yhteiskunta

Selfie-pylväät avuksi omakuvien ottamiseen maanteillä

Autolla ajaessa otettavat selfiet ovat muodostuneet ongelmaksi maailmalla. Niiden ottaminen on aiheuttanut onnettomuuksia, eikä kuolonuhreiltakaan ole vältytty (ks. esim. Telegraph 7.8.14).

Ongelmaan on nyt havahduttu myös Suomessa. Jotta tällaisiin vaarallisiin puuhiin ei ryhdyttäisi, on poliisi tuonut teiden varsille ison määrän selfie-pylväitä omakuvien ottamista varten. Monet tärkeimmistä tieosuuksista on jo varustettu niillä, ja joitakin on tuotu myös kaupunkeihin katujen risteyksiin.

Tieosuudet, joilla pylväitä on, on merkitty oranssi-keltaisella kyltillä, jossa on kameran kuva. Kamera laukaistaan ajamalla sen kohdalla lujempaa kuin nopeutta, joka pylvästä edeltäneessä pyöreässä punareunaisessa numerokyltissä on ilmoitettu. Näin kuvaa voidaan teknisestikin pitää selfienä, koska laukaisu tapahtuu kuvattavan toimesta autoa laukaisuvälineenä käyttäen.

1.4.2015 | 0 | Lue koko artikkeli »

Kesäaika alkaa – varaudu jo nyt

Kesäaika alkaa kahden viikon päästä sunnuntaina, mutta Helsingin Sanomat kehottaa varautumaan siihen jo nyt. Tutkimusprofessori Mikko Härmä työterveyslaitokselta on sitä mieltä, että kellojen kääntelyyn reagoivien olisi parempi vaihtaa unirytmiään jo etukäteen. Hankaluuksia voi olla erityisesti vuorotyötä tekevillä (HS 14.3.15).

Kesäajan ongelmat eivät rajaudu vuorokausirytmin sekoittumiseen. Vuosi sitten kirjoittamassani laajemmassa artikkelissa esittelin argumentteja kesäajan puolesta ja vastaan. Puolesta-puoli tosin jäi melko köykäiseksi, enkä usko sen johtuvan ainoastaan omasta lievästä puolueellisuudestani tässä asiassa.

14.3.2015 | 0 | Lue koko artikkeli »

Pakkoruotsi kaventaa pitkien kielten valikoimaa

Ruotsi on suhteellisen helppo kieli oppia. Jos on kielipäätä, niin on turha tankata sitä pitkänä. Kannattaa mieluummin lukea pitkänä rakenteellisempia ja haastavampia kieliä, kuten vaikka saksaa, ranskaa tai venäjää. Tai siis kannattaisi, jos voisi.

Ruotsia ei kuitenkaan voi valita lyhyeksi C- tai D-kieleksi, vaan suomenkielisten on luettava sitä joko A- tai B-kielenä. Toiseksi niistä voisi tietysti valita jonkin haastavammankin kielen, mutta käytännössä tarjolla on ruotsin ohella lähinnä englantia.

Miksi näin? Siksi, että englanti on tarpeellinen ja ruotsi pakollinen. Jos lapsi opiskelee vain kahta kieltä – tai vanhemmat eivät vielä koulun alkuvuosina ole varmoja, kuinka moneen kieleen kielipää riittää – niin käytännössä pakollisen ruotsin rinnalle valitaan englanti. Kun nämä dominoivat pitkien kielten valintoja, niin käytännön syistä muita ei yleensä ole edes tarjolla.

4.2.2015 | 2 | Lue koko artikkeli »

Maahanmuutto, robotisaatio ja seuraava sukupolvi

Elinkeinoelämän valtuuskunta täräytti raportilla. Heidän laskelmiensa mukaan Suomeen tarvitaan 34 tuhatta maahanmuuttajaa nettona joka vuosi, jotta työvoiman määrä ei laske. Nykyinen maahanmuutto on tuosta noin puolet.

Toisaalta viime aikoina on uutisoitu myös siitä, että pian robotit vievät ainakin palvelualojen työpaikat ja teollisuudesta loputkin, eikä työtä edes nykyiselle väestölle. Luin Evan raportin, mutta aihetta ei sivuttu siinä lainkaan.

