ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

yhteiskunta

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "yhteiskunta".

Piispanvaalipaneeli Agricolan kirkossa

Agricolan kirkko, Helsinki

Agricolan kirkko: piispanvaalipaneeli täällä parin tunnin päästä. #piispanvaali #piispanvaalit2017

Tänään järjestettiin piispanvaalipaneeli Helsingin piispaksi pyrkiville ehdokkaille Mikael Agricolan kirkossa. Sijainti oli erinomaisen hyvä, sillä Agricola on kotiani lähin kirkko. Olin siis yleisössä mukana ja tviittasin ehdokkaiden sanomisia sen, minkä ehdin.

Paikalla olivat kaikki ehdokkaat, jotka ovat Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka ja Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo. Paneelin juonsi Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki.

Myyttinen maahanmuuttokriitikko jälleen mukana keskustelussa

Kaikki muslimit...

Pirkko Saisio avautui punavihreästä kuplasta (HS 13.5.17) ja siitä, kuinka ”Suomessa on liikaa kiellettyjä kysymyksiä” (Yle 21.5.17). Punavihreä kupla älähti, ja kiisti koko kuplan olemassaolon. Ville Ranta, joka pilailukuvissaan yleensä sivaltaa aivan toiseen suuntaan, piirsi kohusta varsin osuvan kuvan (K&K 22.5.17).

Tämä päivitykseni koskee kuitenkin vain yhtä Ville Rannan piirroksen alla julkaistua kommenttia (kuvakaappaus yllä). Siinä esiintyy jälleen kerran myyttinen äärioikeistolainen maahanmuuttokriitikko, jonka mielestä ”kaikki muslimit ovat seksuaalirikollisia ja terroristeja”. Tämä ”kriitikko” ei tosin ole itse keskustelussa paikalla – kuten ei käytännössä koskaan muulloinkaan – mutta tällä kertaa keskustelija nimeltä Joni Pelkonen viittaa hänen kantoihinsa.

Helsingin piispaehdokkaat: Teemu Laajasalo

Teemu Laajasalo Puotilan kappelissa

Kävin viime tiistaina Teemu Laajasalon tukiryhmän järjestämillä ”tulevaisuuskinkereillä” Puotilan kappelissa. Tilaisuuden nimi sai minut epäilemään, että tilaisuuden osanottajatkin joutuisivat jollain tavalla aktiiviseen rooliin, mutta näin ei onneksi käynyt. Laajasaloa siellä vai tentattiin. Vähän jäi kuitenkin ihmetyttämään, että miksi tilaisuutta sitten kutsuttiin kinkereiksi?

Minulta oli päässyt menemään ohi, että nämä kinkerit oli teemoitettu: tällä kertaa aiheena oli kasvatus. Kun lisäksi piispaehdokkaalta kysyttiin kyllästymiseen (ainakin minun kyllästymiseeni) asti erilaisia human interest -kysymyksiä, kuten millaista on olla isä, tai pyydettiin kertomaan joku ”salaisuus”, mitä yleisö ei vielä tietäisi, niin tapahtuman anti jäi melko keveäksi.

Helsingin piispaehdokkaat: Kaisamari Hintikka

Kaisamari Hintikka

Helsingin piispa Irja Askola on jäämässä eläkkeelle, joten edessä on piispan vaali. Olen yksi maallikkoäänestäjistä, ja niinpä olen ottanut asiakseni tutustua eri piispakandidaattien ajatuksiin ja linjoihin.

Ensimmäisenä vuorossa on Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri ja teologian ja julkisen todistuksen osaston johtaja Kaisamari Hintikka, joka oli tullut asemapaikaltaan Genèvestä vierailulle Suomeen. Hänen tukiryhmänsä järjesti tutustumis- ja keskustelutilaisuuden eilen tiistaina 18.4. Tapulin seurakuntakodilla Tapulikaupungissa.

Tämä blogimerkintä perustuu tilaisuudessa tekemiini muistiinpanoihin. Jos olen jotain ymmärtänyt väärin, niin korjataan.

Kaupunkibulevardit ehkäisevät ruuhkautumista

Länsiväylä Lauttasaaressa

Helsingin uudessa yleiskaavassa sisääntuloväylien varteen Kehä I:n sisäpuolelle on kaavailtu runsaasti uutta asumista. Tämä edellyttää, että väylät muutetaan moottoriteistä tai moottorikaduista normaaleiksi kaupunkikaduiksi. Näitä on ryhdytty kutsumaan nimellä kaupunkibulevardit.

