Kuvapainotteisissa merkinnöissä on se kiva puoli, että kuvia ei tarvitse kääntää – ainoastaan tekstit. Kun on nähnyt sen vaivan, että ottaa, järjestelee ja käsittelee kuvat, ja sitten vielä selvittää, mitä tulikaan kuvattua, niin kuvatekstien kääntäminen kahdelle ylimääräiselle kielelle ei ole enää kovinkaan suuri urakka. Monissa näistä merkinnöistä on toki muutakin tekstiä, mutta mitään sanasta sanaan käännöksiä ei ole tarkoitus tehdä. Itse asiassa kaikissa kuvamerkinnöissä ei ole englannin- ja ranskankielisissä versioissa edes täysin samat kuvat.

Englanninkielinen versio blogista on nimeltään Aiheita Photos ja ranskankielinen Photos Aiheita. Olin siis yhtä laiska nimen keksimisessä kuin tämän suomenkielisenkin blogin suhteen.

Teknisesti nämä uudet blogit eivät ole blogeja siinä mielessä, että en ylläpidä niitä millään blogialustalla. Ne ovat vain shtml-sivuja, jotka käyttävät samaa tyylitiedostoa tämän blogin kanssa ja sijaitsevat samalla alidomainilla. En halunnut asentaa niitä varten uusia Wordpress-asennuksia, koska kuvasarjamerkintöjä tulee aika harvakseltaan. Minulla on jo valmiiksi ihan tarpeeksi monta Wordpressiä päivitettävänä aina, kun tulee uusi tietoturvapäivitys. Toisaalta en halunnut toiskielisiä juttuja tänne suomenkielistenkään sekaan sotkemaan.

Voi olla, että jokin elegantimpikin ratkaisu olisi ollut olemassa, mutta päädyin tekemään näin. Jonkinlainen kommentointitoiminto pitää vielä lisätä. Harkinnassa olisi käyttää joko Haloscania, josta minulla on vähän aikaisempaakin kokemusta, tai sitten Scripts Millin omalle sivustolle asennettavaa härpäkettä.

Ehkäpä tämä innostaa minua jatkossa tekemään useammin tänne merkintöjä, joissa samasta aiheesta on useamman valokuvan sarja. Joitakin mahdollisia aiheita on jo mielessänikin.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Pitäisi osata paremmin ranskaa
• Blogin ulkoasua vähän muuteltu
• Ohjeita Wordpressin käyttäjille
• Poukkoilua Googlen hakutuloksissa
• Kymppitonni menee rikki tänään

Blogin perusilme on kuitenkin ennallaan: valkoinen pohja, mustaa tekstiä, siniset ja alleviivatut linkit, kaksi palstaa. Eri sivuelementit on lätkitty valkoiselle pohjalle ilman taustavärejä tai rajauksia, mikä saattaa tehdä blogista aavistuksen sekavan näköisen. Mutta ainakin itse pidän blogistani juuri sellaisena.

Isoin muutos blogissa lienee se, että sivupalkin ja samalla koko blogin leveyttä on jonkin verran kasvatettu. Sivupalkkiin on nyt myös ilmestynyt mainos, mutta toisaalta useimmilta sivuilta on nyt yläpalkin mainos poistettu. Blogikirjoituksen ja kommenttien välissä olevan mainoksen kokoa on vähän kasvatettu. Kommenttiosion leveyttä on kasvatettu reilusti, sillä nyt se on kahden palstan levyinen.

Vaihdoin myös kuvien paikkaa blogimerkinnöissä. Aikaisemmin klikattavat pikkukuvat olivat merkintöjen oikeassa laidassa, nyt vasemmassa. Blogin etusivulla pienensin fonttikokoa yhdellä pisteellä ja asettelin kommentti- ja “Lue koko kirjoitus” -linkit oikeaan reunaan.

Pienenä muutoksena korjasin myös kellonajat suomalaisemmiksi vaihtamalla tuntien ja minuuttien välistä kaksoispisteen tavalliseksi pisteeksi (14:12 > 14.12).

Uutta uljasta kommenttiosastoa saa mielellään käyttää ja kertoa mielipiteensä muutoksista.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Nyt myös englanniksi ja ranskaksi
• Ohjeita Wordpressin käyttäjille
• Poukkoilua Googlen hakutuloksissa
• Kymppitonni menee rikki tänään
• Ajastetut blogimerkinnät

Kuten blogia seuranneille selvisi, oli äskettäin lomailemassa Etelä-Savossa, mistä olen kotoisin. Kirjoitin lähtiessä joukon artikkeleita, joita sitten tuli blogiin joka aamu. En kuitenkaan kirjoittanut varastoon koko reissun ajaksi, sillä ajattelin ehtiväni vanhassa kotipuolessakin muutaman kirjoituksen rustaamaan. Se oli virhearvio, ja niinpä blogiin jäi ikävä viiden päivän tauko. Mutta eipä tuo nyt kuitenkaan mikään maailman vakavin asia ole.

Nyt on sitten vuorossa käynti vaimon kotiseudulla Tampereella, missä olen tämän kirjoituksen ilmestyessä. Reissu on lyhyempi, mutta lähtöhötäkässä en ehdi kirjoittaa kuin tämän yhden jutun, joten pientä taukoa on taas odotettavissa.

