ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

ympäristö

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "ympäristö".

Sedu Koskinen jatkaa Helsingin palmuperinnettä

Palmuja Hernesaaressa

Eilen kävelin yhdellä koiranulkoilutuslenkeistäni Hernesaaren kärkeen Sedu Koskisen laajennetulle kesäravintola-alueelle. Vaikka aurinko paistoikin, oli kävi tuuli vähän kylmästi, eikä alueella ruuhka päässyt häiritsemään. Jos lämpötilan unohti, niin palmujen välistä merelle katsellessa olisi voinut luulla olevansa jossakin Välimeren rannalla.

Palmuja on Helsingissä ollut ennenkin. Muistelin nähneeni kuvan sellaisesta Kaivopuistossa jostakin 1910-luvun tietämiltä. Sellaista kuvaa en onnistunut netistä löytämään, mutta Finna-palvelussa oli kuva Esplanadin puistossa olleista palmuista tuolta samaiselta vuosikymmeneltä.

Miksi äänestän näissäkin vaaleissa kokoomusta

Wille Rydman, Kokoomus

Niin kauan kuin olen saanut äänestää, olen äänestänyt kokoomusta kaikissa niissä vaaleissa, joissa se on ollut mahdollista*. Ei valinta silti ole aina helppo ollut, eikä ole nytkään. Mieluusti äänestäisin välillä jotain muutakin, jos vain olisi tarjolla tolkullisia vaihtoehtoja.

En voi sanoa, että olisin ollut erityisen tyytyväinen kokoomuksen tai Kataisen ja Stubbin hallitusten toimintaan. Siinä mielessä kokoomuksen ”korjausliike” on mitä osuvin teema näihin vaaleihin. Toivottavasti se tarkoittaa, että tunnustetaan myös omat virheet ja tehdään paremmin jatkossa.

Pakkoruotsi opettaa kriittisyyttä – ehkä liikaakin

Röda Ulvenin hapansilakkaa

Pakkoruotsi oli ensimmäinen yhteiskunnallinen asia, joka sai minut poliittisesti aktiiviseksi. Yläasteen lopulla ja lukiossa pyörittämämme pakkoruotsia vastustanut yhdistys sai jonkin asteista paikallista huomiota Mikkelissä. Se oli myös sysäys, joka sai minut mukaan puoluepolitiikkaan.

Kun olen lukenut silloisia mielipidekirjoituksiani, olen ilokseni havainnut, ettei niitä tarvitse häpeillä. Ylilyöntejä ei tullut. Masentavaa sen sijaan on huomata, ettei keskustelu ole yli 20 vuodessa edennyt yhtään mihinkään. Aivan samoja asioita käydään läpi nykyisissäkin ruotsin vapaaehtoistamista käsittelevissä keskusteluissa.

Näin jälkikäteen on kuitenkin myönnettävä, että saattoi pakkoruotsista sittenkin yksi hyöty olla. Se ei ollut se, että oppi ruotsia – etenkin, kun en useimpien muiden pakko-opiskelleiden tavoin sitä juurikaan oppinut. Sen sijaan pakkoruotsista vääntämällä oppi aimo annoksen tervettä yhteiskunnallista kriittisyyttä.

Onko niititön nitoja ekovalinta?

Ecozone Ecostapler on niititön nitoja

Ostin Verkkokauppa.comista niitittömän Ecozone Ecostapler -nitojan. Sen mainostettiin olevan ekologinen, koska se ei käytä lainkaan niittejä.

Niittien sijaan laite tekee paperin kulmaan reiän ja taittelee irrottamastaan paperista liitoksen, joka pitää paperit yhdessä. Kovin paksuja liitoksia sillä ei kuitenkaan pidä tekemän, koska yhteenliitettävien paperien enimmäismäärä on neljä.

Ympäristöystävällistä vaikutelmaa olisi vahvistanut, jos laitteen ympärille olisi pakattu vähän vähemmän muovia. Mutta kuinka ekoteko tuollaisen hankkiminen muutenkaan on?

Kesäaika: kootut argumentit puolesta ja vastaan

Kesäinen kello Maidanilla (Kiova, Ukraina)

Katso myös: Talviaika

Kesäaika alkaa kahden viikon päästä sunnuntaina 30. maaliskuuta. Mutta miksi kelloja ylipäänsä käännellään ajasta toiseen?

Maatalousyhteiskunnassa päivän rutiinit seurasivat valoisan ajan pituutta. Teollisuusyhteiskuntaan siirryttäessä aika katsottiin kuitenkin useammin kellosta. Kelloja siirtämällä haluttiin pidentää valoisaa aikaa illasta töiden jälkeen.

Vastaavasti tietysti menetetään yksi valoisa tunti aamulla. Koska ihmisten päivittäinen rytmi suhteessa keskiyöhön on yleensä enemmän ilta- kuin aamupainotteinen, tätä ei nähty yhtä suurena ongelmana – paitsi talvella, jolloin valoisa aika on lyhyempi. Siksi päädyttiin ratkaisuun, jossa kellot käännetään kaksi kertaa vuodessa kesäaikaan ja siitä takaisin normaaliaikaan (talviaika).

