yhteiskunta

Muhammad ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tuomiossaan todennut, että muslimien profeettana pitämän Muhammadin halventaminen ei kuulu sananvapauden piiriin. Tuomio liittyy tapaukseen, jossa Itävallassa joku oli kutsunut Muhammadia pedofiiliksi.

Islamin opetuksen mukaan Muhammad otti vaimokseen Aišan, kun tämä oli kuusivuotias, ja avioliitto pantiin täytäntöön tämän ollessa yhdeksän. Esipuberteetti-ikäisiin lapsiin kohdistuvaa seksuaalista kiinnostusta pidetään tavanomaisesti pedofiliana. Totta kuitenkin on, että emmehän me voi varsinaisesti tietää, mitä Muhammadin mielessä liikkui. Ehkä hän yhtyi lapseen vastentahtoisesti, vaikkapa jonkin jumalallisena pitämänsä ilmoituksen perusteella.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kiinnittää huomiota myös siihen, että Muhammadin liitto Aišan kanssa jatkui vielä tämän ollessa täysi-ikäinen ja Muhammadin vaimoissa oli myös aikuisia naisia. Eli ilmeisesti hänen seksuaalinen suuntautumisensa oli laajempaa kuin vain lapsiin kohdistuvaa, jos siitä nyt mitään voi jälkikäteen arvailla.

Ehkäpä totuuden tavoittelemisen nimissä on kuitenkin syytä välttää kutsumasta Muhammadia pedofiiliksi. Aivan varmojahan me emme asiasta voi olla. Se, mikä islamin opetuksen perusteella tiedetään, on kuitenkin se, että hän harrasti seksiä yhdeksänvuotiaan lapsen kanssa. Näin ollen ilmaisu ”lapseensekaantuja” on korrektimpi. Se kertoo, mitä tapahtui, ottamatta kuitenkaan kantaa motiiveihin, himoihin tai suuntautumisiin sen takana. Muhammad oli lapseensekaantuja.

Lisää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksestä voi lukea esimerkiksi Reasonin blogista.

26.10.2018 | Kommentit pois päältä artikkelissa Muhammad ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin | Lue koko artikkeli »

Miksi HSL:n vyöhykelippuja ei hinnoitella kuten pysäköintiä?

Helsingin keskustassa pysäköinti on kallista, vähän ulompana edullisempaa – ja kun tarpeeksi kauaksi keskustasta menee, saa pysäköidä ilman maksua. Näin sen tietysti pitää mennäkin. Kantakaupungissa, ja etenkin keskustassa, tila on kallista ja pysäköinnin järjestäminen maksaa enemmän. Siksi se saa myös maksaa enemmän kuin siellä, missä tilaa on riittämin.

Joukkoliikenteen järjestäminen taas on edullisinta siellä, missä on joukkoja. Kantakaupungissa asutaan tiiviisti, joten joukkoliikenteelle riittää käyttäjiä. Niinpä sen järjestäminen matkaa kohti on täällä halvempaa. Lipun hinnoissa kustannuseroa ei ole juurikaan huomioitu (toisin kuin pysäköinnin hinnassa). Vielä toistaiseksi myynnissä on toki edullisempi raitiovaunulippu, josta on iloa etenkin joukkoliikenteen satunnaiskäyttäjille. Kun HSL saa joskus uuden vyöhykemallinsa aloituskuntoon, niin sitten sekin poistuu.

Kuinka kauas kotoaan kullakin vyöhykkeellä asuva henkilö pääsee halvimmalla kertalipulla HSL:n uudessa vyöhykemallissa?

23.10.2018 | Kommentit pois päältä artikkelissa Miksi HSL:n vyöhykelippuja ei hinnoitella kuten pysäköintiä? | Lue koko artikkeli »

Anna Kontula ja talousjärjestelmän vaihtaminen

Kansanedustaja Anna Kontula (vas) kertoi Twitterissä, että ”meillä ei ole kestäviä esimerkkejä kapitalismista, joka toimisi ilman kasvua” ja siten ilman hiilipäästöjen kasvua. Niinpä hänen mielestään ”ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää talousjärjestelmän vaihtamista”.

