Aiheita » wikipedia

Wikipedian sisältö tulee satunnaiskirjoittajilta

Niko Lipsanen — Mon, 05 Jan 2009 07:13:56 +0000

Digitodayssa kerrotaan, että vastoin yleistä, mm. Wikipedian perustajan Jimmy Walesin, käsitystä, merkittävin osa sivuston sisällöstä ei tulekaan pieneltä sisäpiiriltä. He kyllä tekevät valtaosan osan muokkauksista, mutta luovat suhteellisen vähän sisältöä.

Aaron Swartz selvitti, että suurimman osan sisällöstä lisäävätkin varsin satunnaiset käyttäjät, jotka eivät välttämättä tee muokkauksia kovinkaan moneen eri artikkeliin. Useimmilla heistä ei ole edes Wikipedia-tunnusta. Aktiiviset käyttäjät sen sijaan muotoilevat artikkeleja ja tekevät niistä yhtenäisen näköisiä, lisäävät luokitteluja yms.

Uutinen on sikäli vanha, että Swartzin kirjoitus on ilmestynyt jo yli kaksi vuotta sitten. Mutta asia oli ainakin minulle uusi. Varsin luontevaltahan tuo kuulostaa. Tiedon kerääminen ja muokkaaminen luettavaksi tekstiksi on valtava työ. Olisihan se suoranainen ihme, jos valtaosan tuosta olisi tehnyt vain muutamassa vuodessa pieni sisäpiiriporukka.

Huomaan myös, että olen itsekin varsin tavallinen Wikipedian muokkaaja. En ole tehnyt sivustolle kaiken kaikkiaan kuin ehkä 30–50 muokkausta. Suurin osa niistä on ollut pieniä korjauksia joihinkin virheisiin tai epätarkkuuksiin aiheissa, joita itse tunnen. Joihinkin artikkeleihin olen kirjoittanut kappaleen verran tekstiäkin. Minulla on Wikipedia-tunnus, mutta en oikeastaan koskaan viitsi kirjautua sillä sisään, kun teen muokkauksia. Tällä tavalla toiminee siis valtaosa muistakin Wikipedian sisällöntuottajista.

Swartzin artikkelin kommenteissa muutamat nostavat äänensä näiden vakiomuokkaajien puolesta. Yhtenäinen ulkoasu ja selkeys ovat kuitenkin tärkeä osa Wikipediaa, jotka lisäävät lukijoiden, ja sitä kautta potentiaalisten muokkaajien, määrää. Totta. Vakioporukka tekee arvokasta työtä. Mutta sisältö on kuitenkin tärkein. Sen takia Wikipedian sivuille mennään.

Kuvassa Wikipedian etusivun logo.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Paljon onnea Kustaa Aadolfeille!

Niko Lipsanen — Wed, 05 Nov 2008 23:18:21 +0000

Tarkoituksenani oli kummastella nimen Kustaa Aadolf nimipäivää tänään 6. marraskuuta. Huomasin kuitenkin, että Yliopiston almanakkatoimistossa on tajuttu kummastella asiaa jo aikaisemmin, sillä nimi on poistettu listalta. Hyvä juttu, sillä eipä se sinne kuulunutkaan. ~~Ilmeisesti poisto en tehty vuoden 2005 kalenterista alkaen, koska silloin nimipäiviä näytetään viimeksi rustailleen.~~

Päivitys klo 2.09: Vai onko se sittenkin vielä kalenterissa (lue myös kommentit)?
Päivitys klo 10.20: Nimipäivä poistuukin vasta vuoden 2010 kalenterista.

Onnea nyt kuitenkin vielä kaikille Kustaa Aadolfeille, vaikka teillä ei enää nimipäivää olekaan. Mutta voittepahan jatkossa juhlia kaksi kertaa vuodessa: Kustaan päivänä 6. kesäkuuta ja Aadolfin päivänä saman kuun 23. päivänä. Todennäköisesti kesällä on paremmat juhlintasäätkin.