Minkälaista maahanmuuttoa Suomeen sitten kaivataan?

Korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin tulevat koulutetut tulijat lienevät ongelmattomimpia. Heidän maahanmuuttoaan vastustanee harva. Suurempi ongelma on siinä, kuinka heitä tänne saataisiin tulemaan.

Matalammin koulutettujen, matalapalkka-aloille työllistyvien maahanmuuttajien tulo jakaa mielipiteitä jo enemmän. Ammattiyhdistysliike on huolissaan palkkatason alenemisesta, eikä toki huolensa kanssa aivan hukassa ole. Työnantajapuolelle työvoiman ylitarjonta on toivottava tilanne, mikä kannattaa pitää mielessä esimerkiksi Evan raporttia lukiessa.

31.1.2015 | 0 | Lue koko artikkeli »

HS, Oxfam, köyhät ja rikkain prosentti

Helsingin Sanomat kirjoittaa taas tänään siitä, kuinka maailman rikkaat omistavat enemmän ja enemmän ainakin suhteessa köyhimpiin.

Uutisessa (HS 19.1.15) kerrotaan, että ”vuonna 2009 rikkain prosentti hallitsi 44 prosenttia maailman varallisuudesta” ja, että ”vuonna 2016 sen osuus ylittää 50 prosenttia” (jos uutinen ei aukea maksumuurin takaa, katso kuvakaappaus).

Epäilen vahvasti, että Hesarin toimituksessa on nyt ymmärretty brittiläisen kansalaisjärjestö Oxfamin lehdistötiedote jonkin verran, mutta ratkaisevasti, väärin. Siellä nimittäin on puhe vähän eri asiasta.

19.1.2015 | 1 | Lue koko artikkeli »

Tunne historiasi, Maryan Abdulkarim

Kirkko ja Kaupunki -lehti ei ole tähänkään asti juuri profiloitunut kristillisyyden sanansaattajana, mutta yhden sortin pohjanoteeraus saavutettiin nyt, kun lehti antoi sivuiltaan kuukausittaisen palstatilan islamapologeetta Maryan Abdulkarimille. Abdulkarimin ensimmäinen kolumni ”Tunne historiasi” ilmestyi lehden loppiaisnumerossa.

En tiedä, kenelle Abdulkarim ”tunne historiasi” -kehotuksen suuntaa. Kolumnin sisältö on siloteltua islamin historiaa, jossa kaikki oli hienosti ja edistyksellisesti, kunnes kristityt tulivat ristiretkineen ja pilasivat kaiken. Lopussa on vielä irrallinen osio ns. islamofobiasta.

Sivulauseessa, ohimenevänä huomiona, Abdulkarim sentään tulee maininneeksi, että muslimit saivat Mekan haltuunsa valloittamalla. Sama toistui sittemmin lukemattomilla muilla alueilla. Muslimien valloitus- ja ryöstöretket kristittyjä vastaan niin Vähään-Aasiaan, Välimeren rannikkomaihin kuin syvemmällekin Eurooppaan kestivät vuosisatojen ajan. Ja toki sotia käytiin muihinkin ilmansuuntiin. Ristiretket ovat niiden välissä korkeintaan sivuhuomio.

6.1.2015 | 1 | Lue koko artikkeli »

Alko ja marketit -keskustelun unohdetut pointit

Alkon toimitusjohtaja Hille Korhonen ei usko johtamansa yrityksen kilpailukykyyn kilpailluilla markkinoilla. Hänen mukaansa Alkon kaltaisella erikoisliikeketjulla ei olisi merkitystä, jos viinejä voisi ostaa tavallisista ruokakaupoista. ”Silloinhan pitäisi myös vapauttaa kossut huoltoasemille tai R-kioskeille”, Korhonen sanoo Nykypäivän haastattelussa (Verkkouutiset 6.12.14).

Etenkin Alkon uudemmat myymälät ovat yleensä suurten ruokakauppojen kupeessa. Sillä, mikä kauppa Alkon kylkeensä saa, on iso merkitys kyseiselle kaupalle ja sen kilpailijalle: Alko nostaa viereisen myymälän myyntiä 10–15 prosenttia. Valtaosa Alkoista on S- ja K-duopolin liikkeiden kupeessa, mutta viime aikoina myös Lidl ja Suomen Lähikauppa (Siwat ja Valintatalot) ovat saaneet joitakin kylkeensä.