Myös Marko Pyhäjärvi on kirjoittanut artikkelien ajastamisesta. Hän suosittelee ajastamisen käyttöä silloinkin, kun siihen ei ole erityistä tarvetta matkojen tai muiden esteiden takia. Bloggaaminen on tehokkaampaa, kun kirjoittaa useamman jutun kerralla ja laittaa ne ilmestymään sitten lähipäivinä.

Tuosta täytyy olla samaa mieltä. Ne edellisen reissun alla kirjoittamani jutut tulivat aika vauhdikkaasti. Kun saa putken päälle, niin kirjoittaminen sujuu kuin lennossa. Luulenpa, että tässäkin blogissa tullaan jatkossakin näkemään ajastettuja merkintöjä.

Välillä tietysti tulee aiheita, joihin pitää tarttua heti. Mutta ei sekään mikään ongelma ole. Ajastuksia voi silloin siirtää ja antaa vähemmän kiireisten juttujen väistyä ajankohtaisten tieltä.

Pyhäjärven merkinnän kommenteissa Arttu antaa vinkin Future Posts Calendar -lisäosasta, jonka pitäisi helpottaa ajastusten hallinnoimista. En ole tuota vielä ehtinyt kokeilla, mutta se vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Kymppitonni menee rikki tänään
• Wordpressin polkutunnustoiminto
• Paluuviitteet erilleen
• Blogilistaa voi nyt pingata

Kategorioita kutsutaan Wordpressin suomennoksesta riippuen “aiheiksi” tai “luokiksi”. Tehdään nyt kompromissi ja kutsutaan niitä vaikka “aiheluokiksi”. Tägit ovat tägejä tai avain- tai asiasanoja.

Sekä kategorioita että tägejä voi käyttää käytännössä samaan tarkoitukseen. Teknisesti niiden käyttö eroaa siten, että kategorioista tehdään lista, josta sitten valitaan sopivat aiheluokat kuhunkin merkintään. Tägit taas kirjoitetaan tekstikenttään. Siksi kategoriatoiminto soveltuu paremmin silloin, jos aiheita ei ole valtavaa määrää. Yleensä on hyvä hahmotella jo etukäteen, mitä kaikkia aiheluokkia ottaa käyttöön. Tägien käyttö sen sijaan on vapaampaa. Usein tägit esitetään blogissa tägipilvenä, jossa eniten käytetyt tägit on merkitty suuremmalla tekstillä.

Jos pitää kotieläinaiheista blogia, niin voi valita aiheluokiksi vaikka “koirat”, “kissat” ja “gerbiilit”. Sitten merkitsee tägeillä tarkemmin, mistä asiasta on kyse, esimerkiksi “ruokinta”, “uutiset”, “näyttelyt”, “karvanlähtö” jne.

Tässä blogissa olen valinnut hieman tavallisuudesta poikkeavan tavan aiheluokkien käyttöön. Käytän kategorioita kertoakseni sen, onko kirjoituksessa valokuva, jokin muu kuva vai ei kuvaa ollenkaan. Tämän tarkoituksena on lähinnä mahdollistaa se, jos joku haluaa selata vain kuvallisia kirjoituksia. Muut aiheluokat ovat oikeastaan aika turhia.

Tägeillä on merkitystä myös hakukoneoptimoinnin kannalta. Jesse Petersen kirjoittaa muistuttaa, että joskus aikoinaan webmastereilla oli tapana laittaa aihesanaluetteloita websivuille houkuttelemaan hakukoneita. Niiden teho on nykyään melko kyseenalainen, mutta onneksi ovat tägit. Tägit ovat avainsanalistojen parannettu versio ja niiden merkitys perustuu muun muassa siihen, että erilaiset Web 2 -sivustot, kuten Technorati, hyödyntävät niitä indeksoidessaan blogien sisältöjä. Hyvin toteutettu tägitys parantaa näkyvyyttä hakukoneissa.

Tägeistä on hyötyä myös joidenkin Wordpressin lisäosien kanssa. Tässä blogissa on käytössä Wordpress Related Posts -lisäosa, joka hakee blogista samankaltaisia merkintöjä nimenomaan tägien avulla. Tämänkin kirjoituksen lopussa on viisi tällaista linkkiä. Mitä yksityiskohtaisempia tägejä käyttää, sitä paremmin lisäosa löytää aiheeseen liittyvät muut blogimerkinnät. Siksi kannattaakin laittaa niitä avainsanoja mieluummin reilusti kuin pihistellä, kunhan ne vain liittyvät aiheeseen.

Ongelmaksi voi muodostua se, että tägipilvi menee lopulta kovin sekavan näköiseksi. Niin on käynyt tässäkin blogissa. Onneksi sen voi määritellä itse, kuinka monta tägiä haluaa pilvessä näkyvän. Pienensin etusivun sivupalkissa näkyvien tägien määrän 25 eniten käytettyyn. Nyt se ei enää ole kovin sekava. Muilla sivuilla, joilla tägipilvi on sivupalkissa (esimerkiksi tämä sivu), näkyy 45 yleisintä avainsanaa. Jos haluaa nähdä koko repertuaarin, niin se on esillä arkistosivulla.