En kuitenkaan ole ainoa, joka luuli nimipäivän edelleen olevan listoilla. Ainakin Aamulehti näyttää etusivullaan nimipäiväonnitteluja, tosin erikoisella kirjoitusasulla “KustaaAadolf”. Harvoin näkee nimeä, jossa olisi neljä a-kirjainta peräkkäin.

Myös Wikipediassa oli vanhaa tietoa vielä äsken, mutta kävin sen korjaamassa. En tosin ole aivan varma saamenkielisen nimen Gustu Ádolfe kohtalosta, mutta siirsin senkin entisten kalenterinimien joukkoon. Jos olin väärässä, niin kai sen joku Wikipedian käyttäjä korjaa. Liitin samaan joukkoon myös nimen Äijö, joka löytyi almanakkatoimiston vanhojen nimien hausta tämän päivämäärän kohdalta.

Koska nimi ehti roikkua kalenterissa vuosikaudet, niin päätin kaikesta huolimatta tutkailla vähän sen yleisyyttä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu ei kuitenkaan tunnistanut sitä lainkaan. Erikseen haettuna Kustaa ja Aadolf löytyvät. Kustaaksi on 2000-luvulla nimetty 417 ja Aadolfiksi 45 poikaa. Kaikki nelisenkymmentä jälkimmäistä tuskin silti lienevät nimeltään Kustaa Aadolfeja.

Kokeilin vielä, mitä Google tietää, ja tein haun “kustaa aadolf”. Sieltä sainkin jonkin verran osumia kyseisen nimen saaneisiin henkilöihin. Merkittävä osa heistä näyttää toimineen Ruotsin kuninkaina. Lopuistakin valtaosa vaikutti varsin kuolleilta. Yrityshakemistoista sentään tuli pari osumaa henkilöihin, joiden voisi kohtuullisella todennäköisyydellä olettaa olevan yhä elossa.

Enpä jää tuota nimipäivää kalenteriin kaipaamaan. Mutta miksi päivä on jätetty kokonaan tyhjäksi? Onko vain ajateltu jalomielisesti, ettei kenenkään ressukan tarvitsisi juhlia nimipäiväänsä ruotsalaisuuden päivänä? Vai odotetaanko almanakkatoimistossa, että joskus aikaisemmin tuona päivänä muistetut nimet Adolphus, Amantius, Engelbrecht, Leonhardus tai Äijö tulevat uudestaan suosioon?

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Britannicassakin on puolensa

Niko Lipsanen — Wed, 06 Aug 2008 02:54:40 +0000

Muutama päivä sitten tuli kirjoitettua Knol-palvelusta (eli knölleistä), jolla Googlee pyrkii haastamaan Wikipedian. Mutta on Wikipedia ollut joskus itsekin haastajan asemassa. Verkosta ja printtimediasta löytyy monen monta juttua, jossa Wikipediaa verrataan vanhaan ja arvostettuun Encyclopædia Britannica -tietosanakirjasarjaan.

Muistan joskus aika monta vuotta sitten nähneeni Britannican vaikuttavan pituisena kirjarivistönä Gatwickin lentokentällä, jossa myyntimies sitä innokkaasti kauppasi. En ostanut. Sittemminkin olen välttänyt Britannicaan törmäämisen netissä, enkä nytkään sinne ihan sattumalta eksynyt. Menin kuitenkin katsomaan, mitä perinteisellä tietosanakirjojen kustantajalla on netinkäyttäjälle tarjota. Sivusto löytyi osoitteesta Britannica.com.

Ensimmäinen vaikutelma ei ollut kovin lupaava. Selaimeen aukesi sinertävä sivu, jonka kulmassa oli Britannican logo ja keskellä härpäke, joka ilmoitti, että Loading…. Latauksen valmistuttua edessäni oli puhtaan valkoinen sivu. Ilmeisesti Britannican sivusto on yksi niistä, joita yhdistelmä Opera ja Linux ei miellytä. Jouduin nöyrtymään ja käynnistämään Firefoxin.