Kontula jättää huomiotta sen, ettei meillä ole kestäviä esimerkkejä mistään talousjärjestelmästä, joka toimisi ilman kasvua. Toki meillä on esimerkkejä sosialismeista, joissa talous ei ole kasvanut, mutta silloin nimenomaan talousjärjestelmä ei ole toiminut. Esimerkiksi Venezuelassa hiilipäästöt ovat vähentyneet viime vuosina rajusti, mutta se ei silti liene venezuelalaisille juuri nyt suuri ilonaihe.

Kuitenkaan edes talouden romahduttaminen Venezuelan malliin ei olisi ratkaisu nyt käsillä olevaan ilmastokriisiin. IPCC:n arvioiden mukaan meillä on 10–12 vuotta aikaa toimia, jos ilmaston lämpeneminen halutaan pitää 1,5 asteessa ja siten välttää pahimmat katastrofit. Hugo Chávez nousi Venezuelassa valtaan vuonna 1998. Venezuela on suurista luonnonvaroistaan huolimatta kehitysmaa, ja silti senkin talouden romahduttaminen sosialismilla kesti lähes 20 vuotta. Kehittyneen teollisuusmaan romahduttaminen kestäisi todennäköisesti kauemmin. Sosialismi ei siten ole, kaikkine muine ongelmineen, edes riittävän nopea ratkaisu.

9.10.2018 | 4 | Lue koko artikkeli »

Piispanvaalipaneeli Agricolan kirkossa

Agricolan kirkko: piispanvaalipaneeli täällä parin tunnin päästä. #piispanvaali #piispanvaalit2017

Tänään järjestettiin piispanvaalipaneeli Helsingin piispaksi pyrkiville ehdokkaille Mikael Agricolan kirkossa. Sijainti oli erinomaisen hyvä, sillä Agricola on kotiani lähin kirkko. Olin siis yleisössä mukana ja tviittasin ehdokkaiden sanomisia sen, minkä ehdin.

Paikalla olivat kaikki ehdokkaat, jotka ovat Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka ja Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo. Paneelin juonsi Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki.

24.5.2017 | 1 | Lue koko artikkeli »

Myyttinen maahanmuuttokriitikko jälleen mukana keskustelussa

Pirkko Saisio avautui punavihreästä kuplasta (HS 13.5.17) ja siitä, kuinka ”Suomessa on liikaa kiellettyjä kysymyksiä” (Yle 21.5.17). Punavihreä kupla älähti, ja kiisti koko kuplan olemassaolon. Ville Ranta, joka pilailukuvissaan yleensä sivaltaa aivan toiseen suuntaan, piirsi kohusta varsin osuvan kuvan (K&K 22.5.17).

Tämä päivitykseni koskee kuitenkin vain yhtä Ville Rannan piirroksen alla julkaistua kommenttia (kuvakaappaus yllä). Siinä esiintyy jälleen kerran myyttinen äärioikeistolainen maahanmuuttokriitikko, jonka mielestä ”kaikki muslimit ovat seksuaalirikollisia ja terroristeja”. Tämä ”kriitikko” ei tosin ole itse keskustelussa paikalla – kuten ei käytännössä koskaan muulloinkaan – mutta tällä kertaa keskustelija nimeltä Joni Pelkonen viittaa hänen kantoihinsa.

22.5.2017 | Kommentit pois päältä artikkelissa Myyttinen maahanmuuttokriitikko jälleen mukana keskustelussa | Lue koko artikkeli »

Helsingin piispaehdokkaat: Teemu Laajasalo

Kävin viime tiistaina Teemu Laajasalon tukiryhmän järjestämillä ”tulevaisuuskinkereillä” Puotilan kappelissa. Tilaisuuden nimi sai minut epäilemään, että tilaisuuden osanottajatkin joutuisivat jollain tavalla aktiiviseen rooliin, mutta näin ei onneksi käynyt. Laajasaloa siellä vai tentattiin. Vähän jäi kuitenkin ihmetyttämään, että miksi tilaisuutta sitten kutsuttiin kinkereiksi?

Minulta oli päässyt menemään ohi, että nämä kinkerit oli teemoitettu: tällä kertaa aiheena oli kasvatus. Kun lisäksi piispaehdokkaalta kysyttiin kyllästymiseen (ainakin minun kyllästymiseeni) asti erilaisia human interest -kysymyksiä, kuten millaista on olla isä, tai pyydettiin kertomaan joku ”salaisuus”, mitä yleisö ei vielä tietäisi, niin tapahtuman anti jäi melko keveäksi.