Yksi yleinen kaupunkibulevardeihin liittyvä harhaluulo on, että ne lisäisivät ruuhkia. Tosiasiassa asia on kuitenkin juuri päinvastoin: kaupunkibulevardien toteuttaminen ehkäisee Helsingin tulevaa ruuhkautumista.

Tammikuun juhla- ja muistopäiviä

Jude-tekstillä varustettu keltainen Daavidin tähti

Tammikuu on vuoden ensimmäinen kuukausi, ja niinpä sen ensimmäinen juhlapäivä on uusivuosi. Pian sen jälkeen on itämaan tietäjien vierailun muistoksi vietettävä loppiainen (6.1.).

Uudenvuoden ja loppiaisen väliin mahtuu kuitenkin yksi pienempi merkkipäivä, nimittään maailman pistekirjoituspäivä (4.1.). Sitä vietetään pistekirjoituksen keksijän, ranskalaisen Louis Braillen (1809–1852) syntymäpäivänä.

Nuutinpäivä, jota vietetään kahdenkin eri tanskalaisen Knuutin muistoksi, päättää joulunajan 13. tammikuuta. Silloin tulee nuuttipukki ja juo talosta viinat pois, jos siellä sellaisia on.

Lasten kasvatus, feminismi ja tasa-arvo

Lapsiryhmä ylittää kadun

Sampo Syreeni kirjoittaa blogissaan lasten kasvattamisesta ja siihen liittyvistä nature vs. nurture -kiistoista – eli sitä, kun toiset korostavat sukupuolten välisiä biologisia eroja ja toiset pitävät eroja opittuina.

Kirjoituksen varsinaiseen asiasisältöön minulla ei ole juurikaan sanottavaa. Syreenin näkemys, että erot johtuvat molemmista, vastannee aika lailla todellisuutta. Sen sijaan ihmettelen sitä, miksi hän ilmeisen perusteettomasti roikottaa ratkaisuehdotuksessaan feminismiä mukana.

Selväähän on, että nimenomaan feministit ovat tässä keskustelussa vahvasti se osapuoli, jonka mukaan sukupuolittuneet piirteet ovat opittuja. Juuri hehän ovat niitä, jotka puhuvat sukupuolesta ”sosiaalisena konstruktiona”. Toisaalta sitten ne, joita voitaisiin kutsua esimerkiksi traditionalisteiksi, konservatiiveiksi tai vaikkapa biologisteiksi, korostavat erojen biologista perustaa. Vaikka kummallakin puolella vain änkyröin ääripää kiistää toisen puolen kokonaan, niin perusasetelma on kuitenkin tämä.

Nico Rosbergin suomalaisuudesta

Kirjoitin noin vuosi sitten tänne merkinnän suomalaisuudesta. Siinä otin kantaa Aamulehden juttuun, jossa irakilainen maahanmuuttaja ihmetteli, mitä hänen on tehtävä tullakseen suomalaiseksi. Kantani voi tiivistää jotakuinkin siihen, että suomalaiseksi ei tulla vaan synnytään.

Nyt sitten keskustellaan tuoreen Formula 1 -maailmanmestari Nico Rosbergin suomalaisuudesta. Mikäli radiosta kuulemani oikein ymmärsin, hän ei itse miellä itseään suomalaiseksi, mutta suomalaiset haluaisivat kuitenkin omia maailmanmestarin, jonka suomalainen isä Keijo Keke Rosberg on myös aiempi F1-maailmanmestari.

Suomalaiseksi ei voi tulla kuin syntymällä, ja yhtä vähän siitä pääsee eroon, jos on suomalaiseksi sattunut syntymään. Kuten viimevuotisessa artikkelissa sanoin siinä esimerkkihenkilönä olleen maahanmuuttajan lapsista, että he ovat suomalaisen äitinsä kautta suomalaisia, niin aivan yhtä paljon Nico Rosberg on sitä suomalaisen isänsä kautta, vaikka hän itse mieltäisi itsensä enemmän saksalaiseksi (mitä hän toki saksalaisen äitinsä kautta myös on).