Koska olen maantieteilijä, menin tietysti tutkimaan sivuston maantieteellistä osiota. Britannican puolesta suositeltiin muutamaa artikkelia, ja valitsin niistä sen, jossa käsiteltiin Aleksandrian kaupunkia Egyptissä. Sivusto ilmoitti, että saan kokeiluluontoisesti katsella artikkelin täydellistä versiota, joka ilmeisesti on normaalisti varattu maksaville käyttäjille.

Artikkeli oli varsin vaikuttava. Verrattuna englanninkielisen Wikipedian Aleksandria-artikkeliin, joka on suurimmalta osaltaan melko luettelomainen, Britannican artikkelista näki, että se on ajatuksen kanssa rakennettu ja huolellisesti kirjoitettu. Kokonaiskuva on selvästi paremmin hallinnassa kuin Wikipediassa ja artikkeli etenee johdonmukaisesti. Arvostan myös sitä, että joka osion alla on näkyvissä sen kirjoittajien nimet. Ainakin, jos tarvitsee jossain yhteydessä viitata kyseiseen artikkeliin, lisää tuo heti luotettavuutta. Tarvittaessa voin myös googlata nimiä ja selvittää, keitä henkilöt niiden takana ovat.

Mutta on tietysti epäreilua verrata Britannicaa ja Wikipediaa sellaisen artikkelin pohjalta, jota Britannican puolesta nimenomaisesti suositellaan. Päätin siksi valita sellaisen artikkelin, jonka aihepiirin tunnen hyvin. Valinta oli helppo: Dominica (ks. Britannica ja Wikipedia).

Täytyy sanoa, että ei ihme, että Britannica suositteli mieluummin Aleksandria-artikkelia. Dominica-artikkeli ei yllä tasossa lähellekään sitä. Se on tietosisällöltään selvästi suppeampi kuin Wikipedian vastaava artikkeli ja tällä kertaa myös luettelomaisuus vaivaa enemmän Britannicaa. Sanoisin kuitenkin, että Britannican artikkeli on kyllä tässäkin tapauksessa jonkin verran johdonmukaisempi ja kieliasultaan selvästi parempi.

Hienoinen pettymys Britannica tämän pienen tarkastelun jälkeen kuitenkin oli. Jos taso olisi kauttaaltaan Aleksandria-artikkelin tasoa, niin se pesisi Wikipedian mennen tullen. Mutta valitettavasti niin ei ole. Myös sivuston tekninen toteutus on vähän niin ja näin. Paitsi, että toimimattomuus Operalla on iso puute, niin varsin raskaasti ja hitaasti se pyörii Firefoxillakin. Ilmeisesti se on toteutettu jollakin Flash-pohjaisella ratkaisulla. Ei ihme, ettei Britannican artikkeleihin törmää Googlen hakutuloksissa.

Lisäksi on tietysti huomioitava, että näkemäni artikkelit olivat ilmeisesti sellaisia, ettei niitä vastaavassa laajuudessa normaalisti näe ilmaiseksi. En tarkistanut hintoja, mutta en nyt ainakaan toistaiseksi ryhtyisi Britannican käytöstä maksamaan.

Mutta onneksi en lopettanut Britannican tutkimista vielä tähän. Sivustolta löytyi myös blogiosio, joka toimii Operallakin. Siellä käytävä keskustelu ajankohtaisista aiheista vaikutti siinä määrin kiinnostavalta, että otin sen ainakin toistaiseksi seurantaani.

Kuvassa Britannican verkkosivujen logo.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

Knöllit haastavat Wikipedian

Niko Lipsanen — Thu, 24 Jul 2008 19:34:41 +0000

Google Knol -sivusto on nyt avannut ovensa suurelle yleisölle. Tähän asti sinne ovat voineet kirjoittaa vain betakäyttäjät, mutta nyt kuka vain voi tehdä sivustolle omia knöllejään (knol on googlekielellä a unit of knowledge eli tietoyksikkö). Googlen tarkoituksena lienee haastaa Wikipedia verkonkäyttäjän tietoreferenssinä.