22.5.2017 | Kommentit pois päältä artikkelissa Helsingin piispaehdokkaat: Teemu Laajasalo | Lue koko artikkeli »

Helsingin piispaehdokkaat: Kaisamari Hintikka

Helsingin piispa Irja Askola on jäämässä eläkkeelle, joten edessä on piispan vaali. Olen yksi maallikkoäänestäjistä, ja niinpä olen ottanut asiakseni tutustua eri piispakandidaattien ajatuksiin ja linjoihin.

Ensimmäisenä vuorossa on Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri ja teologian ja julkisen todistuksen osaston johtaja Kaisamari Hintikka, joka oli tullut asemapaikaltaan Genèvestä vierailulle Suomeen. Hänen tukiryhmänsä järjesti tutustumis- ja keskustelutilaisuuden eilen tiistaina 18.4. Tapulin seurakuntakodilla Tapulikaupungissa.

Tämä blogimerkintä perustuu tilaisuudessa tekemiini muistiinpanoihin. Jos olen jotain ymmärtänyt väärin, niin korjataan.

19.4.2017 | Kommentit pois päältä artikkelissa Helsingin piispaehdokkaat: Kaisamari Hintikka | Lue koko artikkeli »

Kaupunkibulevardit ehkäisevät ruuhkautumista

Helsingin uudessa yleiskaavassa sisääntuloväylien varteen Kehä I:n sisäpuolelle on kaavailtu runsaasti uutta asumista. Tämä edellyttää, että väylät muutetaan moottoriteistä tai moottorikaduista normaaleiksi kaupunkikaduiksi. Näitä on ryhdytty kutsumaan nimellä kaupunkibulevardit.

Yksi yleinen kaupunkibulevardeihin liittyvä harhaluulo on, että ne lisäisivät ruuhkia. Tosiasiassa asia on kuitenkin juuri päinvastoin: kaupunkibulevardien toteuttaminen ehkäisee Helsingin tulevaa ruuhkautumista.

5.4.2017 | 3 | Lue koko artikkeli »

Tammikuun juhla- ja muistopäiviä

Tammikuu on vuoden ensimmäinen kuukausi, ja niinpä sen ensimmäinen juhlapäivä on uusivuosi. Pian sen jälkeen on itämaan tietäjien vierailun muistoksi vietettävä loppiainen (6.1.).

Uudenvuoden ja loppiaisen väliin mahtuu kuitenkin yksi pienempi merkkipäivä, nimittään maailman pistekirjoituspäivä (4.1.). Sitä vietetään pistekirjoituksen keksijän, ranskalaisen Louis Braillen (1809–1852) syntymäpäivänä.

Nuutinpäivä, jota vietetään kahdenkin eri tanskalaisen Knuutin muistoksi, päättää joulunajan 13. tammikuuta. Silloin tulee nuuttipukki ja juo talosta viinat pois, jos siellä sellaisia on.

4.1.2017 | Kommentit pois päältä artikkelissa Tammikuun juhla- ja muistopäiviä | Lue koko artikkeli »

Lasten kasvatus, feminismi ja tasa-arvo

Sampo Syreeni kirjoittaa blogissaan lasten kasvattamisesta ja siihen liittyvistä nature vs. nurture -kiistoista – eli sitä, kun toiset korostavat sukupuolten välisiä biologisia eroja ja toiset pitävät eroja opittuina.

Kirjoituksen varsinaiseen asiasisältöön minulla ei ole juurikaan sanottavaa. Syreenin näkemys, että erot johtuvat molemmista, vastannee aika lailla todellisuutta. Sen sijaan ihmettelen sitä, miksi hän ilmeisen perusteettomasti roikottaa ratkaisuehdotuksessaan feminismiä mukana.

Selväähän on, että nimenomaan feministit ovat tässä keskustelussa vahvasti se osapuoli, jonka mukaan sukupuolittuneet piirteet ovat opittuja. Juuri hehän ovat niitä, jotka puhuvat sukupuolesta ”sosiaalisena konstruktiona”. Toisaalta sitten ne, joita voitaisiin kutsua esimerkiksi traditionalisteiksi, konservatiiveiksi tai vaikkapa biologisteiksi, korostavat erojen biologista perustaa. Vaikka kummallakin puolella vain änkyröin ääripää kiistää toisen puolen kokonaan, niin perusasetelma on kuitenkin tämä.