Joillekin käyttäjille Wordpressin uusi tägitoiminto on kuitenkin ollut askel taaksepäin. Jo aiemmin mainittu Ultimate Tag Warrior -lisäosa oli ominaisuuksiltaan monipuolisempi kuin integroitu tägitoiminto. Se ei kuitenkaan enää toimi Wordpressin versiosta 2.3 alkaen. Joitakin sen toimintoja on kuitenkin saatavilla erillisinä lisäosina. Saatavilla on esimerkiksi tägiehdottelija, mahdollisuus upottaa tägejä blogimerkintöihin ja kehittyneempi tägien hallinnointityökalu. Tässä blogissa mikään niistä ei ole käytössä, mutta ehkä vielä jossain välissä niitä kokeilen.

Tämä kirjoitus on kirjoitettu jo aiemmin ja ilmestyy ajastettuna. Ajastettuja kirjoituksia tulee muutama lisääkin lähipäivinä. Blogin kirjoittaja lomailee eteläisessä Savossa ja saattaa välillä käydä koneella katsomassa, josko joku olisi kirjoittanut kommentteja.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Ajastetut blogimerkinnät
• Kymppitonni menee rikki tänään
• Wordpressin polkutunnustoiminto
• Paluuviitteet erilleen
• Blogilistaa voi nyt pingata

Otin tähän blogikirjoitukseen talteen joitakin keskeisimpiä Wordpress-julkaisujärjestelmään liittyviä linkkejä.

Wordpressin kotisivuilta voi ladata Wordpressin, tutkia dokumentaatiota tai hakea apua ongelmiin tukifoorumilta.

Suomenkielisen Wordpressin voi hakea joko Arkimedian tai Rauli Haverisen sivuilta. Arkimedian sivuilla on myös suomenkielinen tukifoorumi.

Täällä Domnik.netissä on ohjeita Wordpressin käyttöön (päivitän ne lähiaikoina koskemaan myös uusinta 2.6-versiota).

Wordpressin lisäosia voi hakea Wordpress.orgin omasta plugin-hakemistosta. Lisäksi niitä on saatavilla myös wp-plugins.net-sivustolta.

Wordpressin ulkoasuteemoja löytyy useammaltakin eri sivustolta, esimerkiksi Wordpressin omasta teemahakemistosta.

Jos ei halua asentaa Wordpressiä omille sivuilleen, niin voi blogata myös Wordpress.com-blogipalvelussa.

Toisin kuin useimpia muita tämän blogin merkintöjä, niin tätä linkkilistaa pidetään jatkossakin ajan tasalla. Lisää linkkejä voi jättää kommentteihin ja joitakin saatetaan nostaa tänne ylöskin.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Nyt myös englanniksi ja ranskaksi
• Blogin ulkoasua vähän muuteltu
• Ajastetut blogimerkinnät
• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Wordpressin polkutunnustoiminto

Polkutunnustoiminnon toteutus Wordpress-blogimoottorin uudessa 2.5-versiossa on lähestulkoon malliesimerkki siitä, kuinka toimintojen tekeminen havainnollisiksi uusille käyttäjille samalla merkitsee käytettävyyden heikkenemistä niille, jotka jo tietävät kuinka homma toimii.

Polkutunnus eli slugi on osa artikkelin tai sivun www-osoitetta. Esimerkiksi Wordpress-julkaisujärjestelmä yleisesti käytetty osoiterakenne artikkeleille on muotoa:

http://www.bloginosoite.com/VUOSI/KK/PV/artikkelin-otsikko

Polkutunnus on tuossa pötkössä viimeisenä oleva osa, eri “artikkelin-otsikko”. Tämän kirjoituksen polkutunnus on “wordpress-polkutunnus”. Polkutunnus muodostuu automaattisesti suoraan otsikon perusteella, mutta kehittyneemmät julkaisujärjestelmät, kuten Wordpress, antavat mahdollisuuden muokata sitä myös käsin. Joissakin järjestelmissä varsinaista polkutunnusosaa ei ole lainkaan, vaan artikkelit tai sivut erotellaan toisistaan numeroin. Myös Wordpress on mahdollista asettaa toimimaan tällä tavoin.

Wordpressin aikaisemmissa versioissa polkutunnustoiminto löytyi artikkelinkirjoitussivun oikeasta sivupalkista. Sivupalkki oli kieltämättä sekava, kun siellä oli paljon eri toimintoja päällekkäin. Mutta toisaalta oli helppo jättää ne toiminnot, joita yleensä käytti, laajennetuiksi, ja jättää muista näkyviin pelkät otsikot. Nämä asetukset jäivät selaimen muistiin ja olivat valmiina paikoillaan, kun kirjoitussivulle palasi takaisin.

Versiossa 2.5 polkutunnustoiminto on otsikkokentän alapuolella, ja se on merkitty tekstillä “Kestolinkki”. Toiminto ei kuitenkaan ole näkyvissä heti sivulle tultaessa. Se ilmestyy vasta, kun otsikko- tai sisältökenttään kirjoitetaan jotain. Jos aloittaa kirjoittamisen otsikosta, muodostuu oletuspolkutunnus otsikon mukaan. Jos taas, kuten minulla usein on tapana, jättää otsikon laatimisen viimeiseksi, tulee polkutunnusehdotukseksi pelkkä artikkelin tunnistenumero.

Aikaisempien versioiden kanssa homma toimi yksinkertaisemmin. Jos minulle kelpasi suoraan otsikon perusteella muodostettu polkutunnus, minun ei tarvinnut tehdä sille mitään. Nyt minun täytyy joko keksiä otsikko heti ensimmäiseksi tai sitten käydä muokkaamassa polkutunnus erikseen. Polkutunnus ei myöskään päivity, jos otsikkoa muuttaa kesken kirjoittamisen, vaan tunnusta on muokattava erikseen.