Kuinka knöllit sitten eroavat Wikipedia-artikkeleista? Ensinnäkin, kullakin knöllillä on nimetty kirjoittaja. Kirjoittaja voi valita, antaako muiden muokata artikkelia ja jos antaa, niin ennakkomoderoinnilla vai ilman. Toisekseen, knölleillä voi ansaita rahaa. Knöllipalveluun voi syöttää oman Google AdSense -tunnuksensa tai luoda sellaisen, ja saada itselleen osansa palvelun tuottamista mainostuloista. Samasta aiheesta on mahdollista tehdä useampiakin, keskenään kilpailevia knöllejä.

Google tarjoaa siis kirjoittajille mainetta ja rahaa. Se saattaa olla varteenotettava keino saada mukaan hyviä kirjoittajia. Mutta saavatko knöllit myös lukijoita? Wikipedian asema on vahva, eikä edes Googlen ole sitä helppo lyödä. Mutta Googlella on käsissään myös Wikipedian menestyksen avain, sillä suurin osa verkkosanakirjan käyttäjistä tullee hakukoneiden ja etenkin Googlen kautta. Ei kuitenkaan ole oletettavaa, että Google ryhtyisi suoranaisesti manipuloimaan hakutuloksiaan knöllien hyväksi. Se saattaa kuitenkin ryhtyä tulevaisuudessa nostamaan Knol-sisältöjä esiin omassa osiossaan, kuten se jo tekee esimerkiksi karttapalvelunsa kanssa.

Google Knol eroaa Wikipediasta myös siinä, että siinä missä Wikipediassa pyritään neutraaliuteen, niin knölleissä kunkin kirjoittajan omat näkemykset painottuvat. Artikkeleiden laadun ylläpitämisessä Wikipedia luottaa kirjoittajien väliseen yhteistyöhön, Google kilpailuun. Molemmat ovat varsin tervetulleita piirteitä ja kummallekin lähestymistavalle riittänee tilaa verkossa. Mutta kumpi näistä palveluista, vaiko kumpikaan, on vaikkapa viiden vuoden päästä se tavallisen nettiselaajan oletusvalinta tietoreferenssiksi?

Keskeistä varmaan on, minkä palvelun nettikansa kokee luotettavimmaksi. Tässä suhteessa Googlella on tietysti se etu takanaan, että meitä jatkuvasti muistutetaan siitä, kuinka epäluotettava Wikipedia on (oli se sitten sitä tai ei). Kirjoittajan nimi ja naama artikkelin vieressä saattaa antaa lisää luotettavuutta. Toisaalta, kuten Scott Gilbertson huomauttaa, pelkkä nimi ei ole tae luotettavuudesta. Vaikka kirjoilla ja tieteellisillä artikkeleillakin on nimetyt kirjoittajansa, niin niiden luotettavuus perustuu julkaisuprosessiin. Kustantajilla on kustannustoimittajansa ja tieteellisillä julkaisuilla vertaisarviointimenetelmänsä, joiden kautta julkaistavan sisällön on mentävä. Google Knol -palvelussa ei tällaista toimintoa ole.

Wikipedialla on se etu, sillä vaikka sielläkään ei ole kustannustoimittajia, niin siellä on kuitenkin omanlaisensa vertaisarviointi. Vaikka artikkelit eivät käy läpi tieteellistä julkaisuprosessia, niin ne ovat kuitenkin kaikkien netinkäyttäjien arvioitavina ja korjattavina. Kohtalaisen hyvin se on näyttänyt toimivankin, vaikka ongelmiakin tietysti on. Esimerkiksi Wikipedian Knol-artikkeli on varsin hyvä ja tiivistetty tietopaketti siitä, mistä Googlen uudessa palvelussa on kyse.