Eri kaupparyhmittymen tasapuolisempi kohtelu on ollut viime aikoina kiitettävästi esillä, kun Alkon liikepaikkapolitiikasta on käyty keskustelua. Pari muuta pointtia sen sijaan usein unohtuu.

6.12.2014 | 2 | Lue koko artikkeli »

Verottaja ammattiliittojen asialla

Koska tänään tulot ja verot ovat päivän puheenaihe, niin julkaisen kesällä verotoimistossa ottamani kuvan. Siinä näkyvässä ohjeistuksessa annetaan harhaanjohtavaa tietoa verokortin hakijoille.

Ammattiliitot pyrkivät antamaan herkkäuskoisille sellaisen kuvan, että työttömille maksettavat ansiosidonnaiset korvaukset tulisivat heiltä ja, että niiden saaminen olisi jotenkin liittojen jäsenyydestä kiinni. Todellisuudessahan nuo korvaukset tulevat työttömyyskassojen kautta. Niihin kuuluakseen ei tarvitse olla minkään sortin liiton jäsen.

Ammattiliittojen jakamana disinformaatio on tavallaan ymmärrettävää, vaikkei tietenkään hyväksyttävää. Omaa asiaansahan ne siinä vain ajavat. Viranomaisten pitäisi kuitenkin jakaa neutraalia tietoa eikä ajaa ammattiyhdistys- tai muutakaan eturyhmäasiaa.

3.11.2014 | 1 | Lue koko artikkeli »

Viipuri, tuo venäläinen sotilaskunnian kaupunki

Vaikka CouchSurfing-majoituksen sääntöihin kuuluukin, että majoitus on ilmaista eikä tuliaisiakaan tarvitse tuoda, niin etenkin venäläiset sohvasurffarit tuovat niitä lähes aina. Taitaa olla sen verran syvällä sikäläisessä kulttuurissa, ettei ilmankaan kehdata tulla.

Koska Venäjä on tuossa vieressä, niin sieltä tulee vieraita melko usein. Olemmekin saaneet venäläistä suklaata, prjanik-pikkuleipiä, pitsiliinoja, jääkaappimagneetteja ja joskus jopa vodkaa. Yhden erikoisimmista tuliaisista saimme kuitenkin vasta aivan äskettäin.

Pietarilainen poika toi tuliaisina 10 ruplan kolikon, jolla juhlistettiin Viipurin saamaa ”sotilaskunnian kaupunki” -arvonimeä. Sen kaupungille myönsi Venäjän silloinen presidentti Dmitri Medvedev vuonna 2010. Kolikko tosin on vasta tältä vuodelta.

21.10.2014 | 2 | Lue koko artikkeli »

JHL suosii julkisia veronvälttelijöitä

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine vaatii (TE 11.10.14):

On tärkeää myös huolehtia, että uudessa hankintalaissa kunnat saavat oikeuden sulkea ulos sellaiset yksityiset palveluntuottajat jotka eivät maksa veroja Suomeen eivätkä noudata suomalaisia työehtoja.

Eikö periaatteen pitäisi kuitenkin olla, että yksityiset ja julkiset palveluntarjoajat ovat samalla viivalla? Jos suljetaan ulos ”yksityiset palveluntuottajat, jotka eivät maksa veroja Suomeen”, niin silloin on suljettava ulos myös veroja maksamattomat julkiset palveluntuottajat.

11.10.2014 | 1 | Lue koko artikkeli »

Asukastalot versus keskustakirjasto

Helsingin kaupunki säästää, ja yhtenä mahdollisena säästökohteena ovat eri puolilla kaupunkia sijaitsevat asukastalot. Samaan aikaan tarkoituksena on saada rakennettua hulppea keskustakirjasto, jonka rakennusbudjetti tässä vaiheessa on 100 miljoonan euron tienoilla.

