 09 Sep 2008 11:11:11 +0000

Olen jo pidemmän aikaa lisenssoinut valtaosan nettiin laittamistani valokuvista Creative Commons -lisenssillä, joka sallii muidenkin käyttää kuviani tietyin ehdoin. Siitä kun ei minulle ole mitään haittaa, jos joku niitä kuvia käyttää. Tuskin suurin osa niistä, joille kuva ilmaiseksi kelpaa, kuitenkaan olisi valmis siitä maksamaan. Varmuuden vuoksi olen kuitenkin rajannut kaupallisen käytön lisenssin ulkopuolelle. Jos joku haluaa hyötyä ottamistani kuvista taloudellisesti, niin silloin minunkin kuuluu saada osani.

Koska tässäkin blogissa jotakuinkin kaikki kuvat ovat itse ottamiani, olen nyt alkanut lisätä myös niihin lisenssimerkinnän. En kuitenkaan linkitä suoraan alkuperäiseen lisenssiin, vaan omille sivuilleni tekemääni lisenssitiivistelmään.

Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin, jos päätän vaihtaa kuvien lisenssiä (esim. päivittää sen uudempaan), onnistuu se helposti muokkaamalla lisenssisivua. Toisekseen, hyödynnän tällä tavoin lisenssin kohtaa “Teoksen tekijä on ilmoitettava siten kuin tekijä tai teoksen lisensoija on sen määrännyt”. Määrään siinä, että käytettäessä kuvaa www-sivuilla tekijä on ilmoitettava linkillä joko sille sivulle, jolta kuva on otettu, tai sitten Domnik.netin etusivulle.

Tein tuon lisäyksen, kun huomasin monia ottamiani kuvia käytettävän eri www-sivuilla. Ne löytyvät helposti googlettamalla nimeäni. Kovin harva oli kuitenkaan viitsinyt linkittää sivujani takaisin, ja nekin, jotka linkittivät, ohjasivat linkin usein suoraan kyseiseen kuvatiedostoon. Lisäsin linkitysehdon, koska minusta se on ihan reilu diili: joku saa käyttää ottamaani kuvaa ilmaiseksi, ja minä saan linkin sivuilleni.

En itse asiassa ole aivan varma, kuinka juridisesti pitävä tuo minun lisäehtoni on. Mutta toivotaan, että se tehoaa jatkossa. En ole erikseen kieltänyt käyttämästä nofollow-määreitä tai muita hakukoneiltapiilotustekniikoita, mutta jos noita kovin laajasti käytetään, niin pitänee sitten harkita sitäkin.

Aivan kaikki sivustoni kuvat eivät ole Creative Commons -lisenssien alla eivätkä tule olemaankaan. Olen jättänyt ulkopuolelle muun muassa suurimman osan henkilökuvista. Toki ihmisiä voi kadulla näkyä vaikka suhteellisen tunnistettavastikin, mutta potretit eivät pääsääntöisesti ole ulkopuolisten käytettävissä. Vaikka Creative Commons -lisensseillä ei voikaan siirtää mallinoikeuksia eteenpäin, on tämä mielestäni selkein tapa. Lisäksi sivuillani on myös joidenkin muiden henkilöiden kuin itseni ottamia valokuvia. Nämä on lisenssoitu vain siinä tapauksessa, että olen saanut kuvan ottajalta siihen luvan.

Ja olen minä jonkin verran valokuvia sivuiltani myynytkin. Ja joitakin olen antanut pienimuotoiseen kaupalliseen käyttöön ilmaiseksikin, kun on kysytty. Lisenssihän ei millään tavoin estä sitä, etteikö kuvien tekijänoikeuksien haltija voisi hyödyntää kuvia kaupallisesti ja luovuttaa siihen oikeuksia muillekin.

Kuvassa näkyy aamuista peltomaisemaa Kalugan oblastissa Venäjällä. Otin kuvan 10.6.2007 (kuvan lisenssi).