5.12.2016 | 1 | Lue koko artikkeli »

Nico Rosbergin suomalaisuudesta

Kirjoitin noin vuosi sitten tänne merkinnän suomalaisuudesta. Siinä otin kantaa Aamulehden juttuun, jossa irakilainen maahanmuuttaja ihmetteli, mitä hänen on tehtävä tullakseen suomalaiseksi. Kantani voi tiivistää jotakuinkin siihen, että suomalaiseksi ei tulla vaan synnytään.

Nyt sitten keskustellaan tuoreen Formula 1 -maailmanmestari Nico Rosbergin suomalaisuudesta. Mikäli radiosta kuulemani oikein ymmärsin, hän ei itse miellä itseään suomalaiseksi, mutta suomalaiset haluaisivat kuitenkin omia maailmanmestarin, jonka suomalainen isä Keijo Keke Rosberg on myös aiempi F1-maailmanmestari.

Suomalaiseksi ei voi tulla kuin syntymällä, ja yhtä vähän siitä pääsee eroon, jos on suomalaiseksi sattunut syntymään. Kuten viimevuotisessa artikkelissa sanoin siinä esimerkkihenkilönä olleen maahanmuuttajan lapsista, että he ovat suomalaisen äitinsä kautta suomalaisia, niin aivan yhtä paljon Nico Rosberg on sitä suomalaisen isänsä kautta, vaikka hän itse mieltäisi itsensä enemmän saksalaiseksi (mitä hän toki saksalaisen äitinsä kautta myös on).

28.11.2016 | 1 | Lue koko artikkeli »

Vielä pari huomiota Hesburger-kohuun liittyen

Anonyymi tvitteristi kertoi 20 minuuttia ennen sulkemisaikaa ravintolaan sisään tulleeseen Trump-lippistä pitäneeseen ”jäbään” liittyen, että ”ois tehny mieli sylkästä sen purilaiseen.” Tviittaajan henkilöllisyys ja työpaikka selvitettiin sillä seurauksella, että hän menetti työpaikkansa.

Tätä asiaa on pari päivää puita julkisuudessa niin, että se lienee uutisia seuraaville pääpiirteissään tuttu. Pari seikkaa on kuitenkin jäänyt vähäiselle huomiolle.

Ensinnäkin, tuo mainittu tviitti ei ollut ainoa, jonka nimimerkki ”eeli” asiasta kirjoitti. Heti perään hän oli julkaissut toisenkin tviitin:

17.11.2016 | 1 | Lue koko artikkeli »

Onhan rajoja Pohjoismaissa ennenkin siirrelty

Viime vuoden lopulla Norjassa nousi ajatus Halti-tunturin Haldičohkka-sivuhuipun lahjoittamisesta Suomelle itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien yhteydessä.

Norjan pääministeri Erna Solberg on kuitenkin ilmoittanut, ettei asiasta tule mitään. Rajamuutoksiin liittyy hänen mukaansa monimutkaisia kysymyksiä, ja perustuslakikin tulee tielle (IS 14.10.16). Raja ei siis siirry, mutta selitykset kuulostavat ontuvilta. On rajoja Pohjoismaissa ennenkin siirrelty.

Ruotsin ja Suomen välistä rajaa siirrettiin Märketillä vuonna 1981 niin, että saatiin suomalaisten aiemmin osin Ruotsin puolelle rakentama majakka kokonaan Suomen maaperälle. Ei siitä mitään suurempaa perustuslaillista ongelmaa saatu aikaan, vaikka osallisena oli Suomen ja Ruotsin lisäksi myös autonominen Ahvenanmaa.

15.10.2016 | Kommentit pois päältä artikkelissa Onhan rajoja Pohjoismaissa ennenkin siirrelty | Lue koko artikkeli »

Kuvia ja muutama ajatus Rantakylän koulun purkamisesta

Kävin ottamassa muutaman ilta-aurinkokuvan vanhan yläasteeni, Rantakylän koulun, purkamisesta. Ei tuntunut haikealta, vaikka eivät muistot siellä 1980-luvun lopulla vietetyistä kolmesta vuodesta nyt pääosin niin erityisen huonoja ole.