Kun keskustakirjastosuunnitelmia lukee, niin perinteistä kirjastoa siitä ei ole tulossa. Sellainen olisi liian vanhanaikaista. Sen sijaan siitä tulee jonkinlainen hengailupaikka, jossa voi vaikka käydä kahvilla tai käyttää tietokonetta. Se on siis vähän niin kuin asukastalot, mutta isompi, trendikkäämpi, huimasti kalliimpi veronmaksajille ja keskustassa.

Lähikirjastot sen sijaan ovat olleet vähenemässä. Esimerkiksi Punavuoren asukastalona nykyisin toimiva Betaniatalo oli vielä 90-luvulla kirjasto. Enää Etelä-Helsingissä ei ole kirjastoa, paitsi Rikhardinkadun kirjasto, joka onkin jo jotakuinkin yhtä keskustassa kuin suunniteltu keskustakirjastokin.

6.10.2014 | 1 | Lue koko artikkeli »

Pakkoruotsi opettaa kriittisyyttä – ehkä liikaakin

Pakkoruotsi oli ensimmäinen yhteiskunnallinen asia, joka sai minut poliittisesti aktiiviseksi. Yläasteen lopulla ja lukiossa pyörittämämme pakkoruotsia vastustanut yhdistys sai jonkin asteista paikallista huomiota Mikkelissä. Se oli myös sysäys, joka sai minut mukaan puoluepolitiikkaan.

Kun olen lukenut silloisia mielipidekirjoituksiani, olen ilokseni havainnut, ettei niitä tarvitse häpeillä. Ylilyöntejä ei tullut. Masentavaa sen sijaan on huomata, ettei keskustelu ole yli 20 vuodessa edennyt yhtään mihinkään. Aivan samoja asioita käydään läpi nykyisissäkin ruotsin vapaaehtoistamista käsittelevissä keskusteluissa.

Näin jälkikäteen on kuitenkin myönnettävä, että saattoi pakkoruotsista sittenkin yksi hyöty olla. Se ei ollut se, että oppi ruotsia – etenkin, kun en useimpien muiden pakko-opiskelleiden tavoin sitä juurikaan oppinut. Sen sijaan pakkoruotsista vääntämällä oppi aimo annoksen tervettä yhteiskunnallista kriittisyyttä.

4.10.2014 | 0 | Lue koko artikkeli »

Tutkimustietoa somalien työllistymisestä

Somalialaiset maahanmuuttajat työllistyvät heikosti ja ryhtyvät harvoin yrittäjiksi. Luvuissa on kuitenkin eroja eri maiden välillä.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen neljännesvuosijulkaisun Kvartin uusimmassa numerossa (2/2014) on useita muuttoliikkeeseen tavalla tai toisella kytkeytyviä artikkeleita. Tietokeskuksen tutkija Tuula Joronen kirjoittaa eri maiden välisistä eroista somalimaahanmuuttajien työllistymisessä ja yrittäjyysaktiivisuudessa.

Yli 15-vuotiaiden somalinkielisten työllisyys on noin viidenneksen tasolla, kun se kaikilla vieraskielisillä on lähes puolet ja kotimaisia kieliä puhuvilla yli puolet.* Lukua painaa alas etenkin somalinkielisten naisten heikko työllisyys (14%), mutta kehuttavaa ei ole miestenkään luvussa (25%).

Suomi ei kuitenkaan erotu sanottavammin muista Pohjoismaista: Ruotsissa ja Tanskassa luvut ovat hyvin samanlaisia. Norjassa somalinkieliset työllistyvät selvästi paremmin, mutta sielläkin muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna heikosti.

29.8.2014 | 6 | Lue koko artikkeli »

Joukkoliikenteestä Helsingissä ja Wienissä

Helsingissä on Euroopan paras joukkoliikenne, jos on uskominen äskettäin julkaistua BEST-kyselytutkimusta (Metro 18.8.14). Mukana tosin oli vain muutama kaupunki: Helsingin lisäksi selvityksessä olivat mukana Geneve, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma ja Wien.

Kävin tänä kesänä ensimmäistä kertaa Itävallan pääkaupungissa Wienissä. Kaupunki oli monessa suhteessa myönteinen yllätys, eikä vähiten varsin toimivan joukkoliikenteensä vuoksi. Siksi se, että HSL tuossa vertailussa päihittää Wiener Linienin palvelut, kummastuttaa.