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Nyt spottaamaan muidenkin juttuja

Niko Lipsanen — Fri, 05 Sep 2008 12:04:02 +0000

Blogijuttujen tallettamiseen ja nostamiseen tarkoitettu Blogispotti-palvelu näyttää piristyneen ulkoasu-uudistuksen ja uusien toimintojen myötä. Vaikuttaisi siltä, että joitakin uusia spottaajia olisi tullut mukaan, ja juttuja on laajemmin eri aihealueilta kuin ennen. Etenkin muotiblogit näyttävät löytäneen Blogispotin, mutta eivät onneksi ole sitä ainkaan vielä vallanneet.

Jotta Blogispotti olisi entistä hyödyllisempi mielenkiintoisten blogikirjoitusten bongauspaikka, tarvittaisiin käyttäjiä entistä enemmän. Ja aina parempi, jos käyttäjät spottaisivat muitakin kuin omia juttujaan (sillä omien kirjoitusten nostamiseenhan palvelua edelleenkin pääasiassa käytetään; niin olen pääasiassa itsekin tehnyt).

Blogispotti on lisännyt työkalusivulleen uuden spottauskirjanmerkikkeen, jolla blogijuttujen spottaus niistäkin blogeista, joissa Blogispotin painikkeita ei ole, on helppoa. Kokeilin, ja hyvin toimii. Spottasin juttuja neljästä eri blogista, joista yksikään ei siis ole omani. Jään myös seuraamaan muutamaa muuta blogia sillä silmällä, että spottaan vielä niidenkin juttuja, vaikkei juuri nyt mitään spotattavan oloista uusimpien joukossa ollutkaan.

Minkälaisia juttuja sinä haluaisit Blogispotista löytää? Käy spottaamassa niitä. Mikäpä sen parempi tapa johdattaa uusi käyttäjä Blogispottiin kuin käydä spottaamassa jokin tämän kirjoitus? Lisäksi Blogispotin paluuviitteet blogien kommenttisivulla johdattavat muitakin palvelun sivuille.

Tässä siis haaste Blogispotin käyttäjille: Käy spottaamassa ainakin kolme mielestäsi kiinnostavaa juttua joistakin kiinnostavista blogeista, jotka eivät ole omiasi. Ja ota siitä sen jälkeen tapa.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Blogilistan pingaus ei toimi

Niko Lipsanen — Thu, 28 Aug 2008 22:21:41 +0000

Päivitys: Toimii sittenkin, katso ohjeet.

Blogilista.fi lisäsi alkukesästä toimintoihinsa mahdollisuuden pingaukseen. Pingaamalla blogin voi asettaa ilmoittamaan päivitykset Blogilistalle automaattisesti ilman, että on joko odotettava päivitysautomaatin vierailua tai käytävä erikseen blogin listasivulla tilaamassa päivitys.

Ihmettelin jo tuossa vähän juhannuksen jälkeen sitä, että Blogilistan ohjesivulta oli otettu pingausohjeet pois. Pingaaminen kuitenkin toimi suurimman osan kesää, mutta ei toimi enää. En ole varma, missä vaiheessa pingien vastaanottaminen on otettu pois päältä, mutta ainakaan parin viime päivän aikana se ei ole enää toiminut.

Listan kätköistä -blogissa pingin kohtalosta ei kerrota mitään. Olisi kuitenkin toivottavaa, että toiminto saataisiin mahdollisimman pian taas käyttöön. Pingausmahdollisuuden kun pitäisi olla ihan perusominaisuus nykyaikaisessa blogiseurantapalveluissa, jollainen Blogilistakin kaiketi haluaa olla.

Minua ainakin häiritsee se, että Blogilistalla blogien päivitykset laahaavat usein tunteja myöhässä. Ennen pingausmahdollisuutta kävin aina erikseen tilaamassa päivitykset blogeilleni, ja siihen käytäntöön pitänee nyt taas palata. Siinä on vain se vika, ettei manuaalinen päivittäminen oikein toimi ajastettujen kirjoitusten kanssa. Pingaus toimisi.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Blogispotti uudisti ilmeensä

Niko Lipsanen — Wed, 27 Aug 2008 06:24:04 +0000

Ahkerasti käyttämäni blogimerkintöjen spottauspalvelu Blogispotti.fi on tänään uusinut ilmeensä ja lisännyt palveluun uusia toimintoja. Hyvältä vaikuttaa. Uuden ulkoasun ohella merkittävimmät uudistukset ovat lähinnä spämmisisältöä vastaan suunnattu kuoppaustoiminto ja mahdollisuus kommentoida niin omia kuin muidenkin tekemiä lisäyksiä. Spottiblogin jutussa uudistuksista kerrotaan tarkemmin.