Minulla on tapana lähes aina muokata polkutunnusta. Usein laitan siihen otsikon sijaan pari keskeistä avainkäsitettä, kuten tässäkin kirjoituksessa. Tämäkin onnistui helpommin vanhoissa versioissa: kirjoitin vain sivupalkin kenttään haluamani polkutunnuksen ja se oli siinä. Nykyisessä versiossa pitää ensin klikata Muokkaa-linkistä tekstikenttä auki. Kun polkutunnusta on muokattu, pitää se vielä erikseen tallentaa (katso kuvakaappaus). Aikaisemmissa versioissa näitä ylimääräisiä klikkauksia ei tarvittu.

Wordpressin päivityksen jälkeen minulle on myös pari kertaa käynyt niin, että polkutunnuksesta on jäänyt viimeinen kirjain uupumaan. Niinpä tässä blogissa on kirjoitukset polkutunnuksilla google-kuvahak ja hocus-pocus-googl. En ole aivan varma, mistä kirjaimen katoaminen johtuu, mutta epäilen unohtaneeni painaa tallennusnappia tunnuksen muokkaamisen jälkeen. Kun sellaista ei ennenkään tarvinnut erikseen painaa, niin ei sitä nykyäänkään aina muista.

Ilmiöön voi olla jokin muukin selitys. Ja tietysti nuo virheet olisi mahdollista korjata, sillä voihan polkutunnusta muokata julkaisun jälkeenkin. Mutta kun on ehtinyt jo julkaista kirjoituksen jollakin osoitteella ja Wordpress on automaattisesti lähettänyt siitä pingit useille eri seurantapalveluille, niin olen pitänyt pienempänä pahana jättää polkutunnukset vähän hassuiksi.

Uusi polkutunnustoiminto on varmasti hyvä uusille käyttäjille sekä sellaisilla sivustoilla, joilla on paljon satunnaisesti kirjoittavia (eikä välttämättä kovin teknisesti orientoituneita) käyttäjiä. Muutama lisäklikkaus ei silloin haittaa. Luulenpa siksi, että tämä on hyvä uudistus esimerkiksi Sinivihreiden sivuille (kunhan päivitän ne käyttämään uutta versiota). Mutta kokenutta käyttäjää, joka tietää mitä tekee, ylimääräiset klikkailut vain ärsyttävät.

Kuvakaappauksessa näkyy Wordpressin version 2.5 polkutunnustoiminnon ulkoasu yllä otsikon kirjoittamisen jälkeen alla sen jälkeen, kun Muokkaa-linkkiä on painettu.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Ajastetut blogimerkinnät
• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Paluuviitteet erilleen
• Blogilistaa voi nyt pingata
• Ohjeita Wordpressin käyttäjille

Eipä paluuviitteitä niin kauheasti ole kommenttiosastoilla tähänkään asti näkynyt. Suurin osa niistä on ollut Blogispotin ilmoituksia sinne lisätyistä jutuista. Koska varsinaista keskustelua niiden kautta ei ole juurikaan käyty, niin lienee ihan perusteltua ainakin toistaiseksi erotella ne keskustelukommenteista.

Mutta mielellään siis saa jatkossakin muistaa tätä blogia paluuviitteillä. Itse asiassa ne näyttävät omana erillisenä listanaan varsin klikattavilta, joten ehkä niiden kautta tulee tällä muotoilulla jopa enemmän paluuliikennettä kuin aiemmin.

Kommenttien määrään Wordpress näyttää paluuviitteet edelleen laskevan. Se saattaa monissa tapauksissa näyttää vähän hämäävältä, kun varsinaisia kommentteja ei olekaan luvattua määrää. Etenkin, jos kommentteja ei ole lainkaan, niin se näyttää kovin omituiselta (esim. jutussa Blogilistan pingistä ei ole tällä hetkellä kuin yksi paluuviite). Olisikohan mahdollista saada Wordpress myös laskemaan ne erikseen?

Lisäys: Ehkäpä tässä yhteydessä on myös hyvä kohtaa mainostaa Arkimedian sivuilla sijaitsevaa suomenkielistä Wordpress-tukifoorumia. Siellä tähänkin kysymykseen varmaan löytyisi paremmin vastaus kuin täällä blogissa kirjoitellen (vaikkei uusi foorumi vielä ihan kauhean aktiivinen olekaan).

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Ajastetut blogimerkinnät
• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Wordpressin polkutunnustoiminto
• Blogilistaa voi nyt pingata
• Ohjeita Wordpressin käyttäjille

Kokeilin Blogilistan pingiä ensimmäisen kerran edellisen teekirjoituksen kanssa, ja hyvin se näytti toimivan. Aikaisemmin olen käynyt yleensä ilmoittamassa Blogilistalle päivityksistä käsin. Haluan päivityksen näkyvän lukijoille heti eikä vasta muutaman tunnin päästä. Mutta oma vaivansahan siitä on ollut, ja nyt sitä ei sitten enää tarvitse tehdä.