Vielä pari huomiota Hesburger-kohuun liittyen

Hampuris: kerrosateria

Anonyymi tvitteristi kertoi 20 minuuttia ennen sulkemisaikaa ravintolaan sisään tulleeseen Trump-lippistä pitäneeseen ”jäbään” liittyen, että ”ois tehny mieli sylkästä sen purilaiseen.” Tviittaajan henkilöllisyys ja työpaikka selvitettiin sillä seurauksella, että hän menetti työpaikkansa.

Tätä asiaa on pari päivää puita julkisuudessa niin, että se lienee uutisia seuraaville pääpiirteissään tuttu. Pari seikkaa on kuitenkin jäänyt vähäiselle huomiolle.

Ensinnäkin, tuo mainittu tviitti ei ollut ainoa, jonka nimimerkki ”eeli” asiasta kirjoitti. Heti perään hän oli julkaissut toisenkin tviitin:

Onhan rajoja Pohjoismaissa ennenkin siirrelty

Halti, Suomen ja Norjan rajapyykki

Viime vuoden lopulla Norjassa nousi ajatus Halti-tunturin Haldičohkka-sivuhuipun lahjoittamisesta Suomelle itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien yhteydessä.

Norjan pääministeri Erna Solberg on kuitenkin ilmoittanut, ettei asiasta tule mitään. Rajamuutoksiin liittyy hänen mukaansa monimutkaisia kysymyksiä, ja perustuslakikin tulee tielle (IS 14.10.16). Raja ei siis siirry, mutta selitykset kuulostavat ontuvilta. On rajoja Pohjoismaissa ennenkin siirrelty.

Ruotsin ja Suomen välistä rajaa siirrettiin Märketillä vuonna 1981 niin, että saatiin suomalaisten aiemmin osin Ruotsin puolelle rakentama majakka kokonaan Suomen maaperälle. Ei siitä mitään suurempaa perustuslaillista ongelmaa saatu aikaan, vaikka osallisena oli Suomen ja Ruotsin lisäksi myös autonominen Ahvenanmaa.

Kuvia ja muutama ajatus Rantakylän koulun purkamisesta

Rantakylän koulua puretaan Mikkelissä

Kävin ottamassa muutaman ilta-aurinkokuvan vanhan yläasteeni, Rantakylän koulun, purkamisesta. Ei tuntunut haikealta, vaikka eivät muistot siellä 1980-luvun lopulla vietetyistä kolmesta vuodesta nyt pääosin niin erityisen huonoja ole.

Koulu on kärsinyt sisäilmaongelmista (L-S 3.2.16). Jostain syystä erityisesti koulujen rakentaminen tuntuu olevan Suomessa kovin hankalaa. Aivan koko koulua ei pureta, mutta nuo purettavat osat ovat juuri ne, missä minä yläasteeni aikoinaan vietin.

Paavi, muurit ja Trump

Vatikaanin muuri

Paavi Franciscus on Meksikon-vierailullaan kyseenalaistanut republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Donald Trumpin kristillisyyden, koska tämä vaatii muuria Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle (ks. esim. BBC 18.2.16).

Trumpin mahdollisesta kristillisyydestä en tiedä, enkä siihen ota kantaa, mutta valtionrajamuureista tuli mieleeni paavin oma valtio Vatikaani. Aika jyhkeä muuri siinäkin rajalla on (kuva yllä). Paavia itseään muurista toki ei ole syyttäminen – se on ollut siinä jo kauan ennen hänen kauttaan. Mutta kyseenalaistaako Franciscus myös niiden kristillisyyden, jotka sen rakentamisesta ovat aikoinaan määränneet?

Hieman raiskaustilastojen luennasta

Lumiveistos Kaisaniemen puistossa (Helsinki)

Suomeen viime syksynä suurin määrin tulleiden turvapaikanhakijoiden syyllistymisistä raiskauksiin ja ahdisteluihin on puhuttu vilkkaasti. Tilastoja lukiessa on kuitenkin syytä huomioida muutama seikka:

1) Rikostilastot koskevat vuotta 2015 ja suurin osa tulijoista ehti olla sen aikana maassa vain pari-kolme kuukautta. Vertailu vaikkapa Keravan koko vuoden rikostilastoihin, jota jotkut ovat harrastaneet, ei kerro yhtään mitään.

2) Lähi-idästä ja islamilaisesta Afrikasta tulleet ovat yliedustettuja etenkin julkisilla paikoilla ennalta tuntemattomiin uhreihin kohdistuvissa rikoksissa, oli kyse sitten ahdistelusta tai ns. puskaraiskauksista. Niissä sesonkiaikaa on kesä, ja syksyllä tulleet turvapaikanhakijat eivät ole Suomessa vielä kesää nähneet.