20.8.2014 | 0 | Lue koko artikkeli »

Miksi Itellasta tuli Posti Group eikä Posti?

Itella Oyj vaihtaa nimensä Postiksi, tai oikeastaan Posti Group Oyj:ksi. Mutta miksi nimen perään piti laittaa englanninkielinen ”Group”?

Selitys on yksinkertainen. Julkisia palveluja tarjoavana yhtiönä Itellan/Postin on tarjottava palvelua maan molemmilla virallisilla kielillä. Jos nimi olisi ”Posti”, pitäisi sen siinä rinnalla olla myös ruotsiksi ”Post”. Kun perään lisätään ”Group”, tulee lopputuloksesta sekakieltä, jota ei tarvitse kääntää.

Samasta syystä monet eri virastot ja valtionyhtiöt ovat ottaneet hölynpölylatinaa tai muuta mitääntarkoittamatonta nimikseen, kuten Destia tai TraFi. Ei tarvitse käyntikortteihin, kirjekuoriin ja verkkosivuille sovittaa nimiä molemmilla kielillä. Graafinen ilme on selkeämpi ja samalla pärjätään yhdellä verkkotunnuksella. Hölynpölynimet ovat virallisen kaksikielisyyden tuotosta.

14.8.2014 | 2 | Lue koko artikkeli »

Haukivuori, rautatie ja kirkko

Joskus kauan sitten Haukivuorellakin oli kirkko keskellä kylää. Sitten tuli rautatie, ja kylä siirtyi aseman viereen. Kirkon viereen jäi muutama vanha, idyllinen puutalo, ja puinen oli silloin kirkkokin. Myöhemmin maantiekin oikaistiin niin, että kirkko jäi pienen sivutien varteen.

Kirkko paloi ja tilalle pystytettiin uusi. Se rakennettiin tiilestä ja rapattiin. Kylä pysyi kuitenkin aseman luona.

Ei olisi kannattanut. Valtio ja sen omistamat monopoliyhtiöt ovat epäluotettavia kumppaneita. Ne tekevät juuri niin kuin niitä huvittaa, eikä siinä ole pienellä kylällä juuri asiaan sanomista.

8.8.2014 | 3 | Lue koko artikkeli »

Westbahn: hyvän palvelun rautatieyhtiö Itävallassa

Westbahn on yksityinen junaliikennettä harjoittava yhtiö Itävallassa. Kilpailijaansa, valtiolliseen ÖBB:iin, verrattuna se tarjoaa parempaa palvelua edullisemmin hinnoin.

Matka Wienin läntiseltä asemalta (Westbahnhof) Salzburgiin maksoi 23,90 euroa. Lipun ostimme tupakkakaupasta läheltä hotellia, jossa Marin kanssa majoituimme. Hinta olisi ollut sama myös netistä tai junasta ostettuna (iso osa matkustajista ostikin lipun vasta junasta). Ostamamme lippu ei ollut tiettyyn junaan, vaan olisi ollut voimassa vuoden. Paikkavarausta meillä ei ollut, kuten ei ilmeisesti suurimmalla osalla muistakaan matkustajista.

ÖBB tarjoaa netissä samalle välille lippua IC- ja Railjet-juniinsa hintaan 49,90 euroa eli yli tuplaten Westbahnin hinnan verran. Aseman lipunmyynnistä emme kysyneet.

Matka Wienistä Salzburgiin taittui siistin kaksikerrosvaunun yläkerrassa aikataulun mukaisessa 2,5 tunnin ajassa. ÖBB:n Railjet olisi ollut kahdeksan minuuttia nopeampi, mutta InterCity taasen 22 minuuttia hitaampi.

30.7.2014 | 3 | Lue koko artikkeli »

Esteettömyys: kallis ja huonosti kohdistuva tukimuoto

Asuminen on Suomessa, etenkin pääkaupunkiseudulla, kohtuuttoman kallista. Paitsi, että kova kysyntä nostaa Helsingin seudun hintoja, tulee asumisen hintaan keinotekoista lisää eri normitusten kautta. Niissä vaaditaan esimerkiksi tietyn kokoisia asuntoja (yleensä kysyntää suurempia), autopaikkoja, väestönsuojia ja esteettömyyttä.

Kävin esteettömyydestä lyhyen keskustelun Twitterissä Kynnys ry:n puheenjohtajan Amu Urhosen (vihr) kanssa. Lyhyeksi se jäi, koska Urhonen vastasi Twitterin sijaan omassa blogissaan. Teen siis samoin ja vastaan Urhoselle täällä.

Urhonen aloittaa kertomalla, ettei esteettömyyden hinnasta ole luotettavia selvityksiä, mutta sanoo kuitenkin tietävänsä, että halpaa se on – ainakin jos autopaikkoihin ja väestönsuojiin verrataan.

15.5.2014 | 24 | Lue koko artikkeli »

Helppoa työskentelyä Eezyn kautta

Jos oman yrityksen perustaminen ei vaikuta ainakaan toistaiseksi vaivansa väärtiltä, mutta haluaa silti tehdä hommia yrittäjämäisesti omaa työtänsä myyden, niin Eezy-osuuskunnan kautta työskenteleminen on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto.

Puhun kokemuksesta, sillä olen tehnyt joitakin sivutoimisia hommia, kuten WordPress-ylläpitoa ja valokuvien myyntiä, Eezyn kautta laskuttaen. Eezy ottaa muutaman prosentin palkkiota välistä, mutta vastineeksi vältyn yrittämiseen liittyvästä paperinpyörityksestä, kuten kirjanpidosta, eläkemaksujen laskemisesta yms. Eezy hoitaa ne puolestani.

Nyt Eezyllä on käynnissä tarjouskampanja: Anna palveluun rekisteröityessäsi viitteeksi koodi 00375769, niin saat 25 euron bonuksen käytettäväksi Eezyn palvelumaksuihin.

12.4.2014 | 1 | Lue koko artikkeli »

Yleisradio lopettaa toimintansa tänään

Valtiollinen televisio-, radio- ja Internet-mediatalo Yleisradio Oy lopettaa toimintansa tänään 1.4.2014. Kaikki lähetykset lopetetaan klo 15 mennessä.

Päätös toiminnan lopettamisesta syntyi talon sisältä, henkilökunnan aloitteesta. Eduskunnalle tai Yleisradion hallintoneuvostolle asiasta ei etukäteen edes tiedotettu. Mediatalon toimittajat ja muu henkilökunta halusivat näin estää sen, että poliitikot saisivat toiminnallaan estettyä yhtiön toiminnan lopettamisen.

– ”Joku moraali meilläkin on”, toteaa Yleisradion pääluottamusmies Veli-Matti Matinveli niin painavalla äänellä, ettei jää epäilystäkään, etteikö hän olisi tosissaan. Hän jatkaa: – ”Monia talossa on kaihertanut jo pitkään, että käytämme puoli miljardia euroa joka vuosi huonojen viihdeohjelmien ja samojen uutisten, mitä kaupallisetkin kanavat tekevät, tuottamiseen. Eihän siinä nyt vain ole mitään järkeä.”

1.4.2014 | 1 | Lue koko artikkeli »

Uskonnonvapaus, sananvapaus ja koulu

Loukkaako se uskonnonvapautta, jos koulun päivänavauksessa on kristillistä sisältöä tai jos kevätjuhlassa lauletaan Suvivirsi? Tätä mieltä vaikuttaisi olevan ainakin apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen.

Samalla logiikalla sitten ilmeisesti loukkaa sananvapautta, jos joutuu kuulemaan koulussa jotakin, mikä ei vastaa omaa näkemystä kyseessä olevasta asiasta.

Minä ymmärrän sananvapauden oikeudeksi sanoa näkemyksensä julkisesti. Jostakin syystä uskonnonvapaus taas halutaan ymmärtää takaperoisesti oikeudeksi olla kuulematta uskonnollista sisältöä, joka ei vastaa omaa vakaumusta tai vakaudettomuutta.

28.3.2014 | 0 | Lue koko artikkeli »

Yleverosta kompromissi

Yleveron ensi vuoden indeksikorotukset päätettiin jäädyttää. Jotkut, kuten kansanedustaja Silvia Modig (vas), ovat nähneet tämän Ylen riippumattomuuden kaventamisena. Yleisradion rahoituksen pitäisi heidän mukaansa tulla ennustettavasti sovitun kaavan mukaan.

Moni muukin kuin minä taas on sitä mieltä, että puoli miljardia euroa vuodessa on aikamoisen iso määrä rahaa, ja Ylen budjettia pitäisi ennemminkin pienentää kuin kasvattaa. Sen jäädyttäminen yhdeksi vuodeksi ei ole kuin hyvä alku.

Nämä intressit on kuitenkin sovitettavissa yhteen: sovitaan, että Yleisradion budjettia tiputetaan tasaisesti esimerkiksi kaksi prosenttia vuodessa, vaikka sitten indeksikorjatusta summasta. Tilanne oli Ylelle täysin ennustettava, ja budjetin pienentymiseen olisi helppo varautua suunnitelmallisesti ennalta. Ylen väitetty riippumattomuus ei kärsisi, mutta kestämättömän suureksi kasvanut budjetti ja sen aiheuttama verorasitus kansalaisille kuitenkin astettain pienenisivät tolkullisemmalle tasolle.

21.3.2014 | 1 | Lue koko artikkeli »

Kesäaika: kootut argumentit puolesta ja vastaan

Katso myös: Talviaika

Kesäaika alkaa kahden viikon päästä sunnuntaina 30. maaliskuuta. Mutta miksi kelloja ylipäänsä käännellään ajasta toiseen?

Maatalousyhteiskunnassa päivän rutiinit seurasivat valoisan ajan pituutta. Teollisuusyhteiskuntaan siirryttäessä aika katsottiin kuitenkin useammin kellosta. Kelloja siirtämällä haluttiin pidentää valoisaa aikaa illasta töiden jälkeen.

Vastaavasti tietysti menetetään yksi valoisa tunti aamulla. Koska ihmisten päivittäinen rytmi suhteessa keskiyöhön on yleensä enemmän ilta- kuin aamupainotteinen, tätä ei nähty yhtä suurena ongelmana – paitsi talvella, jolloin valoisa aika on lyhyempi. Siksi päädyttiin ratkaisuun, jossa kellot käännetään kaksi kertaa vuodessa kesäaikaan ja siitä takaisin normaaliaikaan (talviaika).

Sekoittaa päivärytmin, mutta säästääkö energiaa?
Kesäaika sotkee aikataulut
Kellojen kääntely on väistyvä ilmiö
Kesäaikaa vai kellojen kääntelyä vastaan?
Kesäajan kannattajien valttikortti: EU

16.3.2014 | 9 | Lue koko artikkeli »

Iltakaljakiellon sivuvaikutuksista

Ehkäisevää päihdetyötä tekevän Ehyt ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi on sitä mieltä, että oluen myynnin kieltäminen lauantaisin ja sunnuntaisin klo 18 jälkeen on hyvä idea (US 13.3.14). Kuulemma nuoret eivät suunnittele kaljaostoksiaan etukäteen, joten heidän kulutuksensa vähenisi.

Liekö sitten syytä opettaa nuoret suunnitelmallisemmiksi? Kun kaljaa ei saa silloin, kun sitä haluaa, pitää varautua etukäteen. Ja kun varautuu etukäteen, niin helposti varautuu sitten vähän yli. Eihän sitä etukäteen voi olla varma, kuinka janoinen on perjantai-iltana. Parempi siis ostaa samantien sen verran, ettei lopu kesken.

13.3.2014 | 1 | Lue koko artikkeli »

Viidennen linjan pysäköintiansa

Tein eilen automatkan Hernesaaresta Kallioon. Auton satunnaiskäyttäjänä en ole vielä perillä kaikista kaupungin metkuista, mutta koko ajan oppii uutta.

Pysäköin auton Viidennelle linjaan Hämeentien ja Karhupuiston väliseen rinteeseen. Nuoli pysäköintimerkin alla osoitti, että lippuautomaatti olisi Pengerkadun suunnalla. Siispä suuntasin sinne pysäköintiaikaa ostamaan.

Pengerkadulla odotti kuitenkin yllätys.

7.3.2014 | 0 | Lue koko artikkeli »