Pieniä alkukankeuksia uusitussa palvelussa vielä on, mutta niistä päästäneen pian eroon. Esimerkiksi blogimerkintöjen lisääminen painikkeiden avulla blogista käsin ei vielä toimi ihan niin kuin sen pitäisi (jätin tästä tarkemman kommentin Blogispotin puolelle).

Ulkoasussakin on vielä vähän hiomista, koska kaikkia selainvaihtoehtoja ei selvästikään olla vielä testattu. Esimerkiksi Operalla (ainakin Ubuntua käytettäessä) ylänavigaation viimeinen laatikko putoaa toiselle riville, eikä tähän auta sekään, että leventää selainikkunaa (katso kuvakaappaus). Myös blogijutun lisäyksen yhteydessä näytettävät kategoriavaihtoehdot on esitetty sekavan oloisesti (kuvakaappaus jutun lopussa).

Joka tapauksessa, Blogispotti on nyt entistä ehompi. Jos et vielä sitä käytä, niin nyt on syytä ainakin kokeilla.

Yllä kuvakaappaus palvelun etusivusta, alla toinen kategorialuettelosta blogijutun lisäyssivulla.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Blogitauon vaikutus lukijamääriin

Niko Lipsanen — Sun, 24 Aug 2008 21:39:30 +0000

Edellisen merkinnän julkaisusta on kulunut nyt jo muutamaa tuntia vaille viikko. Tämä taitaa olla yksi pisimmistä tauoista, mitä tässä blogissa on tähän mennessä ollut. Se tarjoaakin hyvän tilaisuuden tarkastella, kuinka muutaman päivän tauko muutoin kohtuullisen säännöllisesti päivittyvässä blogissa vaikuttaa lukijamääriin.

Tilastoja katsomalla selviää, että muutosta ei juurikaan ole. Suunnilleen se sama viitisenkymmentä eri kävijää täällä on käynyt joka päivä, ja suunnilleen sen verran täällä käy niinäkin päivinä, kun uusi blogikirjoitus ilmestyy. Ero toiseen blogiini (Lipsanen & Ruso) on selvä. Sinne uusia kirjoituksia tulee kerran tai kaksi viikossa, ja ne päivät ne näkyvät selvinä piikkeinä kävijätilastoissa.

Tämä kertonee lähinnä siitä, ettei tällä blogilla ole paljonkaan vakituisia lukijoita. Eikä se ole mikään ihme, sillä kirjoitan täällä niin monenlaisista aiheista, että harvaa lukijaa ne kaikki kiinnostavat. Sen sijaan monet blogimerkinnät sijoittuvat ihan kohtuullisen hyvin hakukoneissa, ja Googlella tänne sitten pääasiassa tullaankin. Vanhemmat kirjoitukset keräävät lukijoita siinä missä uusimmatkin. Suosituimpia hakusanoja ovat viime aikoina olleet finnjet, delicious ja wordpress.

Toinen blogini, jota kirjoitan yhdessä kaverin kanssa, on huomattavasti fokusoituneempi. Siellä kirjoitetaan politiikasta, ja siellä käytävää keskustelua näyttää jonkinlainen joukko ihmisiä seuraavankin. Vakiolukijat tulevat käymään, kun huomaavat Blogilistan tai syötteenlukijansa kautta, että uusi juttu on ilmestynyt (monet toki tyytyvät pelkkään syötteeseenkin). Tosin kyllä sinnekin valtaosa lukijoista päätyy Googlen kautta.

Jotakuinkin näin tämän suunnittelinkin menevän. Tämä on sekalaisten kirjoitusteni arkisto, joka sekalaisuudessaan tuskin innostaa monia. Mutta ne, joita juttujen aiheet kiinnostavat, löytävät tänne hakukoneiden kautta. Tervetuloa!