Kauppahalleihin eloa myös iltaisin

Mercado del Puerto, Las Palmas

Matkoilla on mukava kurkata sisään kauppahalleihin, ehkä ostaakin niistä jotain. Ovat usein värikkäitä ja eläväisiä paikkoja. Niinpä käväisin myös Las Palmasin satamakauppahallissa (Mercado del Puerto de la Luz), josta sisäkuva yllä. Olen eläväisempiäkin kauppahalleja nähnyt, mutta ei tuo hassumpi ollut: ruokatarvikkeita oli myynnissä ja reunoilla muutama ravintola. Johonkin ravintoloista olisin voinut istahtaa lounastamaan, kun sen aika olisi sopivasti ollut, mutta olivat turhan täysiä.

Yllätyksekseni samainen kauppahalli oli paljon eläväisempi, kun vierailin siinä uudestaan illalla. Hedelmä- ja lihakojut olivat laittaneet luukkunsa kiinni, mutta niiden eteen oli tuotu myyntipöytiä, joilla kaupattiin vaatteita, koruja ym. tavaraa.

Norja lahjoittaa Haltin Suomelle?

Halti, Suomen ja Norjan rajapyykki

Päivitys 27.7.2016: Kaivuonon (Kåfjord) kunta on ehdottanut Haldičohkka-sivuhuipun lahjoittamista Suomelle. Asia on Norjan pääministerin Erna Solbergin hallinnassa. Päivitän tietoa tilanteen etenemisestä kommentteihin.

Suomen korkein vuori on Halti, mutta Haltin huippu ei ole Suomessa – ainakaan vielä. Norjassa on kuitenkin syntynyt pieni kansanliike sen puolesta, että Norja lahjoittaisi Haltin huipun Suomelle Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi parin vuoden päästä.

Suomen korkein kohta (1323,6 m), rajapyykki Haltin rinteellä, näkyy kuvassa yllä. Taustalla näkyy ihmisiä Norjan puolella rajaa. Huippu, jolla he ovat, on 1328 metriä korkea Haldičohkka, mutta sekään ei itse asiassa ole vielä Haltin korkein kohta. Haltin 1361 metriä korkea huippu sijaitsee vajaat pari kilometriä tästä paikasta pohjoiseen.

Suomalaisuudesta

Aamulehti otsikoi tänään: ”Pitseriaa pitävä Aso ihmettelee päättäjiä: Mitä vielä vaaditaan, että olisin suomalainen?” (AL 6.12.15).

Aso Aziz on irakilainen maahanmuuttaja, joka muutti Suomeen vanhempiensa mukana vuonna 1996. Hän asuu Vantaalla, hänellä on suomalainen vaimo ja kaksi lasta, ja hän on pizzeriayrittäjä Martinlaaksossa. Mikäli Aamulehden henkilökuvaukseen on uskominen, Aziz vaikuttaa oikein hyvin Suomeen kotoutuneelta maahanmuuttajalta.

”Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva suomalais-ugrilainen kansa”, kertoo Wikipedia. Aziz puhuu suomen kieltä, vaikkakaan ei äidinkielenään, mutta suomalais-ugrilaista hänestä ei saa tekemälläkään. Siihenkö hänen suomalaisuutensa kaatuu?

Unisex-vessat ja pisoaarit

Pisoaari, Budapest

Unisex-vessat ovat aihe, joka ainaa silloin tällöin ponnahtaa esille. Taas äskettäin joku esitti, että erillisten miesten ja naisten vessojen sijaan pitäisi olla kaikille yhteisiä unisex-vessoja. En muista, kuka tai missä niitä tällä kertaa ehdotti, mutta ei sillä väliäkään.

En suoranaisesti vastusta ehdotusta, mutta en ole kovin vakuuttunut sen tärkeydestäkään. Se, mikä on tärkeää, on, että myös unisex-vessoissa on pisoaarit (tai, kuten joskus sanotaan, pisuaarit).

Jos kyseessä on vaikka jonkin pienen kahvilan vessa, jossa on yksi tai kaksi pönttöä koppeineen, niin ehkä pisoaari ei silloin ole välttämätön. Mutta mitä suuremmasta ja vilkkaammin käytetystä wc-tilasta on kyse, sitä todennäköisemmin sinne päätyy myös tähtäysongelmaisia miehiä. Pisoaari on huomattavasti siistimpi ratkaisu. Luulisi naistenkin välittävän.