Koulu on kärsinyt sisäilmaongelmista (L-S 3.2.16). Jostain syystä erityisesti koulujen rakentaminen tuntuu olevan Suomessa kovin hankalaa. Aivan koko koulua ei pureta, mutta nuo purettavat osat ovat juuri ne, missä minä yläasteeni aikoinaan vietin.

1.8.2016 | Kommentit pois päältä artikkelissa Kuvia ja muutama ajatus Rantakylän koulun purkamisesta | Lue koko artikkeli »

Paavi, muurit ja Trump

Paavi Franciscus on Meksikon-vierailullaan kyseenalaistanut republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Donald Trumpin kristillisyyden, koska tämä vaatii muuria Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle (ks. esim. BBC 18.2.16).

Trumpin mahdollisesta kristillisyydestä en tiedä, enkä siihen ota kantaa, mutta valtionrajamuureista tuli mieleeni paavin oma valtio Vatikaani. Aika jyhkeä muuri siinäkin rajalla on (kuva yllä). Paavia itseään muurista toki ei ole syyttäminen – se on ollut siinä jo kauan ennen hänen kauttaan. Mutta kyseenalaistaako Franciscus myös niiden kristillisyyden, jotka sen rakentamisesta ovat aikoinaan määränneet?

20.2.2016 | 1 | Lue koko artikkeli »

Hieman raiskaustilastojen luennasta

Suomeen viime syksynä suurin määrin tulleiden turvapaikanhakijoiden syyllistymisistä raiskauksiin ja ahdisteluihin on puhuttu vilkkaasti. Tilastoja lukiessa on kuitenkin syytä huomioida muutama seikka:

1) Rikostilastot koskevat vuotta 2015 ja suurin osa tulijoista ehti olla sen aikana maassa vain pari-kolme kuukautta. Vertailu vaikkapa Keravan koko vuoden rikostilastoihin, jota jotkut ovat harrastaneet, ei kerro yhtään mitään.

2) Lähi-idästä ja islamilaisesta Afrikasta tulleet ovat yliedustettuja etenkin julkisilla paikoilla ennalta tuntemattomiin uhreihin kohdistuvissa rikoksissa, oli kyse sitten ahdistelusta tai ns. puskaraiskauksista. Niissä sesonkiaikaa on kesä, ja syksyllä tulleet turvapaikanhakijat eivät ole Suomessa vielä kesää nähneet.

1.2.2016 | Kommentit pois päältä artikkelissa Hieman raiskaustilastojen luennasta | Lue koko artikkeli »

Kauppahalleihin eloa myös iltaisin

Matkoilla on mukava kurkata sisään kauppahalleihin, ehkä ostaakin niistä jotain. Ovat usein värikkäitä ja eläväisiä paikkoja. Niinpä käväisin myös Las Palmasin satamakauppahallissa (Mercado del Puerto de la Luz), josta sisäkuva yllä. Olen eläväisempiäkin kauppahalleja nähnyt, mutta ei tuo hassumpi ollut: ruokatarvikkeita oli myynnissä ja reunoilla muutama ravintola. Johonkin ravintoloista olisin voinut istahtaa lounastamaan, kun sen aika olisi sopivasti ollut, mutta olivat turhan täysiä.

Yllätyksekseni samainen kauppahalli oli paljon eläväisempi, kun vierailin siinä uudestaan illalla. Hedelmä- ja lihakojut olivat laittaneet luukkunsa kiinni, mutta niiden eteen oli tuotu myyntipöytiä, joilla kaupattiin vaatteita, koruja ym. tavaraa.

30.1.2016 | Kommentit pois päältä artikkelissa Kauppahalleihin eloa myös iltaisin | Lue koko artikkeli »

Norja lahjoittaa Haltin Suomelle?

Päivitys 27.7.2016: Kaivuonon (Kåfjord) kunta on ehdottanut Haldičohkka-sivuhuipun lahjoittamista Suomelle. Asia on Norjan pääministerin Erna Solbergin hallinnassa. Päivitän tietoa tilanteen etenemisestä kommentteihin.

Suomen korkein vuori on Halti, mutta Haltin huippu ei ole Suomessa – ainakaan vielä. Norjassa on kuitenkin syntynyt pieni kansanliike sen puolesta, että Norja lahjoittaisi Haltin huipun Suomelle Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi parin vuoden päästä.

Suomen korkein kohta (1323,6 m), rajapyykki Haltin rinteellä, näkyy kuvassa yllä. Taustalla näkyy ihmisiä Norjan puolella rajaa. Huippu, jolla he ovat, on 1328 metriä korkea Haldičohkka, mutta sekään ei itse asiassa ole vielä Haltin korkein kohta. Haltin 1361 metriä korkea huippu sijaitsee vajaat pari kilometriä tästä paikasta pohjoiseen.

14.12.2015 | 5 | Lue koko artikkeli »

Suomalaisuudesta

Aamulehti otsikoi tänään: ”Pitseriaa pitävä Aso ihmettelee päättäjiä: Mitä vielä vaaditaan, että olisin suomalainen?” (AL 6.12.15).

Aso Aziz on irakilainen maahanmuuttaja, joka muutti Suomeen vanhempiensa mukana vuonna 1996. Hän asuu Vantaalla, hänellä on suomalainen vaimo ja kaksi lasta, ja hän on pizzeriayrittäjä Martinlaaksossa. Mikäli Aamulehden henkilökuvaukseen on uskominen, Aziz vaikuttaa oikein hyvin Suomeen kotoutuneelta maahanmuuttajalta.

”Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva suomalais-ugrilainen kansa”, kertoo Wikipedia. Aziz puhuu suomen kieltä, vaikkakaan ei äidinkielenään, mutta suomalais-ugrilaista hänestä ei saa tekemälläkään. Siihenkö hänen suomalaisuutensa kaatuu?

6.12.2015 | 2 | Lue koko artikkeli »

Unisex-vessat ja pisoaarit

Unisex-vessat ovat aihe, joka ainaa silloin tällöin ponnahtaa esille. Taas äskettäin joku esitti, että erillisten miesten ja naisten vessojen sijaan pitäisi olla kaikille yhteisiä unisex-vessoja. En muista, kuka tai missä niitä tällä kertaa ehdotti, mutta ei sillä väliäkään.

En suoranaisesti vastusta ehdotusta, mutta en ole kovin vakuuttunut sen tärkeydestäkään. Se, mikä on tärkeää, on, että myös unisex-vessoissa on pisoaarit (tai, kuten joskus sanotaan, pisuaarit).

Jos kyseessä on vaikka jonkin pienen kahvilan vessa, jossa on yksi tai kaksi pönttöä koppeineen, niin ehkä pisoaari ei silloin ole välttämätön. Mutta mitä suuremmasta ja vilkkaammin käytetystä wc-tilasta on kyse, sitä todennäköisemmin sinne päätyy myös tähtäysongelmaisia miehiä. Pisoaari on huomattavasti siistimpi ratkaisu. Luulisi naistenkin välittävän.

3.9.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Unisex-vessat ja pisoaarit | Lue koko artikkeli »

Saisiko laituriopasteita Kamppiin, kiitos?

Kun toispaikkakuntalainen tai ulkomaalainen vieras on tulossa luoksemme kylään, periaatteessa hänet on helppo opastaa perille. Kerron vain pysäkin nimen ja sanon, että sinne pääsee bussilla numero 14, johon voi hypätä Kampista laiturilta numero 75. Mutta yritäpä löytää Kampista laituri 75, jos et jo valmiiksi tiedä, missä se on.

Käytännössä joudun opastamaan vierastani näin:

Kaukoliikenteen busseilta: nouse terminaalista ylös kauppakeskuksen suuntaan, mene Espoon bussien ohi ja nouse liukuportaat Fredrikinkadulle (Hesburgerin kohdalta vasemmalle). Laituri 75 on Fredrikinkadun toisella puolella vasemmalla. Metroasemalta: Käytä uloskäyntiä Runeberginkadulle. Liukuportaiden yläpäässä seuraa opasteita Fredrikinkadulle (kaksi kertaa vasemmalle). Laituri 75 on Fredrikinkadulla kulman takana oikealla.