Wordpress-alustalla pyörivissä blogeissa pingaus asetetaan päälle Asetukset-valikon takaa kohdasta “Kirjoittaminen”. Sivun alareunassa on lomakekenttä otsikolla “Päivityspalvelut”. Sinne niitä pingausosoitteita voi lisätä, yhden rivilleen. Blogilistan pingausosoite on:

http://www.blogilista.fi/blogipalvelut/ping

Englanniksi asennetuissa blogeissa tuo lomake löytyy ketjun “Options > Writing > Update Services” takaa.

Suunnilleen samat asiat kerrotaan myös Blogilistan ohjeissa. Ehkä sinne tulee jatkossa ohjeita myös muiden blogialustojen pingausasetuksista. Todennäköisesti homma toimii suhteellisen samalla tavalla myös muissakin kuin Wordpress-blogeissa.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Blogilistan pingaus ei toimi
• Ajastetut blogimerkinnät
• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Wordpressin polkutunnustoiminto
• Paluuviitteet erilleen

Otsikko pienemmäksi. Blogini nimi on niin tylsä, ettei sen tarvitse olla kovin isolla. Tästä seuraa, että aihesivuilla aiheiden (tägien) otsikot korostuvat. Joku voisi jopa luulla, että jokainen aihe on oma pikku bloginsa. Ja sehän itse asiassa sopii aika hyvin siihen, että blogin nimi on “Aiheita”. Muutin samalla blogin alaotsikkoa kuvaavammaksi.

Kategoriat käyttöön. Olen tähän mennessä käyttänyt kirjoitusten luokitteluun vain avainsanoja eli tägejä. Siellä olivat aiemmin myös tägit “kuvalliset” ja “logolliset”, jotka eivät kertoneet kirjoitusten aiheesta mitään. Etenkin ensin mainittu kasvoi turhan suureksi ja hallitsi koko aihelistausta. Jotta listasta näkyisi paremmin, mistä aiheista kirjoitan, poistin nuo tägit. Sen sijaan otin käyttöön kategoriat, joiden kautta edelleen voi selata sellaisia kirjoituksia, joissa on vaikkapa valokuva.

Artikkelilinkit kahdelle palstalle. Tämän muutoksen tein itse asiassa jo muutama päivä sitten. Etusivun alareunassa olevat 44 linkkiä blogin aikaisempiin kirjoituksiin on nyt järjestelty kahdelle palstalle aiemman yhden sijaan.

Kuukausiarkisto sivummalle. Siirsin kuukausilinkit pois etusivun sivupalkista aiheittaisen arkiston kanssa samalle arkistosivulle.

Joitain muitakin pienempiä muutoksia tuli tehtyä, ja ulkoasun hiomista jatketaan lähipäivinäkin. Saa mielellään ilmoitella kommenttipalstalla, jos jokin asia tässä blogissa näyttää olevan hullusti tai ei toimi niin kuin sen pitäisi toimia.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Nyt myös englanniksi ja ranskaksi
• Blogin ulkoasua vähän muuteltu
• Ohjeita Wordpressin käyttäjille
• Vääntöä suomenkielisen Wordpressin kanssa
• Wordpress hieman toisin

Twinglyn blogihaku indeksoi sisällön ilmeisesti syötteiden kautta. Tämä aiheuttaa jonkinlaisen ongelman ainakin Wordpress-bloggaajalle, joka tämän blogin käytännön tavoin katkaisee juttunsa poikki niin, että etusivulla näkyy vain kirjoituksen alkuosa. Tämä kun katkaisee myös syötteen. Näin ollen Twinglyn haku hakee esimerkiksi tästä blogista viestejä vain niiden ensimmäisen kappaleen perusteella, koska sen perästä tapaan viestin katkaista. Kokeilin hakua, ja näin todellakin vaikuttaisi olevan.

Olisikohan tähän olemassa jotain ratkaisua, jolla Wordpressissä saisi syötteet pidettyä kokonaisina, vaikka sisällön katkaisisikin. Ilmeisesti on mahdollista manuaalisen katkaisun sijaan myös saada etusivulle Wordpressin automaattisesti irrottama ote sisällön alusta (samaan tapaan kuin vaikkapa Lipsanen & Ruson arkistosivuilla). Se ei kuitenkaan toimi yhtä siistin näköisesti kuin manuaalinen katkaisu, katkaisukohtaa ei voi itse päättää eivätkä linkit näy otteessa.

Tuokohan Wordpressin uusi 2.5-versio jotain parannusta tähän asiaan? En ole vielä ehtinyt siihen tutustua.

Twingly mainostaa itseään spämmivapaana hakupalveluna. Saa nähdä, pystyykö lupauksen pitämään. Indeksiin pääseekin vain olemalla blogosfäärissä tarpeeksi hyvässä seurassa. Palveluun on valittu ensin joukko joitakin luotettuja blogeja, joista sitten on seurattu linkkejä eteenpäin. Oletus kai on, että hyvät blogit eivät linkitä spämmäreihin.

Beta-version hakulomakkeessa voi tosin erikseen valita jo pelkän haun ja spämmittömän version. Siellä perushaun puolella sitten lienee sisältöä, joiden spämmittömyydestä Twingly ei ole varma. Sekä tämä blogi että Lipsanen & Ruso on jo Twinglyn taholta rankattu spämmittömiksi.