Saisiko laituriopasteita Kamppiin, kiitos?

Pysäkki 75, Kamppi

Kun toispaikkakuntalainen tai ulkomaalainen vieras on tulossa luoksemme kylään, periaatteessa hänet on helppo opastaa perille. Kerron vain pysäkin nimen ja sanon, että sinne pääsee bussilla numero 14, johon voi hypätä Kampista laiturilta numero 75. Mutta yritäpä löytää Kampista laituri 75, jos et jo valmiiksi tiedä, missä se on.

Käytännössä joudun opastamaan vierastani näin:

Kaukoliikenteen busseilta: nouse terminaalista ylös kauppakeskuksen suuntaan, mene Espoon bussien ohi ja nouse liukuportaat Fredrikinkadulle (Hesburgerin kohdalta vasemmalle). Laituri 75 on Fredrikinkadun toisella puolella vasemmalla. Metroasemalta: Käytä uloskäyntiä Runeberginkadulle. Liukuportaiden yläpäässä seuraa opasteita Fredrikinkadulle (kaksi kertaa vasemmalle). Laituri 75 on Fredrikinkadulla kulman takana oikealla.

Kaupunki kieltää ilman valtuuksia

Eiranranta, Helsinki

Kaupunki rakensi jokunen vuosi sitten Eiranrantaan pienen uimarannan, joka ei kuitenkaan ole uimaranta. Tämä on aiheuttanut pienen dilemman, joka tosin ei tunnu olevan dilemma kaupungin suoraviivaisessa toimintakulttuurissa.

Kaupunkien aikaisemmat järjestyssäännöt on kumottu Järjestyslailla. Samaa lakia noudatetaan nyt kaikkialla, eivätkä kaupungit voi enää mielivaltaisesti kieltää asioita. Helsinki on kuitenkin laittanut Eiranrantaan kyltit, joiden mukaan hiekkarannalla koirien ulkoiluttaminen on kielletty.

Tämä kielto ei kuitenkaan perustu lakiin. Järjestyslain 14 §:n mukaan koiran omistajan tai haltijan on:

Liittoon kuulumisesta ei ole mitään konkreettista hyötyä – edes liiton itsensä mielestä

Punaisia omenoita

Jos Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL:n omaa markkinointimateriaalia uskotaan, niin ammattiliittoon kuulumisesta ei ole mitään konkreettista hyötyä. Yhtä hyvin voi olla liittymättä.

YKL:n opiskelijatoiminnan koordinaattori Henri Immonen on laatinut markkinointiviestin, joka välitettiin mm. maantieteen opiskelijoiden sähköpostilistalle (kuvatiedostona). Viestin ydinsisältö tiivistyy virkkeeseen (lihavoinnit alkuperäiset):

Liittymällä ammattiliittoon ja sitä kautta myös työttömyyskassaan turvaat toimeentulosi, jos jäät valmistuttuasi jossain vaiheessa työttömäksi.

Viestissä käydään yksityiskohtaisesti läpi työttömyyskassaan kuulumisen etuja esimerkkilaskelmien kera. Liittoon liittyvät asiat kuitataan seuraavalla toteamuksella:

Näin vältyt vaaliesitteiden tyrkyttäjiltä

Wille Rydman 60, Helsinki

Vaalien alla kaduilla ja toreilla on vaikea kulkea ilman, että joku tyrkyttäisi kansanedustajaehdokkaan tai puolueen esitettä mukaan. Vaikka demokratian toteutuminen tällaista vaatiikin, niin alkaahan se jossakin vaiheessa jo ärsyttää.

Haluatko välttyä esitteiden tarjoajilta? Hyvä keino on laittaa rintaansa jonkin ehdokkaan vaalinappi. Mitä isompi ja mitä näkyvämmin, sen parempi. Minä ainakin olen saanut kävellä suhteellisen rauhassa silloin, kun en ole itse ollut esitteitä ohikulkijoille tyrkyttämässä. Joillakin ehdokkailla on myös huomioliivejä, jotka toiminevat vielä paremmin, mutta niitä taitaa yleensä olla vain kampanjaväen yllä.

Lisätehoa saa, kun ottaa joltakin kampanjakojulta nipun esitteitä ja pitää niitä näkyvästi käsissään kadulla kulkiessaan. Silloin vaaliesitteiden jakajat (ja lähes kaikki muutkin) kiertävät sinut kaukaa.