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Ajastetut blogimerkinnät

Niko Lipsanen — Mon, 18 Aug 2008 04:19:54 +0000

Etenkin näin kesällä tulee oltua välillä vähän pidempäänkin poissa tietokoneen luota. On kuitenkin kiva sekä lukijoiden että hakukoneiden kannalta, ettei blogiin ei pääse tulemaan kovin pitkää taukoa. Hyvä ratkaisu tähän on blogikirjoitusten kirjoittaminen varastoon ja ajastaminen ilmestymään säännöllisin väliajoin. Teknisesti se on erittäin helppoa: asetetaan vain julkaisupäivä tulevaisuuteen. Lopuksi pitää vain muistaa painaa Julkaise-nappia (ei Tallenna), jotta artikkeli siirtyy julkaisujonoon.

Kuten blogia seuranneille selvisi, oli äskettäin lomailemassa Etelä-Savossa, mistä olen kotoisin. Kirjoitin lähtiessä joukon artikkeleita, joita sitten tuli blogiin joka aamu. En kuitenkaan kirjoittanut varastoon koko reissun ajaksi, sillä ajattelin ehtiväni vanhassa kotipuolessakin muutaman kirjoituksen rustaamaan. Se oli virhearvio, ja niinpä blogiin jäi ikävä viiden päivän tauko. Mutta eipä tuo nyt kuitenkaan mikään maailman vakavin asia ole.

Nyt on sitten vuorossa käynti vaimon kotiseudulla Tampereella, missä olen tämän kirjoituksen ilmestyessä. Reissu on lyhyempi, mutta lähtöhötäkässä en ehdi kirjoittaa kuin tämän yhden jutun, joten pientä taukoa on taas odotettavissa.

Myös Marko Pyhäjärvi on kirjoittanut artikkelien ajastamisesta. Hän suosittelee ajastamisen käyttöä silloinkin, kun siihen ei ole erityistä tarvetta matkojen tai muiden esteiden takia. Bloggaaminen on tehokkaampaa, kun kirjoittaa useamman jutun kerralla ja laittaa ne ilmestymään sitten lähipäivinä.

Tuosta täytyy olla samaa mieltä. Ne edellisen reissun alla kirjoittamani jutut tulivat aika vauhdikkaasti. Kun saa putken päälle, niin kirjoittaminen sujuu kuin lennossa. Luulenpa, että tässäkin blogissa tullaan jatkossakin näkemään ajastettuja merkintöjä.

Välillä tietysti tulee aiheita, joihin pitää tarttua heti. Mutta ei sekään mikään ongelma ole. Ajastuksia voi silloin siirtää ja antaa vähemmän kiireisten juttujen väistyä ajankohtaisten tieltä.

Pyhäjärven merkinnän kommenteissa Arttu antaa vinkin Future Posts Calendar -lisäosasta, jonka pitäisi helpottaa ajastusten hallinnoimista. En ole tuota vielä ehtinyt kokeilla, mutta se vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Älä estä kuvien indeksointia

Niko Lipsanen — Thu, 07 Aug 2008 03:36:40 +0000

Varsin iso osa kotisivujeni sisällöstä on valokuvia. Pari vuotta sitten keksin mielestäni hyvän idean, ja estin robots.txt-tiedostolla joidenkin valokuvia sisältävien hakemistojen indeksoinnin hakukoneilta. Tulos on selvästi nähtävissä, jos katsoo kuukausittaisia kävijätilastojani heinäkuulta ja syyskuulta 2006. Kävijämäärissä kävi kertakaikkinen romahdus, eivätkä ne edelleenkään ole palautuneet entiselle tasolle.

Googlen kuvahaku toi ennen tuota muutosta Domnik.netin kävijöistä yli 70 prosenttia. Koska suurin osa kuvista jäi sen jälkeen haun ulkopuolelle, romahti tuo nopeasti murto-osaan. Minulta kesti kuitenkin pitkän aikaan edes tajuta, mistä oli kyse. Samaan aikaan tapahtui sivuilla muutakin: vaihdoin palveluntarjoajalta toiselle, sivusto oli muutaman päivän poissa verkosta ja yhden järjestön kotisivut siirrettiin Domnik.netin alta toisaalle. Siksi en osannut heti yhdistää kävijämäärien laskua tuohon onnettomaan robots.txt-muutokseen. Palautin tiedoston ennalleen vasta useamman kuukauden päästä.

Yksi eniten osumia kerännyt tiedosto oli aikaisemmin tämä siskoni ottama kuva Funny Face -nimisestä koirasta (katso Funnyn kotisivu. Se oli parhaimmillaan ensimmäisellä sijalla Googlen kuvahaussa hakusanalla “funny”. Mutta ei todellakaan ole enää.

Kaikkea tyhmää sitä tuleekin tehtyä. Mutta ehkä siitä sitten samalla jotakin oppii.

Valokuvassa on Munkkisaaren edustalla keväällä ankkurissa ollut auringonkukkavene. Otin kuvan 22.5.2008 (kuvan lisenssi).

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Britannicassakin on puolensa

Niko Lipsanen — Wed, 06 Aug 2008 02:54:40 +0000

Muutama päivä sitten tuli kirjoitettua Knol-palvelusta (eli knölleistä), jolla Googlee pyrkii haastamaan Wikipedian. Mutta on Wikipedia ollut joskus itsekin haastajan asemassa. Verkosta ja printtimediasta löytyy monen monta juttua, jossa Wikipediaa verrataan vanhaan ja arvostettuun Encyclopædia Britannica -tietosanakirjasarjaan.

Muistan joskus aika monta vuotta sitten nähneeni Britannican vaikuttavan pituisena kirjarivistönä Gatwickin lentokentällä, jossa myyntimies sitä innokkaasti kauppasi. En ostanut. Sittemminkin olen välttänyt Britannicaan törmäämisen netissä, enkä nytkään sinne ihan sattumalta eksynyt. Menin kuitenkin katsomaan, mitä perinteisellä tietosanakirjojen kustantajalla on netinkäyttäjälle tarjota. Sivusto löytyi osoitteesta Britannica.com.

Ensimmäinen vaikutelma ei ollut kovin lupaava. Selaimeen aukesi sinertävä sivu, jonka kulmassa oli Britannican logo ja keskellä härpäke, joka ilmoitti, että Loading…. Latauksen valmistuttua edessäni oli puhtaan valkoinen sivu. Ilmeisesti Britannican sivusto on yksi niistä, joita yhdistelmä Opera ja Linux ei miellytä. Jouduin nöyrtymään ja käynnistämään Firefoxin.

Koska olen maantieteilijä, menin tietysti tutkimaan sivuston maantieteellistä osiota. Britannican puolesta suositeltiin muutamaa artikkelia, ja valitsin niistä sen, jossa käsiteltiin Aleksandrian kaupunkia Egyptissä. Sivusto ilmoitti, että saan kokeiluluontoisesti katsella artikkelin täydellistä versiota, joka ilmeisesti on normaalisti varattu maksaville käyttäjille.

Artikkeli oli varsin vaikuttava. Verrattuna englanninkielisen Wikipedian Aleksandria-artikkeliin, joka on suurimmalta osaltaan melko luettelomainen, Britannican artikkelista näki, että se on ajatuksen kanssa rakennettu ja huolellisesti kirjoitettu. Kokonaiskuva on selvästi paremmin hallinnassa kuin Wikipediassa ja artikkeli etenee johdonmukaisesti. Arvostan myös sitä, että joka osion alla on näkyvissä sen kirjoittajien nimet. Ainakin, jos tarvitsee jossain yhteydessä viitata kyseiseen artikkeliin, lisää tuo heti luotettavuutta. Tarvittaessa voin myös googlata nimiä ja selvittää, keitä henkilöt niiden takana ovat.

Mutta on tietysti epäreilua verrata Britannicaa ja Wikipediaa sellaisen artikkelin pohjalta, jota Britannican puolesta nimenomaisesti suositellaan. Päätin siksi valita sellaisen artikkelin, jonka aihepiirin tunnen hyvin. Valinta oli helppo: Dominica (ks. Britannica ja Wikipedia).

Täytyy sanoa, että ei ihme, että Britannica suositteli mieluummin Aleksandria-artikkelia. Dominica-artikkeli ei yllä tasossa lähellekään sitä. Se on tietosisällöltään selvästi suppeampi kuin Wikipedian vastaava artikkeli ja tällä kertaa myös luettelomaisuus vaivaa enemmän Britannicaa. Sanoisin kuitenkin, että Britannican artikkeli on kyllä tässäkin tapauksessa jonkin verran johdonmukaisempi ja kieliasultaan selvästi parempi.