Onko Twingly sitten parempi kuin vaikka Googlen blogihaku? Ulkoasu on hiotumpi, mutta enpä muuten osaa sanoa. Minusta Googlen palvelu toimii varsin mainiosti. Twinglystä ei ole vielä kauheasti kokemusta.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Nyt myös englanniksi ja ranskaksi
• Oikotieto ja linkinvaihto
• Poukkoilua Googlen hakutuloksissa
• Blogin ulkoasua vähän muuteltu

Tarve näiden ohjeiden kirjoittamiselle syntyi, kun aloitimme Sinivihreiden kokoomuslaisten sivut. Vaikka Wordpress onkin varsin selkeä ja yksinkertainen käyttää, niin monille vähemmän teknisesti orientoituneille käyttäjille siinäkin on monta koukkua, jotka on tarpeen selittää auki. Kun sitten näin tuon vaivan ohjeiden kirjoittamisesta Sinivihreille, niin päätin sitten muokata niistä myös laajempaan levitykseen sopivan version (josta on karsittu pois toimituksellisia ohjeita yms.).

Lähitulevaisuudessa, kun pahimmat puutteet on ahkerien kommentoijien avulla saatu korjattua (tämä on vinkki), pakkaan sivut zip- tai tar.gz-paketiksi ja laitan yleiseen jakoon jollakin soveltuvalla Creative Commons -lisenssillä. Tällöin muidenkin verkkopalveluiden ylläpitäjät voivat ottaa ohjeet käyttöön ja räätälöidä ne sellaisiksi, että soveltuvat paremmin juuri heidän ylläpitämiensä verkkopalveluiden käyttäjille. Vielä toistaiseksi kopiointi muualla julkaistavaksi edellyttää kuitenkin luvan kysymistä.

Kommentteja ohjeista ja ehdotuksia niiden kehittämisestä voi jättää tämän kirjoituksen perään.

» Tästä Wordpress-ohjeisiin

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Nyt myös englanniksi ja ranskaksi
• Blogin ulkoasua vähän muuteltu
• Kymppitonni menee rikki tänään
• Ajastetut blogimerkinnät
• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen

Paluuviitteet ovat tapa, joiden avulla toisille bloggaajille (kohdeblogi) voi kertoa, että kommentoi heidän kirjoitustaan omassa blogissaan. Teknisesti se tapahtuu niin, että kopioidaan kyseisessä kirjoituksessa jossain kommenttipalstan tietyvillä mainittu trackback-osoite ja liitetään se bloggaamisen yhteydessä oman blogin trackback/paluuviite-kenttään. Kun kirjoitus julkaistaan, lähettää blogialusta automaattisesti ilmoituksen kohdeblogiin, ja sieltä käydään automaattisesti tarkistamassa, että kyseistä kirjoitusta ilmoituksen lähettäneessä blogissa tosiaankin kommentoidaan. Kirjoituksesta täytyy siis olla linkki kommentoitavaan sisältöön kohdeblogissa.

Kun kohdeblogi on varmistanut, että paluuviite on todellinen, luo se linkin takaisin kommentoivaan blogiin. Yleensä tämä linkki on kommenttiketjussa muiden kommenttien seassa ja sen ohessa on lainaus kommenttikirjoituksesta. Joissakin tapauksissa paluuviittaus tulee näkyviin vasta, kun kohdeblogin pitäjä on ensin tarkastanut sen.

Jos paluuviitteiden käyttäminen kuulostaa tekniseltä ja hankalalta, niin ei huolta. Jotakuinkin vastaavaan lopputulokseen pääsee yksinkertaisesti kirjoittamalla kommentin kohdeblogiin ja kertomalla siinä, että on itsekin kirjoittanut aiheesta.

Jos sinulla on blogi, voit kokeilla paluuviitetoimintoa tämän kirjoituksen avulla. Kirjoita omaan blogiisi, linkitä tämä kirjoitus, kopioi paluuviite alempaa löytyvästä trackback-linkistä ja liitä se blogisi kirjoitustilan paluuviitekenttään. Esim. Wordpress-blogeissa tuo kenttä on kirjoituseditorin ja tiedostonsiirtotoiminnon alapuolella. Jos kaikki menee kuten pitää, paluuviite omaan kirjoitukseesi tulee näkyviin kommenttiketjuun.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Paluuviitteet erilleen
• Kommentoi, saat linkin
• Haloscan onkin nyt JS-Kit
• Nyt myös englanniksi ja ranskaksi
• Blogin ulkoasua vähän muuteltu

Ääkköselliset tägit kyllä toimivat, vaikka minulla ongelmia olikin. Niiden aakkostus vaan ei suju. Kokeilin tägiä “ääkköset”, ja se päätyi aihelistauksen alkuun. Mutta ei Wordpress tulkitse sitä myöskään a:ksi. Huomasin nimittäin tägin “kännykkä” sijoittuneen listauksessa ennen tägiä “kahvila”. Piti sitten kokeilla myös ö:llä. Tägi “könnykkä” pääsi kännykän ja kahvilan väliin, ja tägi “ööö” listan ensimmäiseksi (ääkköset-tagi oli silloin jo poistettu).

Ehkä tuon kanssa voi kuitenkin elää ja toivoa, että johonkin myöhempään versioon tulee mahdollisuus valita, minkä kielen sääntöjen mukaan aakkostaminen tehdään.

Toinen tekemäni huomio liittyy siihen, mitkä tägit näkyvät etusivulla ja mitkä eivät. Minulla on blogin sivupalkin tägilistassa asetus, jonka mukaan vain eniten käytetyt 45 tägiä ovat näkyvillä. Loput löytyvät erilliseltä sivulta. Kun tuo 45 tägiä tuli täyteen, siellä oli kuitenkin vielä paljon tägejä, joita oli vain yksi kappale. Jännityksellä pähkäilin, että millä perusteella Wordpressin tägijärjestelmä päättää, mitkä yhden kirjoituksen tägeistä näkyvät ja mitkä eivät.

Periaate näyttäisi olevan, että jo etusivulle päässeet tägit pysyvät siellä kunnes putoavat enemmän kirjoituksia saaneiden tägien tieltä. Sen sijaan uudet tägit päätyvät listaussivulle kunnes keräävät enemmän kirjoituksia.

Aivan loogistahan tuo tavallaan on. Vanhemmat tägit ovat käytetympiä, sillä vaikka niiden takana ei ole sen enempää kirjoituksia kuin uudempienkaan, niin ne ovat kuitenkin olleet blogissa pidempään. Olisin ehkä kuitenkin pitänyt enemmän päinvastaisesta järjestelystä, jossa uudemmat tägit saavat tilaa etusivulta ja vanhemmat hautautuvat arkistoon. En tiedä, onko jotain keinoa muuttaa tuota toimintoa.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Nyt myös englanniksi ja ranskaksi
• Blogin ulkoasua vähän muuteltu
• Ajastetut blogimerkinnät
• Wordpress-linkkejä

Ensimmäiseksi otin tietysti varmuuskopion tietokannasta ja sitten suuntasin Kimmo Suomisen sivuille, joilla suomenkielinen Wordpress on jaossa. Latasin sen ja asensin paikalleen. Vasta sen jälkeen tulin huomanneeksi, ettei jaossa ollut versio ollutkaan aivan uusin. Siitä puuttui muun muassa käyttämäni tägitysjärjestelmä. Siispä hakemaan päivitykset englanninkieliseltä puolelta.

Jomman kumman päivityksen yhteydessä ääkköset ja aksentilliset merkit olivat kuitenkin muuttuneet epämääräiseksi puuroksi. Kun merkistön muuttaminen hallintapaneelista ei auttanut, jouduin siirtymään tietokannan kimppuun. Sen kanssa pelailu ei tosiaankaan ole vahvimpia puoliani. Sain siellä merkistöt muutettu ISO 8859-1:stä UTF-8 :ksi (ruotsalaiseen versioon), jolloin aihetägien otsikot muuttuivat sellaisiksi mitä niiden pitikin olla. Sen sijaan blogikirjoitusten ja kommenttien otsikot ja sisältö pysyivät puurona.

Kokeiltuani kirjoittaa uuden kokeilukirjoituksen havaitsin, että ongelma ei esiinny enää siinä - vain vanhoissa. Niinpä muokkasin kaikki kirjoitukset ja kommentit asianmukaiksi yksitellen etsi-korvaa-menetelmän avulla. Onneksi niitä ei ollut vielä tuhottoman paljon. Blogispotin automaatti-ilmoitukset ja yhden oman kokeilukommenttini heitin kokonaan pois.

Onneksi en tehnyt tätä Lipsanen & Ruso -blogin kanssa. Siellä kirjoituksia ja kommentteja olisi ollut rutkasti enemmän. Luulenpa, että siellä systeemit saavat jäädä jatkossakin englanninkielisiksi, vaikka kuukauden nimet ovatkin mitä ovat. Vai riittäisiköhän, jos hakisi vain suomenkielisen kielitiedoston? Seuraisiko siitä samanlainen vääntö?

Vastaavia ongelmia minulla ei kuitenkaan ollut aiemmin Sinivihreiden blogin kanssa, vaikka sinnekin asensin ensin suomenkielisen version ja hain siihen päivitykset englanninkieliseltä puolelta. Mutta siellä ei ennen suomenkielisen Wordpressin asentamista kukaan blogannut englanninkielisellä. Ero on varmaan siinä.

Jos huomaat jossain päin blogia omituisuuksia (teknisiä sellaisia, sisältö saakin olla omituista), niin ilmoittele siitä vaikka tämän kirjoituksen kommenteissa.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Nyt myös englanniksi ja ranskaksi
• Blogin ulkoasua vähän muuteltu
• Päivitys ja muutoksia
• Ohjeita Wordpressin käyttäjille
• Wordpress hieman toisin

Heti etusivun alalaidassa näkyy yksi muutos. Toisin kuin Wordpress-blogeissa yleensä, vanhempaan sisältöön ei navigoida siirtymällä sivuissa taaksepäin. Sen sijaan sivun alareunassa on linkit vanhempiin kirjoituksiin. Tällä hetkellä asetuksena on, että kuusimmasta uusimmasta kirjoituksesta näkyy myös alkupätkä sisällöstä, ja 44 vanhemmasta vain otsikkolinkki. Toiminto on toteutettu Recent Posts -lisäosan avulla.

Yhteensä etusivulla näkyy siis 50 uusinta kirjoitusta sitten kun niitä niin paljon on (jollen muuta asetuksia ennen sitä). Sitä vanhempiin ei mielestäni tarvitsekaan päästä suoraan taaksepäin navigoimalla. Vanhemmat kirjoitukset löytää (piakkoin avattavan) kuukausiarkiston tai aihelistan kautta. Ja tietysti voi käyttää hakua.

Syy tähän poikkeavaan ratkaisuun oli itse asiassa alun perin se, että halusin kaikkien hakemistopolkujen tässä blogissa alkavan /ai-. Tämä siksi, että palveluntarjoajan tarjoama Awstats-tilastointi ei osaa erotella alidomaineja, kuten tämä aiheet.domnik.net, joten eri alidomainien ja päädomainin liikenne on helpompi erottaa toisistaan, jos niissä on erilaiset hakemistoratkaisut. Wordpressin standardiratkaisu taaksepäin selaamiseen on hakemistopolku muoto /page/2 jne. En keksinyt tapaa saada siihen tuota ai-liitettä eteen, ja hetken pähkäiltyäni totesin, ettei kyseinen navigaatiotapa ole edes tarpeen.

Myös aihehakemistojen on oltava selattavissa taaksepäin, mutta siellä samaa ongelmaa ei ole, koska polku alkaa jo valmiiksi /ai-heet/. Niinpä jättänen sen standardimuotoon. Olisi tosin mukava saada sinne yhdelle sivulle näkymään enemmän kirjoituksia kuin kuusi rukkaamatta samalla kuitenkaan etusivun asetuksia. Hyviä vinkkejä tämän toteuttamiseen otetaan vastaan.

Toinen eri tavalla toteutettu ratkaisu on, että luovuin ulkoasuteemaa luodessani kokonaan sivupalkkimallinteesta (sidebar.php). Koska sivupalkki on erilainen etusivulla, yksittäisen kirjoituksen sivulla, aihearkistossa ja tulevassa kuukausiarkistossa, niin minusta oli luontevinta liittää sivupalkin koodi suoraan näiden mallinteisiin. Minusta on selkeämpi muokata koodia jokaiselle mallinteelle erikseen kuin täyttää sivupalkkimallinne ehdollisilla php-argumenteilla.

Sivupalkin liittäminen kunkin sivutyypin mallinteeseen toi myös toisen edun: yksittäisen artikkelin luuppiosuutta (the_loop) oli mahdollista jatkaa sivupalkkiin (en ainakaan tiedä, kuinka se olisi erillisella sivupalkilla mahdollista). Niinpä voin sijoittaa sivupalkkiin myös sellaisia toiminnallisuuksia, joiden kuuluu olla luupin sisällä.

Laitoinkin kokeeksi navigaation edelliseen ja seuraavaan kirjoitukseen sivupalkkiin. Useimmissa Wordpress-teemoissahan tuo navigaatio on joko artikkelisivun ylä- tai alareunassa, tai molemmissa. Standardisijainti voi olla navigoinnin kannalta selkeämpi, mutta kokeilen nyt ainakin toistaiseksi tällaista ratkaisua.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Kommentoi, saat linkin
• Nyt myös englanniksi ja ranskaksi
• Blogin ulkoasua vähän muuteltu
• Kymppitonni menee rikki tänään
• Ajastetut blogimerkinnät

Asensin tähän blogiin NoFollow Free -lisäosan, jonka avulla voi poistaa nofollow-attribuutit kommenttien linkeistä. Jotta tällä ei houkuteltaisi spämmääjiä, alkaa se kuitenkin toimia vasta, kun kommentoija on jättänyt blogiin kymmenen viisi kommenttia. Tarkoituksena onkin samalla kannustaa ahkeria kommenttien kirjoittajia. Eri kommentit yhdistetään kirjoittajiin käsittääkseni heidän antamiensa sähköpostiosoitteiden avulla (osoitteet eivät tule näkyviin sivuille, mutta kylläkin bloginpitäjälle).

Jättämällä kommentteja tämän blogin kirjoituksiin voit siis samalla jakaa linkkisuosiota ja parantaa vaikkapa oman blogisi näkyvyyttä hakukoneissa. Lisäosa poistaa nofollow-attribuutit niin kommentoijan kirjoittajalinkistä (nimestä tai nimimerkistä linkitetty sivu) kuin varsinaisen kommenttitekstinkin linkeistä. Kovin montaa linkkiä ei yhteen kommenttiin silti kannata laittaa, sillä enemmän kuin kaksi linkkiä sisältävät kommentit menevät moderointijonon kautta. Toki ne sitten sivuille lisätään, jos ovat asiallisia.

Spämmit tietysti suodatetaan pois, mistä Akismet toivottavasti pitää huolen. Aion myös poistaa sellaiset jokseenkin sisällöttömät kommentit, joiden pääasiallisena tarkoituksena näyttää olevan pelkkä linkkien lisäily tai kommenttimäärän kasvattaminen kohti tuota maagista kymmentä.

Jotta kommentointi näkyisi paremmin myös blogin etusivulla, näkyvät uusimmat kommentit oikeassa sivupalkissa. Tämä on toteutettu Get Recent Comments -lisäosan avulla. Näin vanhemmissakaan kirjoituksissa käytävä keskustelu ei hautaudu blogin syvyyksiin.

Lisää samantapaisia kirjoituksia tästä blogista:

• Wordpressin tägit ja niiden käyttäminen
• Wordpress hieman toisin
• Haloscan onkin nyt JS-Kit
• Nyt myös englanniksi ja ranskaksi
• Poukkoilua Googlen hakutuloksissa