Miksi äänestän näissäkin vaaleissa kokoomusta

Wille Rydman, Kokoomus

Niin kauan kuin olen saanut äänestää, olen äänestänyt kokoomusta kaikissa niissä vaaleissa, joissa se on ollut mahdollista*. Ei valinta silti ole aina helppo ollut, eikä ole nytkään. Mieluusti äänestäisin välillä jotain muutakin, jos vain olisi tarjolla tolkullisia vaihtoehtoja.

En voi sanoa, että olisin ollut erityisen tyytyväinen kokoomuksen tai Kataisen ja Stubbin hallitusten toimintaan. Siinä mielessä kokoomuksen ”korjausliike” on mitä osuvin teema näihin vaaleihin. Toivottavasti se tarkoittaa, että tunnustetaan myös omat virheet ja tehdään paremmin jatkossa.

Selfie-pylväät avuksi omakuvien ottamiseen maanteillä

Selfie-pylväs, Mikkeli

Autolla ajaessa otettavat selfiet ovat muodostuneet ongelmaksi maailmalla. Niiden ottaminen on aiheuttanut onnettomuuksia, eikä kuolonuhreiltakaan ole vältytty (ks. esim. Telegraph 7.8.14).

Ongelmaan on nyt havahduttu myös Suomessa. Jotta tällaisiin vaarallisiin puuhiin ei ryhdyttäisi, on poliisi tuonut teiden varsille ison määrän selfie-pylväitä omakuvien ottamista varten. Monet tärkeimmistä tieosuuksista on jo varustettu niillä, ja joitakin on tuotu myös kaupunkeihin katujen risteyksiin.

Tieosuudet, joilla pylväitä on, on merkitty oranssi-keltaisella kyltillä, jossa on kameran kuva. Kamera laukaistaan ajamalla sen kohdalla lujempaa kuin nopeutta, joka pylvästä edeltäneessä pyöreässä punareunaisessa numerokyltissä on ilmoitettu. Näin kuvaa voidaan teknisestikin pitää selfienä, koska laukaisu tapahtuu kuvattavan toimesta autoa laukaisuvälineenä käyttäen.

Kesäaika alkaa – varaudu jo nyt

Kesäinen kello Pietarissa

Kesäaika alkaa kahden viikon päästä sunnuntaina, mutta Helsingin Sanomat kehottaa varautumaan siihen jo nyt. Tutkimusprofessori Mikko Härmä työterveyslaitokselta on sitä mieltä, että kellojen kääntelyyn reagoivien olisi parempi vaihtaa unirytmiään jo etukäteen. Hankaluuksia voi olla erityisesti vuorotyötä tekevillä (HS 14.3.15).

Kesäajan ongelmat eivät rajaudu vuorokausirytmin sekoittumiseen. Vuosi sitten kirjoittamassani laajemmassa artikkelissa esittelin argumentteja kesäajan puolesta ja vastaan. Puolesta-puoli tosin jäi melko köykäiseksi, enkä usko sen johtuvan ainoastaan omasta lievästä puolueellisuudestani tässä asiassa.

Pakkoruotsi kaventaa pitkien kielten valikoimaa

Svenska Klubben

Ruotsi on suhteellisen helppo kieli oppia. Jos on kielipäätä, niin on turha tankata sitä pitkänä. Kannattaa mieluummin lukea pitkänä rakenteellisempia ja haastavampia kieliä, kuten vaikka saksaa, ranskaa tai venäjää. Tai siis kannattaisi, jos voisi.

Ruotsia ei kuitenkaan voi valita lyhyeksi C- tai D-kieleksi, vaan suomenkielisten on luettava sitä joko A- tai B-kielenä. Toiseksi niistä voisi tietysti valita jonkin haastavammankin kielen, mutta käytännössä tarjolla on ruotsin ohella lähinnä englantia.

Miksi näin? Siksi, että englanti on tarpeellinen ja ruotsi pakollinen. Jos lapsi opiskelee vain kahta kieltä – tai vanhemmat eivät vielä koulun alkuvuosina ole varmoja, kuinka moneen kieleen kielipää riittää – niin käytännössä pakollisen ruotsin rinnalle valitaan englanti. Kun nämä dominoivat pitkien kielten valintoja, niin käytännön syistä muita ei yleensä ole edes tarjolla.

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit