ympäristö

Anna Kontula ja talousjärjestelmän vaihtaminen

Kansanedustaja Anna Kontula (vas) kertoi Twitterissä, että ”meillä ei ole kestäviä esimerkkejä kapitalismista, joka toimisi ilman kasvua” ja siten ilman hiilipäästöjen kasvua. Niinpä hänen mielestään ”ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää talousjärjestelmän vaihtamista”.

Kontula jättää huomiotta sen, ettei meillä ole kestäviä esimerkkejä mistään talousjärjestelmästä, joka toimisi ilman kasvua. Toki meillä on esimerkkejä sosialismeista, joissa talous ei ole kasvanut, mutta silloin nimenomaan talousjärjestelmä ei ole toiminut. Esimerkiksi Venezuelassa hiilipäästöt ovat vähentyneet viime vuosina rajusti, mutta se ei silti liene venezuelalaisille juuri nyt suuri ilonaihe.

Kuitenkaan edes talouden romahduttaminen Venezuelan malliin ei olisi ratkaisu nyt käsillä olevaan ilmastokriisiin. IPCC:n arvioiden mukaan meillä on 10–12 vuotta aikaa toimia, jos ilmaston lämpeneminen halutaan pitää 1,5 asteessa ja siten välttää pahimmat katastrofit. Hugo Chávez nousi Venezuelassa valtaan vuonna 1998. Venezuela on suurista luonnonvaroistaan huolimatta kehitysmaa, ja silti senkin talouden romahduttaminen sosialismilla kesti lähes 20 vuotta. Kehittyneen teollisuusmaan romahduttaminen kestäisi todennäköisesti kauemmin. Sosialismi ei siten ole, kaikkine muine ongelmineen, edes riittävän nopea ratkaisu.

9.10.2018 | 4 | Lue koko artikkeli »

Sedu Koskinen jatkaa Helsingin palmuperinnettä

Eilen kävelin yhdellä koiranulkoilutuslenkeistäni Hernesaaren kärkeen Sedu Koskisen laajennetulle kesäravintola-alueelle. Vaikka aurinko paistoikin, oli kävi tuuli vähän kylmästi, eikä alueella ruuhka päässyt häiritsemään. Jos lämpötilan unohti, niin palmujen välistä merelle katsellessa olisi voinut luulla olevansa jossakin Välimeren rannalla.

Palmuja on Helsingissä ollut ennenkin. Muistelin nähneeni kuvan sellaisesta Kaivopuistossa jostakin 1910-luvun tietämiltä. Sellaista kuvaa en onnistunut netistä löytämään, mutta Finna-palvelussa oli kuva Esplanadin puistossa olleista palmuista tuolta samaiselta vuosikymmeneltä.

18.5.2016 | 2 | Lue koko artikkeli »

Miksi äänestän näissäkin vaaleissa kokoomusta

Niin kauan kuin olen saanut äänestää, olen äänestänyt kokoomusta kaikissa niissä vaaleissa, joissa se on ollut mahdollista*. Ei valinta silti ole aina helppo ollut, eikä ole nytkään. Mieluusti äänestäisin välillä jotain muutakin, jos vain olisi tarjolla tolkullisia vaihtoehtoja.

En voi sanoa, että olisin ollut erityisen tyytyväinen kokoomuksen tai Kataisen ja Stubbin hallitusten toimintaan. Siinä mielessä kokoomuksen ”korjausliike” on mitä osuvin teema näihin vaaleihin. Toivottavasti se tarkoittaa, että tunnustetaan myös omat virheet ja tehdään paremmin jatkossa.

8.4.2015 | 1 | Lue koko artikkeli »

Pakkoruotsi opettaa kriittisyyttä – ehkä liikaakin

Pakkoruotsi oli ensimmäinen yhteiskunnallinen asia, joka sai minut poliittisesti aktiiviseksi. Yläasteen lopulla ja lukiossa pyörittämämme pakkoruotsia vastustanut yhdistys sai jonkin asteista paikallista huomiota Mikkelissä. Se oli myös sysäys, joka sai minut mukaan puoluepolitiikkaan.

Kun olen lukenut silloisia mielipidekirjoituksiani, olen ilokseni havainnut, ettei niitä tarvitse häpeillä. Ylilyöntejä ei tullut. Masentavaa sen sijaan on huomata, ettei keskustelu ole yli 20 vuodessa edennyt yhtään mihinkään. Aivan samoja asioita käydään läpi nykyisissäkin ruotsin vapaaehtoistamista käsittelevissä keskusteluissa.

Näin jälkikäteen on kuitenkin myönnettävä, että saattoi pakkoruotsista sittenkin yksi hyöty olla. Se ei ollut se, että oppi ruotsia – etenkin, kun en useimpien muiden pakko-opiskelleiden tavoin sitä juurikaan oppinut. Sen sijaan pakkoruotsista vääntämällä oppi aimo annoksen tervettä yhteiskunnallista kriittisyyttä.

4.10.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Pakkoruotsi opettaa kriittisyyttä – ehkä liikaakin | Lue koko artikkeli »

Onko niititön nitoja ekovalinta?

Ostin Verkkokauppa.comista niitittömän Ecozone Ecostapler -nitojan. Sen mainostettiin olevan ekologinen, koska se ei käytä lainkaan niittejä.

Niittien sijaan laite tekee paperin kulmaan reiän ja taittelee irrottamastaan paperista liitoksen, joka pitää paperit yhdessä. Kovin paksuja liitoksia sillä ei kuitenkaan pidä tekemän, koska yhteenliitettävien paperien enimmäismäärä on neljä.

Ympäristöystävällistä vaikutelmaa olisi vahvistanut, jos laitteen ympärille olisi pakattu vähän vähemmän muovia. Mutta kuinka ekoteko tuollaisen hankkiminen muutenkaan on?

22.4.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Onko niititön nitoja ekovalinta? | Lue koko artikkeli »

Kesäaika: kootut argumentit puolesta ja vastaan

Katso myös: Talviaika

Kesäaika alkaa kahden viikon päästä sunnuntaina 30. maaliskuuta. Mutta miksi kelloja ylipäänsä käännellään ajasta toiseen?

Maatalousyhteiskunnassa päivän rutiinit seurasivat valoisan ajan pituutta. Teollisuusyhteiskuntaan siirryttäessä aika katsottiin kuitenkin useammin kellosta. Kelloja siirtämällä haluttiin pidentää valoisaa aikaa illasta töiden jälkeen.

Vastaavasti tietysti menetetään yksi valoisa tunti aamulla. Koska ihmisten päivittäinen rytmi suhteessa keskiyöhön on yleensä enemmän ilta- kuin aamupainotteinen, tätä ei nähty yhtä suurena ongelmana – paitsi talvella, jolloin valoisa aika on lyhyempi. Siksi päädyttiin ratkaisuun, jossa kellot käännetään kaksi kertaa vuodessa kesäaikaan ja siitä takaisin normaaliaikaan (talviaika).

Sekoittaa päivärytmin, mutta säästääkö energiaa?
Kesäaika sotkee aikataulut
Kellojen kääntely on väistyvä ilmiö
Kesäaikaa vai kellojen kääntelyä vastaan?
Kesäajan kannattajien valttikortti: EU

16.3.2014 | 9 | Lue koko artikkeli »

Pienesti asumisen A-B-C

Asumismessuilla elokuun lopussa reilut 30 kävijää kyläili kahden hengen miniyksiössämme. Enemmän julkisuutta on kuitenkin tullut sen jälkeen – etenkin tänään, kun Helsingin Sanomat julkaisi jutun asumisestamme.

Kaksi aikuista, kaksi koiraa ja satunnaiset sohvasurffarit 16 neliön yksiössä – kuinka se onnistuu? Koirat tosin eivät ole täällä vakituisesti, vaikka aika usein hoitoon tulevatkin. Ja sohvasurffareiden tullessa Mari yleensä vetäytyy työhuoneellemme Töölöön. Mutta noin pääasiassa asumisemme on kuitenkin näissä 16 neliössä.

Kaikenlaisia ohjeita pienesti asumiseen olisi helppo keksiä. Vaikeammaksi tosin menee, jos niiden pitäisi olla sellaisia, joita itse noudattaa.

6.10.2013 | Kommentit pois päältä artikkelissa Pienesti asumisen A-B-C | Lue koko artikkeli »

Tule meille kylään: urbaanit asumismessut la 31.8.

Pienesti asuminen on paitsi pesämäisen tunnelmallista, myös ekotehokasta. Paitsi, että lämmitettäviä neliöitä on vähemmän, pieniä asuntoja mahtuu samalle alalle enemmän, mikä mahdollistaa korkeammat asukastiheydet ja kaupunkimaiset palvelut kävelyetäisyydellä.

Dodo ry järjestää Helsingissä lauantaina 31.8. Urbaanit asumismessut, joilla esitellään erilaisia tapoja asua viihtyisästi ja kaupunkimaisesti tilaa tuhlaamatta. Meidän kotimme Munkkisaaressa on yksi messukohteista. 16 neliön yksiömme ovet ovat auki Hernesaarenkatu 15:ssä klo 12–18.

Bloggasin asumisestamme tässä blogissa jo viisi vuotta sitten. Sen jälkeen on kuitenkin tapahtunut kaikenlaista. Meillä on ollut linjastosaneeraus. Paitsi, että saimme wc:n ja peseytymistilan uusiksi, niin teimme samalla remonttia muuallakin asunnossa. Niinpä täällä näyttää nyt ainakin osin erilaiselta kuin noissa viisi vuotta vanhoissa valokuvissa.

26.8.2013 | Kommentit pois päältä artikkelissa Tule meille kylään: urbaanit asumismessut la 31.8. | Lue koko artikkeli »

Viking Grace on kertavierailun väärti

Viking Linen uusin autolautta, M/S Viking Grace, otettiin käyttöön tämän vuoden tammikuussa. Se on saanut kehuja etenkin design-sisustuksestaan ja ympäristöystävällisen LNG:n (nesteytetty maakaasu) käytöstä polttoaineena.

Aivan ensimmäisten joukossa en kyytiin ehtinyt, mutta heinäkuun lopulla tulin Marin kanssa Gracen päivävuorolla Tukholmasta Turkuun. Laiva oli kieltämättä hieno ja sisustus oli tyylikkämpi kuin mihin ruotsinlaivoilla on tähän asti tottunut.

Laivan kotisatama on Maarianhamina, jossa se pikaisesti matkan varrella käy pysähtymässäkin. Perässä ei kuitenkaan liehu Ahvenanmaan maakunnan vaan Suomen lippu.

13.8.2013 | 1 | Lue koko artikkeli »

Elämää ilman jääkaappia

”Jääkaapista tuli vasta 1960–1970-lukujen vaihteessa jokaisen suomalaiskodin vakiovaruste”, kertoo elämäntapalehti Huili uusimmassa numerossaan (4/2012). Nykyään jääkaapittomuus on jo niin harvinainen asia, että siitä saa erikoisen jutunaiheen lehteen.

Meillä ei jääkaappia edelleenkään ole, joten niinpä pääsin poseeraamaan kokosivun kuvaan tuohon samaiseen lehteen. Kuvaa varten minut laitettiin tietysti jääkaappiin. Riittävän iso kaappi löytyi Ravintola Molotovista Vaasankadulta. Ihan mukavan vilpoisaa siellä oli poseerata.

Olen kirjoittanut jääkaapittomuudesta tässä blogissa aikaisemminkin. Sitä kautta toimittaja Laura Pörsti minut ilmeisesti löysikin.

24.9.2012 | 2 | Lue koko artikkeli »

Eduskuntavaalit ja ehdokkaan valitseminen

En ole vieläkään valinnut ehdokasta, jota äänestäisin tämän kevään eduskuntavaaleissa. Yleensä olen tässä vaiheessa jo kaduilla ja toreilla jakamassa ehdokkaani esitteitä ja puhumassa hänen puolestaan. Ehdokkaan valinta tuntuu kuitenkin vaali vaalilta käyvän vaikeammaksi.

Mielestäni eduskuntavaalien tärkeimmät teemat ovat ympäristö ja maahanmuutto. Niissä tehtävät ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Toki myös talouskysymykset ovat tärkeitä, mutta niissä aikajänne on lyhyempi.

Ongelma kuitenkin on, että nämä teemat harvoin yhdistyvät samoissa ehdokkaissa. Maahanmuuttokysymyksissä profiloituneet ehdokkaat eivät useinkaan osoita kiinnostusta ympäristöaiheisiin, ja ympäristökysymyksien päälle ymmärtävät ehdokkaat ovat tyypillisesti kovin vihjeettömiä maahanmuuttoasioissa. Vaikka nämä teemat eivät millään reaalipoliittisella tasolla erityisemmin kytkeydy toisiinsa, näyttävät ehdokkaiden – ja varmaan monien äänestäjienkin – mielipiteet tässä korreloivan vahvasti.

29.3.2011 | 2 | Lue koko artikkeli »

Keitä pasta energiaa säästäen

J. Kenji Lopez-Alt kertoi Serious Eats -blogissa toukokuussa, kuinka pastan voi keittää ekommin. Yksinkertaistetusti kyse on siitä, että tingitään niin kiehumisajasta kuin keitettävän veden määrästäkin.

Kyseisen blogin ohjeita soveltaen keitän makaronit nykyisin näin: Ensin makaronit kattilaan ja päälle vettä sen verran, että peittyvät ja pikkaisen lisäksi. Suolaa maun mukaan. Sitten laitetaan kansi ja virta päälle. Välillä pitää hämmentää. Annan kiehua noin minuutin tai vähän vaille, ja sitten otan virran päältä pois. Vähän tämän jälkeen hämmennetään vielä kerran, mutta sen jälkeen se ei ole enää tarpeellista.

Jos kyseessä ovat makaronit, jotka pussin mukaan tarvitsevat kahdeksan minuuttia keittämistä, niin lopputuloksesta tulee sopivan al dente, kun ottaa pastat pois tekeytymästä noin kymmenen minuuttia sen jälkeen, kun vesi on alkanut kiehumaan.

25.8.2010 | Kommentit pois päältä artikkelissa Keitä pasta energiaa säästäen | Lue koko artikkeli »

Ryanairin wc-maksu on mainio idea

Ryanair-halpalentoyhtiön edustaja Stephen McNamara ilmoitteli muutama päivä sitten, että yhtiö aikoo ottaa käyttöön wc-maksut lennoillaan (ks. esim. KL 8.4.10). Tästä oli puhetta jo aikaisemminkin, mutta sittemmin ajatus vaikutti hautautuneen jonnekin.

Aivan heti maksut eivät kuitenkaan ole tulossa, sillä McNamara lupailee niiden toteutuvan vasta parin vuoden kuluessa. Idea on sen verran mainio, että sen soisi tulevan käyttöön nopeamminkin.

Tarkoitus ei varmaankaan ole, että vessamaksuista kertyisi kovinkaan merkittävä tulonlähde Ryanairin kassaan. Sen sijaan tarkoituksena on hakea säästöjä, kun matkustajat tekevät tarpeensa koneen sijaan lentokenttien terminaaleissa joko ennen tai jälkeen lennon.

10.4.2010 | 2 | Lue koko artikkeli »

Ecosia on ekohakukone, mutta…

Ecosia on uusi hakukone, joka lupaa pelastaa kaksi neliömetriä sademetsää jokaista sillä tehtyä hakua kohti.

Vaikuttava lupaus, eikä hakukone muutenkaan mitenkään erityisen huono ole. Ecosia käyttää Bingin ja Yahoo!n hakutietokantoja, ja vaikkeivät ne aivan Googlen veroisia olekaan, niin tulokset ovat varsin kelvollisia etenkin englanninkielisiä hakuja tehtäessä.

Ecosiaa kannattaa ilman muuta kokeilla. Jos se tuntuu omalta, niin onhan se kiva suojella sademetsää samalla kun etsii tietoa netistä. Itse aion kuitenkin, syistä jotka kerron alla, pitää ainakin toistaiseksi Googlen pääasiallisena hakukoneenani.

Ensiksi on syytä tarkentaa Ecosian väitettä. Hakujen tekeminen ei sinänsä pelasta yhtään mitään, vaan hakukoneen mainosten klikkaaminen. Niinpä jos sinulla on selaimessa jokin mainostenestotyökalu, niin älä suotta vaihda hakukonettasi. Siitä ei silloin ole sademetsille mitään iloa. Päinvastoin – klikkailemattomista kävijöistä aiheutuu Ecosiallekin kuluja. Sama pätee tietysti silloin, jos et ikinä klikkaa mainoksia.

29.3.2010 | 6 | Lue koko artikkeli »

Lentäminen ekotouhua?

Suomen Kuvalehti kertoi äskettäin, että uuden tutkimuksen mukaan lentoliikenteen ilmastosynnit olisivat selvästi arvioituja pienemmät. Tieto perustuu siihen, mitä lentotekniikan emeritusprofessori Seppo Laine kertoo Finnairin tuoreessa yhteiskuntaraportissa.

Tuo olisi iloinen uutinen. On vain hyvä asia, jos jokin toiminta vaikuttaakin ilmastonmuutoksen vähemmän kuin on ennakoitu.

Mainittu Finnairin yhteiskuntavastuuraportti (pdf) ja Seppo Laineen artikkeli löytyy Finnair-konsernin verkkosivuilta.

Parisivuisessa kirjoituksessa Laine kirjoittaa muustakin kuin tästä uudesta tutkimuksesta. Hän kertoo muun muassa, että suihkukoneiden päästöt ovat matkustajaa kohti pienimmillään noin 4000–5000 kilometrin pituisilla lennoilla. Lyhyemmillä lennoilla päästöjä nostaa se, että tehokkaan matkalennon osuus jää pienemmäksi, pidemmillä taas se, että polttoainetta on varattava mukaan enemmän. Pitkillä, yli kymmenen tuhannen kilometrin, lennoilla onkin perusteltua laskeutua välillä tankkausta varten.

25.3.2010 | 1 | Lue koko artikkeli »

Kasvisruoka ja ympäristö

Kasvissyöntiä pidetään lihaa sisältävään sekaruokavalioon verrattuna ympäristöystävällisenä valintana, ja näin varmasti onkin. Silti siihenkin liittyy ympäristövaikutuksia, jotka julkisessa keskustelussa harvemmin nousevat esiin.

Yksi keskeinen tekijä on kypsentäminen. Mitä pidempää kypsyttämistä ruoka vaatii, sitä enemmän energiaa kuluu. Kasvisruoka vaatii pidempää kypsentämistä kuin liha. Se ei tietysti koske kaikkia kasvisruokia, ja toisaalta on myös pitkää kypsentämistä vaativia liharuokia, mutta pääsääntöisesti vaikuttaisi olevan niin, että vihanneksia, juureksia, linssejä ym. saa keitellä paljon kauemmin kuin mitä on liharuokien kanssa tottunut.

Sekaruokavaliossakin pisintä kypsyttämistä vaativat yleensä ne ateriaan kuuluvat vihannekset tai muut kasvislisukkeet.

3.3.2010 | 9 | Lue koko artikkeli »

Einesten puolustuspuhe

Havaintoja-blogissa kirjoitettiin jokin aika sitten eineksistä (via Kulutusjuhla). Kirjoittajan hampaisiin olivat joutuneet erityisesti Atrian lihapyörykät, koska ”niissä ei ole laatulihaa, vaan lähinnä teurasjätettä yms, esimerkiksi naudan sydäntä”.

En tiedä, mitä kirjoittajalla on sydäntä vastaan. Hyvää ruokaahan se on. Possun sydäntä tulee välillä ostettua sellaisenaankin, kuten myös kieltä. Eivät ne mitään teurasjätettä ole.

Ylipäänsä on hyvä, että teurastettu eläin käytetään mahdollisimman tarkkaan hyödyksi. Lihansyönti ei ole mitään erityisen ympäristöystävällistä touhua, joten tehdään se edes tehokkaasti (vähän siis samaan tapaan kuin seisomapaikat lentokoneissa). Lihansyöjän ekotase paranee kummasti, jos priimafileen sijaan laittaa poskeensa vähemmän himoittuja ruhon osia.

30.7.2009 | 5 | Lue koko artikkeli »

Lentokoneiden seisomapaikat

Halpalentoyhtiö Ryanair on kuulemma tosissaan suunnitelmissaan eivätkä asiakkaatkaan kauheasti laita vastaan, kertoo Taloussanomat. Matka tosin pitäisi saada silloin ilmaiseksi tai ainakin hyvin halvalla.

Minustakin idea on hyvä. Lentäminen on sen verran ympäristöä rasittavaa touhua, että kun sitä tehdään, on parempi käyttää resurssit mahdollisimman tehokkaasti. Kone vaan täyteen ihmisiä ja tuolit pois painoa lisäämästä, niin matkustajakohtaiset päästöt vähenevät kummasti.

Toinen Ryanairin säästökohde ovat matkatavarat. Ruumaan menevistä tavaroista laskutetaan erikseen, mikä on tapana myös monilla muilla halpalentoyhtiöillä. Nyt suunnitelmissa kuitenkin on luopua ruumaan menevistä tavaroista kokonaan (HS 25.6.09).

22.7.2009 | 3 | Lue koko artikkeli »

Risteilylaivoista ja ympäristöstä

Helsingin kesäinen risteilykausi on taas alkanut. Yhtenä ensimmäisistä aluksista kaupungissa vieraili GTS Celebrity Constellation, joka oli monien muiden Helsingissä pysähtyvien risteilyalusten tapaan matkalla kohti Pietaria.

Helsingin satama järjesti tutustumiskäynnin sekä Constellationille että päivää myöhemmin kaupungissa vierailleelle Tahitian Princess -alukselle. Vierailujen aiheena olivat risteilyaluksiin liittyvät ympäristöasiat sekä erityisesti näiden jätehuolto. Osallistuin Constellation-vierailuun asukasyhdistykseni edustajana.

Samalla oli mahdollisuus tutustua omatoimisesti myös risteilyalukseen ja Hernesaaren satamajärjestelyihin. Pitihän tilaisuus käyttää hyväksi.

Kierroksen aluksi oli muutama alustus. Royal Caribbean Cruises -varustamon ympäristöjohtaja Rich Pruitt kovasti kehui, kuinka esimerkillisesti he ja muutkin risteilyvarustamot hoitavat ympäristöasiat. Satamilta he tosin toivoisivat parempaa jätehuoltoa, tosin Helsinki ja Tukholma ovat kuulemma hoitaneet asiat hyvin.

9.5.2009 | Kommentit pois päältä artikkelissa Risteilylaivoista ja ympäristöstä | Lue koko artikkeli »

Hevonen on ekoruokaa

Hevosenliha on varsin makoisaa. Rakenteeltaan se on nautamaista, väriltään tummempaa, mutta maukkaampaa. Ongelmana on saatavuus: hevosenlihaa ei ruokakaupoista juuri löydy – tai jos löytyy, niin usein pelkkää sisäfilettä.

Hevosia ei Suomessa kasvateta ravinnoksi. Siksi kotimaisen hevosenlihan syöminen on ympäristön kannalta erinomainen vaihtoehto.

Tietysti hevosen kasvattaminen vaatii ravintoa ja energiaa sekä aiheuttaa päästöjä siinä missä muukin lihan kasvattaminen, ehkä jopa enemmän. Mutta koska ne hevoset eläisivät elämänsä joka tapauksessa, ei niiden teurastaminen ja syöminen juuri päästöjä lisää.

17.4.2009 | 5 | Lue koko artikkeli »

Talvi on ympäristöongelma

Syksy kääntyy taas ikävästi talvea kohti. Helsingin viikottaisissa hiilidioksiditilastoissa päästökäyrä osoittaa kohti stratosfääriä. Syynä on erityisesti lämmitys, sillä sähkönkulutukseen ja tieliikenteen päästöihin vuodenaikojen vaihtelu ei vaikuta yhtä paljon. Ilman talvilisää hiilidioksidipäästöt olisivatkin paljon siedettävämmällä tasolla.

Viikolla 44 lämmitys aiheutti Helsingin hiilidioksidipäästöistä yli puolet (52 %). Mitä kylmemmäksi sää käy, sitä suuremmaksi osuus nousee. Tämä tietysti johtuu etenkin siitä, että Helsingin sinänsä tehokas kaukolämpö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Etenkin kivihiili on paha saastuttaja, mutta näillä näkymin sitä käytetään jatkossakin.

11.11.2008 | 1 | Lue koko artikkeli »

Tuulivoimasijoitus rahoiksi

Kymmenisen vuotta sitten Suomeen perustettiin ensimmäistä käyttäjäomisteista tuulivoimayhtiötä, joka sai nimekseen Lumituuli Oy. Minäkin olin tuolloin mukana. En osallistunut mitenkään aktiivisesti yrityksen pystyttämiseen, mutta ostin kuitenkin kaksi osaketta ja olin mukana perustavassa kokouksessa. Yhtiö saatiin pystyyn ja siitä asti aina viime päiviin asti olen ostanut sähköni yhtiön Lumijoelle pystyttämästä tuulivoimasta.

1.11.2008 | Kommentit pois päältä artikkelissa Tuulivoimasijoitus rahoiksi | Lue koko artikkeli »

Ekotehokasta kaupunkiasumista

In English / En français

Toiset haluavat asua väljästi, toiset keskeisellä paikalla. Minä ja vaimoni kuulumme näistä jälkimmäisiin. Asuntomme ei ole kovin suuri, mutta se on hyvällä paikalla Helsingin kantakaupungissa, 20 minuutin kävelyn päässä ydinkeskustasta, ja ikkunasta näkyy meri.

Monet ihmettelevät, kuinka kaksi aikuista ihmistä ja luonamme usein majaileva hoitokoira mahtuvat asumaan 16 neliön yksiössä. Vaatiihan se hieman järjestelyä ja soveltuvaa luonteenlaatua, mutta ei se niin mahdotonta ole kuin minä useimmat tuntuvat sitä pitävän. Oheisten valokuvien avulla esittelenkin nyt lukijoille ekotehokkaan kantakaupunkiasuntomme.

22.9.2008 | 23 | Lue koko artikkeli »

Luonto puskee kaupunkiin

Sillilaiturin pohjoispäähän, Tullaajankadun ja Hietalahdenrannan kulmaan Helsingissä jää kulmaus, joka ei ole kenenkään reitillä. Laiturilla kasvavan koivun ja kadunreunusmuurin välillä sammalet ja saniaiset saavat kasvaa suhteellisen rauhassa. En ole biologi, joten jätän tarkemmat lajinmääritykset muille. Mutta suorastaan harmittaa, etten ole seurannut paikan kehitystä jo pidempään. Kyseinen kulmaushan on kuin kaupunkiluonnon laboratorio, jossa voi seurata, kuinka luonto hiljalleen valtaa hylätyn palan kaupunkia.

30.6.2008 | 2 | Lue koko artikkeli »

Kaupunkilainen ei tarvitse jääkaappia

En ole vuosiin käyttänyt jääkaappia kuin satunnaisesti. Nyt satunnaiskäyttökin on loppunut, kun asunnossamme ei enää ole koko laitetta. Hyvä vaan, että on pois tilaa viemästä.

Ei jääkaappi edes auta ruoan säilyttämisessä, vaikka se sitä varten on keksitty. Tuoreen jätetutkimuksen perusteella britit heittävät kolmanneksen ruoasta roskikseen. Suurin syy tähän on se, että ne ovat jääneet jääkaappiin parasta ennen -päiväyksen yli.

Mihin kaupungissa tarvitsisi kylmälaitetta, kun sellaiset on kaupoissa? Ihan turhaan olisi sähköä viemässä. Meillä on periaatteena, että ruokaa ei varastoida kotona, paitsi jonkin verran kuivatavaraa ja säilykkeitä. Tuoretuotteet ja pakasteet ostetaan kaupasta ja käytetään saman tien.

9.5.2008 | 15 | Lue koko artikkeli »