29.8.2015 | 1 | Lue koko artikkeli »

Kaupunki kieltää ilman valtuuksia

Kaupunki rakensi jokunen vuosi sitten Eiranrantaan pienen uimarannan, joka ei kuitenkaan ole uimaranta. Tämä on aiheuttanut pienen dilemman, joka tosin ei tunnu olevan dilemma kaupungin suoraviivaisessa toimintakulttuurissa.

Kaupunkien aikaisemmat järjestyssäännöt on kumottu Järjestyslailla. Samaa lakia noudatetaan nyt kaikkialla, eivätkä kaupungit voi enää mielivaltaisesti kieltää asioita. Helsinki on kuitenkin laittanut Eiranrantaan kyltit, joiden mukaan hiekkarannalla koirien ulkoiluttaminen on kielletty.

Tämä kielto ei kuitenkaan perustu lakiin. Järjestyslain 14 §:n mukaan koiran omistajan tai haltijan on:

2.7.2015 | 4 | Lue koko artikkeli »

Liittoon kuulumisesta ei ole mitään konkreettista hyötyä – edes liiton itsensä mielestä

Jos Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL:n omaa markkinointimateriaalia uskotaan, niin ammattiliittoon kuulumisesta ei ole mitään konkreettista hyötyä. Yhtä hyvin voi olla liittymättä.

YKL:n opiskelijatoiminnan koordinaattori Henri Immonen on laatinut markkinointiviestin, joka välitettiin mm. maantieteen opiskelijoiden sähköpostilistalle (kuvatiedostona). Viestin ydinsisältö tiivistyy virkkeeseen (lihavoinnit alkuperäiset):

Liittymällä ammattiliittoon ja sitä kautta myös työttömyyskassaan turvaat toimeentulosi, jos jäät valmistuttuasi jossain vaiheessa työttömäksi.

Viestissä käydään yksityiskohtaisesti läpi työttömyyskassaan kuulumisen etuja esimerkkilaskelmien kera. Liittoon liittyvät asiat kuitataan seuraavalla toteamuksella:

5.6.2015 | 2 | Lue koko artikkeli »

Näin vältyt vaaliesitteiden tyrkyttäjiltä

Vaalien alla kaduilla ja toreilla on vaikea kulkea ilman, että joku tyrkyttäisi kansanedustajaehdokkaan tai puolueen esitettä mukaan. Vaikka demokratian toteutuminen tällaista vaatiikin, niin alkaahan se jossakin vaiheessa jo ärsyttää.

Haluatko välttyä esitteiden tarjoajilta? Hyvä keino on laittaa rintaansa jonkin ehdokkaan vaalinappi. Mitä isompi ja mitä näkyvämmin, sen parempi. Minä ainakin olen saanut kävellä suhteellisen rauhassa silloin, kun en ole itse ollut esitteitä ohikulkijoille tyrkyttämässä. Joillakin ehdokkailla on myös huomioliivejä, jotka toiminevat vielä paremmin, mutta niitä taitaa yleensä olla vain kampanjaväen yllä.

Lisätehoa saa, kun ottaa joltakin kampanjakojulta nipun esitteitä ja pitää niitä näkyvästi käsissään kadulla kulkiessaan. Silloin vaaliesitteiden jakajat (ja lähes kaikki muutkin) kiertävät sinut kaukaa.

15.4.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Näin vältyt vaaliesitteiden tyrkyttäjiltä | Lue koko artikkeli »

Miksi äänestän näissäkin vaaleissa kokoomusta

Niin kauan kuin olen saanut äänestää, olen äänestänyt kokoomusta kaikissa niissä vaaleissa, joissa se on ollut mahdollista*. Ei valinta silti ole aina helppo ollut, eikä ole nytkään. Mieluusti äänestäisin välillä jotain muutakin, jos vain olisi tarjolla tolkullisia vaihtoehtoja.

En voi sanoa, että olisin ollut erityisen tyytyväinen kokoomuksen tai Kataisen ja Stubbin hallitusten toimintaan. Siinä mielessä kokoomuksen ”korjausliike” on mitä osuvin teema näihin vaaleihin. Toivottavasti se tarkoittaa, että tunnustetaan myös omat virheet ja tehdään paremmin jatkossa.

8.4.2015 | 1 | Lue koko artikkeli »