Hienoinen pettymys Britannica tämän pienen tarkastelun jälkeen kuitenkin oli. Jos taso olisi kauttaaltaan Aleksandria-artikkelin tasoa, niin se pesisi Wikipedian mennen tullen. Mutta valitettavasti niin ei ole. Myös sivuston tekninen toteutus on vähän niin ja näin. Paitsi, että toimimattomuus Operalla on iso puute, niin varsin raskaasti ja hitaasti se pyörii Firefoxillakin. Ilmeisesti se on toteutettu jollakin Flash-pohjaisella ratkaisulla. Ei ihme, ettei Britannican artikkeleihin törmää Googlen hakutuloksissa.

Lisäksi on tietysti huomioitava, että näkemäni artikkelit olivat ilmeisesti sellaisia, ettei niitä vastaavassa laajuudessa normaalisti näe ilmaiseksi. En tarkistanut hintoja, mutta en nyt ainakaan toistaiseksi ryhtyisi Britannican käytöstä maksamaan.

Mutta onneksi en lopettanut Britannican tutkimista vielä tähän. Sivustolta löytyi myös blogiosio, joka toimii Operallakin. Siellä käytävä keskustelu ajankohtaisista aiheista vaikutti siinä määrin kiinnostavalta, että otin sen ainakin toistaiseksi seurantaani.

Kuvassa Britannican verkkosivujen logo.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen

Niko Lipsanen — Mon, 04 Aug 2008 03:39:59 +0000

Version 2.3 myötä Wordpressiin tuli uusi toiminto: tägit. Aikaisemminkin ne olivat saatavissa lisäosien, kuten Ultimate Tag Warrior avulla, mutta uudemmissa versioissa ne ovat osa Wordpressin ydintä. Mutta kuinka ne eroavat kategoriatoiminnosta? Entä millä tavoin tägejä olisi syytä käyttää?

Kategorioita kutsutaan Wordpressin suomennoksesta riippuen “aiheiksi” tai “luokiksi”. Tehdään nyt kompromissi ja kutsutaan niitä vaikka “aiheluokiksi”. Tägit ovat tägejä tai avain- tai asiasanoja.

Sekä kategorioita että tägejä voi käyttää käytännössä samaan tarkoitukseen. Teknisesti niiden käyttö eroaa siten, että kategorioista tehdään lista, josta sitten valitaan sopivat aiheluokat kuhunkin merkintään. Tägit taas kirjoitetaan tekstikenttään. Siksi kategoriatoiminto soveltuu paremmin silloin, jos aiheita ei ole valtavaa määrää. Yleensä on hyvä hahmotella jo etukäteen, mitä kaikkia aiheluokkia ottaa käyttöön. Tägien käyttö sen sijaan on vapaampaa. Usein tägit esitetään blogissa tägipilvenä, jossa eniten käytetyt tägit on merkitty suuremmalla tekstillä.

Jos pitää kotieläinaiheista blogia, niin voi valita aiheluokiksi vaikka “koirat”, “kissat” ja “gerbiilit”. Sitten merkitsee tägeillä tarkemmin, mistä asiasta on kyse, esimerkiksi “ruokinta”, “uutiset”, “näyttelyt”, “karvanlähtö” jne.

Tässä blogissa olen valinnut hieman tavallisuudesta poikkeavan tavan aiheluokkien käyttöön. Käytän kategorioita kertoakseni sen, onko kirjoituksessa valokuva, jokin muu kuva vai ei kuvaa ollenkaan. Tämän tarkoituksena on lähinnä mahdollistaa se, jos joku haluaa selata vain kuvallisia kirjoituksia. Muut aiheluokat ovat oikeastaan aika turhia.

Tägeillä on merkitystä myös hakukoneoptimoinnin kannalta. Jesse Petersen kirjoittaa muistuttaa, että joskus aikoinaan webmastereilla oli tapana laittaa aihesanaluetteloita websivuille houkuttelemaan hakukoneita. Niiden teho on nykyään melko kyseenalainen, mutta onneksi ovat tägit. Tägit ovat avainsanalistojen parannettu versio ja niiden merkitys perustuu muun muassa siihen, että erilaiset Web 2 -sivustot, kuten Technorati, hyödyntävät niitä indeksoidessaan blogien sisältöjä. Hyvin toteutettu tägitys parantaa näkyvyyttä hakukoneissa.

Tägeistä on hyötyä myös joidenkin Wordpressin lisäosien kanssa. Tässä blogissa on käytössä Wordpress Related Posts -lisäosa, joka hakee blogista samankaltaisia merkintöjä nimenomaan tägien avulla. Tämänkin kirjoituksen lopussa on viisi tällaista linkkiä. Mitä yksityiskohtaisempia tägejä käyttää, sitä paremmin lisäosa löytää aiheeseen liittyvät muut blogimerkinnät. Siksi kannattaakin laittaa niitä avainsanoja mieluummin reilusti kuin pihistellä, kunhan ne vain liittyvät aiheeseen.

Ongelmaksi voi muodostua se, että tägipilvi menee lopulta kovin sekavan näköiseksi. Niin on käynyt tässäkin blogissa. Onneksi sen voi määritellä itse, kuinka monta tägiä haluaa pilvessä näkyvän. Pienensin etusivun sivupalkissa näkyvien tägien määrän 25 eniten käytettyyn. Nyt se ei enää ole kovin sekava. Muilla sivuilla, joilla tägipilvi on sivupalkissa (esimerkiksi tämä sivu), näkyy 45 yleisintä avainsanaa. Jos haluaa nähdä koko repertuaarin, niin se on esillä arkistosivulla.

Joillekin käyttäjille Wordpressin uusi tägitoiminto on kuitenkin ollut askel taaksepäin. Jo aiemmin mainittu Ultimate Tag Warrior -lisäosa oli ominaisuuksiltaan monipuolisempi kuin integroitu tägitoiminto. Se ei kuitenkaan enää toimi Wordpressin versiosta 2.3 alkaen. Joitakin sen toimintoja on kuitenkin saatavilla erillisinä lisäosina. Saatavilla on esimerkiksi tägiehdottelija, mahdollisuus upottaa tägejä blogimerkintöihin ja kehittyneempi tägien hallinnointityökalu. Tässä blogissa mikään niistä ei ole käytössä, mutta ehkä vielä jossain välissä niitä kokeilen.

Tämä kirjoitus on kirjoitettu jo aiemmin ja ilmestyy ajastettuna. Ajastettuja kirjoituksia tulee muutama lisääkin lähipäivinä. Blogin kirjoittaja lomailee eteläisessä Savossa ja saattaa välillä käydä koneella katsomassa, josko joku olisi kirjoittanut kommentteja.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Del.icio.us on nyt Delicious.com

Niko Lipsanen — Fri, 01 Aug 2008 08:56:05 +0000

Kirjanmerkkipalvelu Delicious on uudistanut verkko-osoitteensa, ulkoasunsa ja ilmeisesti jotain sen takanakin. Delicious-blogissa kerrotaan, että vanha del.icio.us oli monille käyttäjille hankala. Kirjoitusvirheitä tuli ilmeisesti paljon, mitä en yhtään epäile. Uusi delicious.com on helpompi muistaa. Vanhatkin osoitteet toki toimivat edelleen, mutta ohjaavat uudelle domainille.

Palvelun ulkoasu näyttää kyllä ainakin vielä yllättävän hiomattomalla. Ainakin minun silmääni häiritsee se, että yläreunan pudotusvalikot ovat aivan kiinni Delicious-logossa. Saisi siinä vähän olla tilaa ympärillä. Katsoin sekä Operalla että Firefoxilla, ja molemmat näyttivät taiton samalla tavalla.

Muuten uusi taitto vaikuttaa minusta varsin hyvältä. Vanha oli toki karussa yksinkertaisuudessaan varsin viehättävä, mutta päivitys on varmaankin ollut tarpeen, jotta palvelu saa houkuteltua myös uusia käyttäjiä. Todennäköisesti siihen tottuu nopeasti. Esimerkiksi tägien esitystapa sivupalkissa on nyt paljon selkeämpi kuin aikaisemmin (en oikein ikinä tottunut siihen vanhaan). Myös uusien kirjanmerkkien lisäyssivu on aavistuksen entistä selkeämpi.

Ilmeisesti taustallakin on tapahtunut jotain. Hakutoimintoa on kuulemma monipuolistettu ja tägien lajittelua parannettu. En ole palvelun hakua ennenkään juuri käyttänyt, joten en varsinaisesti osaa sanoa, onko uudistus ollut parempaan päin. Jos se nopeampi on kuin ennen, niin onhan se nyt tietysti aina plussaa.

En ole missään vaiheessa ollut Delicious-palvelun tehokäyttäjä. Parin vuoden jäsenyyteni aikana olen kerännyt sinne kokonaiset 35 linkkiä. Olen kerännyt linkkejä ennemmin omalla aloitussivulleni, blogeihini ja muualle Domnik.netin eri linkkisivuille sekä esimerkiksi Blogispottiin. Delicious on ollut sitten se viimeinen vaihtoehto. Jos mitään muuta paikkaa en ole keksinyt, mutta olen kuitenkin halunnut ottaa linkin talteen, niin sitten olen laittanut sen sitten sinne.

En tiedä, muuttaako tämä uudistus käyttötottumuksiani suuntaan tai toiseenkaan. Todennäköisesti ei. Joka tapauksessa Delicious on ihan hyödyllinen palvelu, vaikkei sitä kovin aktiivisesti käyttäisikään.

Kuvakaappaus palvelun uudesta ulkoasusta on otettu Opera 9.51 -selaimella. Käyttöjärjestelmänä on Ubuntu 7.10.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Edelleen Datamapin asiakkaana

Niko Lipsanen — Fri, 25 Jul 2008 22:58:07 +0000

Maksoin taas webhotellipaketin vuodeksi eteenpäin, eli näillä näkymin pysyn Datamapin palveluiden käyttäjänä ainakin ensi kesään saakka. Kuten alkuvuodesta kirjoitin, oli palveluissa ikävän pitkä katkos kohta sen jälkeen, kun Louhi Networks Oy osti Datamapin toiminnot. Pienempiä ongelmia oli sen jälkeenkin, ja usko palvelun tulevaisuuteen oli välillä kovilla koetuksilla. Tutkiskelin tässä kesällä monien muidenkin webhotellien tarjontaa, mutta päätin kuitenkin jäädä vielä näille sijoilleni.

Datamapin yrityshotelli, joka minulla on käytössäni, on kuitenkin loppujen lopuksi ihan kohtuullinen paketti. Kohtuullisella hinnalla saa varsin hyvän valikoiman ominaisuuksia. Ja mikä tärkeintä, palvelimet sijaitsevat Suomessa. Googlen hakutuloksissa korostetaan kuitenkin entistä enemmän paikallisuutta, ja jos haluaa suomenkielisissä hauissa olla kärkisijoilla on parempi pitää verkkosivujen fyysinenkin sijainti täällä.

Pidän myös siitä, että webhotelliin ei kuulu mitään cpanel-tyyppistä palvelunhallintaratkaisua. En sinänsä epäile, etteikö sellainen olisi kätevä, mutta kun on tottunut .htaccess-tiedostoja käyttämään, niin mieluummin laittelee asetukset kohdalleen niiden avulla jatkossakin. Myös Datamapin asiakaspalvelu on ollut suhteellisen nopeaa ja avuliasta (paitsi silloin, kun pahin tohina oli katkoksen aikaan ja varmaan vähän sen jälkeenkin käynnissä).

Toki palvelun luotettava toiminta on erittäin tärkeä asia. Siinä suhteessa Datamappi sai kyllä alkuvuodesta ison kolauksen. En tiedä, liittyivätkö ongelmat tuohon Louhi-siirtymään, mutta luotetaan, että niistä on jotain opittu. Eiköhän Datamapin porukka tiedä, ettei kovin suuriin mokiin ole enää varaa.

Siirtymävaiheiden hankaluus onkin yksi keskeinen syy, miksi en lähde asiakkuuttani siirtämään. Domnik.net on ollut olemassaolonsa aikana neljän eri webhotellipalvelun asiakkaana, ja siirtymisiin on aina liittynyt jotakin häikkää. Hommat näyttävät Datamapissa nyt toimivan. Toisella palveluntarjoajalla monet asiat toimisivat kuitenkin aavistuksen eri tavoin, ja mieluummin vältyn siltä kaikelta säätämisen vaivalta.