Sekoittaa päivärytmin, mutta säästääkö energiaa?
Kesäaika sotkee aikataulut
Kellojen kääntely on väistyvä ilmiö
Kesäaikaa vai kellojen kääntelyä vastaan?
Kesäajan kannattajien valttikortti: EU

Pienesti asumisen A-B-C

HS Koti -sivujen juttu asumisestamme

Asumismessuilla elokuun lopussa reilut 30 kävijää kyläili kahden hengen miniyksiössämme. Enemmän julkisuutta on kuitenkin tullut sen jälkeen – etenkin tänään, kun Helsingin Sanomat julkaisi jutun asumisestamme.

Kaksi aikuista, kaksi koiraa ja satunnaiset sohvasurffarit 16 neliön yksiössä – kuinka se onnistuu? Koirat tosin eivät ole täällä vakituisesti, vaikka aika usein hoitoon tulevatkin. Ja sohvasurffareiden tullessa Mari yleensä vetäytyy työhuoneellemme Töölöön. Mutta noin pääasiassa asumisemme on kuitenkin näissä 16 neliössä.

Kaikenlaisia ohjeita pienesti asumiseen olisi helppo keksiä. Vaikeammaksi tosin menee, jos niiden pitäisi olla sellaisia, joita itse noudattaa.

Tule meille kylään: urbaanit asumismessut la 31.8.

16 neliön yksiö, Helsinki

Pienesti asuminen on paitsi pesämäisen tunnelmallista, myös ekotehokasta. Paitsi, että lämmitettäviä neliöitä on vähemmän, pieniä asuntoja mahtuu samalle alalle enemmän, mikä mahdollistaa korkeammat asukastiheydet ja kaupunkimaiset palvelut kävelyetäisyydellä.

Dodo ry järjestää Helsingissä lauantaina 31.8. Urbaanit asumismessut, joilla esitellään erilaisia tapoja asua viihtyisästi ja kaupunkimaisesti tilaa tuhlaamatta. Meidän kotimme Munkkisaaressa on yksi messukohteista. 16 neliön yksiömme ovet ovat auki Hernesaarenkatu 15:ssä klo 12–18.

Bloggasin asumisestamme tässä blogissa jo viisi vuotta sitten. Sen jälkeen on kuitenkin tapahtunut kaikenlaista. Meillä on ollut linjastosaneeraus. Paitsi, että saimme wc:n ja peseytymistilan uusiksi, niin teimme samalla remonttia muuallakin asunnossa. Niinpä täällä näyttää nyt ainakin osin erilaiselta kuin noissa viisi vuotta vanhoissa valokuvissa.

Viking Grace on kertavierailun väärti

M/S Viking Grace Tukholman satamassa

Viking Linen uusin autolautta, M/S Viking Grace, otettiin käyttöön tämän vuoden tammikuussa. Se on saanut kehuja etenkin design-sisustuksestaan ja ympäristöystävällisen LNG:n (nesteytetty maakaasu) käytöstä polttoaineena.

Aivan ensimmäisten joukossa en kyytiin ehtinyt, mutta heinäkuun lopulla tulin Marin kanssa Gracen päivävuorolla Tukholmasta Turkuun. Laiva oli kieltämättä hieno ja sisustus oli tyylikkämpi kuin mihin ruotsinlaivoilla on tähän asti tottunut.

Laivan kotisatama on Maarianhamina, jossa se pikaisesti matkan varrella käy pysähtymässäkin. Perässä ei kuitenkaan liehu Ahvenanmaan maakunnan vaan Suomen lippu.

Elämää ilman jääkaappia

Mies baarin jääkaapissa (Huili 4/2012)

”Jääkaapista tuli vasta 1960–1970-lukujen vaihteessa jokaisen suomalaiskodin vakiovaruste”, kertoo elämäntapalehti Huili uusimmassa numerossaan (4/2012). Nykyään jääkaapittomuus on jo niin harvinainen asia, että siitä saa erikoisen jutunaiheen lehteen.

Meillä ei jääkaappia edelleenkään ole, joten niinpä pääsin poseeraamaan kokosivun kuvaan tuohon samaiseen lehteen. Kuvaa varten minut laitettiin tietysti jääkaappiin. Riittävän iso kaappi löytyi Ravintola Molotovista Vaasankadulta. Ihan mukavan vilpoisaa siellä oli poseerata.

Olen kirjoittanut jääkaapittomuudesta tässä blogissa aikaisemminkin. Sitä kautta toimittaja Laura Pörsti minut ilmeisesti löysikin.

Kävin äänestämässä ennakkoon

Äänestyslippu

Äänestin viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä eli eilen Helsingin kaupungintalolla. En ollut ainoa: äänestyspaikalle oli lähes puolen tunnin jono. Sain kuitenkin ääneni annettua.

Kuten aiemmin kirjoitin, valinta ei tällä kertaa ollut helppo. Kokoomuksella on Helsingissä paljon hyviä ehdokkaita, mutta kukaan ei silti osunut aivan nappiin.

Pähkäilin loppuvaiheessa kolmen eri ehdokkaan välillä. Ruodin heidän näkemyksiään ja vaalikonevastauksiaan alla.

Eduskuntavaalit ja ehdokkaan valitseminen

Lättähattu

En ole vieläkään valinnut ehdokasta, jota äänestäisin tämän kevään eduskuntavaaleissa. Yleensä olen tässä vaiheessa jo kaduilla ja toreilla jakamassa ehdokkaani esitteitä ja puhumassa hänen puolestaan. Ehdokkaan valinta tuntuu kuitenkin vaali vaalilta käyvän vaikeammaksi.

Mielestäni eduskuntavaalien tärkeimmät teemat ovat ympäristö ja maahanmuutto. Niissä tehtävät ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Toki myös talouskysymykset ovat tärkeitä, mutta niissä aikajänne on lyhyempi.

Ongelma kuitenkin on, että nämä teemat harvoin yhdistyvät samoissa ehdokkaissa. Maahanmuuttokysymyksissä profiloituneet ehdokkaat eivät useinkaan osoita kiinnostusta ympäristöaiheisiin, ja ympäristökysymyksien päälle ymmärtävät ehdokkaat ovat tyypillisesti kovin vihjeettömiä maahanmuuttoasioissa. Vaikka nämä teemat eivät millään reaalipoliittisella tasolla erityisemmin kytkeydy toisiinsa, näyttävät ehdokkaiden – ja varmaan monien äänestäjienkin – mielipiteet tässä korreloivan vahvasti.

Keitä pasta energiaa säästäen

Makaroni

J. Kenji Lopez-Alt kertoi Serious Eats -blogissa toukokuussa, kuinka pastan voi keittää ekommin. Yksinkertaistetusti kyse on siitä, että tingitään niin kiehumisajasta kuin keitettävän veden määrästäkin.

Kyseisen blogin ohjeita soveltaen keitän makaronit nykyisin näin: Ensin makaronit kattilaan ja päälle vettä sen verran, että peittyvät ja pikkaisen lisäksi. Suolaa maun mukaan. Sitten laitetaan kansi ja virta päälle. Välillä pitää hämmentää. Annan kiehua noin minuutin tai vähän vaille, ja sitten otan virran päältä pois. Vähän tämän jälkeen hämmennetään vielä kerran, mutta sen jälkeen se ei ole enää tarpeellista.

Jos kyseessä ovat makaronit, jotka pussin mukaan tarvitsevat kahdeksan minuuttia keittämistä, niin lopputuloksesta tulee sopivan al dente, kun ottaa pastat pois tekeytymästä noin kymmenen minuuttia sen jälkeen, kun vesi on alkanut kiehumaan.

Alakarppaus tekee nälkäiseksi

Paasto päättyi pääsiäiseen, mutta Läskillä lukutaitoa Nepaliin -kampanja on edelleen käynnissä. Loppupunnitukset ovat vasta toukokuussa.

Paaston aikana painoa lähti kymmenisen kiloa. Nyt täytyisi pitää huoli siitä, ettei sitä tule kauheasti takaisin. Ei tietysti haittaisi, vaikka lähtisi muutama kilo lisääkin. Mari ehdotti, että kokeilisin vähähiilihydraattista ruokavaliota eli ns. karppaamista tai alakarppaamista.

En ole ikinä ollut alakarppaamisesta erityisen innostunut, mutta voihan sitäkin kokeilla. Tähänastisten kokemusten perusteella tämä ei ole oikein minulle sopiva tapa syödä. Vaikka söisi mahansa täyteen, niin silti on nälkä.

Ryanairin wc-maksu on mainio idea

Skavstan lentokenttä

Ryanair-halpalentoyhtiön edustaja Stephen McNamara ilmoitteli muutama päivä sitten, että yhtiö aikoo ottaa käyttöön wc-maksut lennoillaan (ks. esim. KL 8.4.10). Tästä oli puhetta jo aikaisemminkin, mutta sittemmin ajatus vaikutti hautautuneen jonnekin.

Aivan heti maksut eivät kuitenkaan ole tulossa, sillä McNamara lupailee niiden toteutuvan vasta parin vuoden kuluessa. Idea on sen verran mainio, että sen soisi tulevan käyttöön nopeamminkin.

Tarkoitus ei varmaankaan ole, että vessamaksuista kertyisi kovinkaan merkittävä tulonlähde Ryanairin kassaan. Sen sijaan tarkoituksena on hakea säästöjä, kun matkustajat tekevät tarpeensa koneen sijaan lentokenttien terminaaleissa joko ennen tai jälkeen lennon.

Ecosia on ekohakukone, mutta…

Ecosia

Ecosia on uusi hakukone, joka lupaa pelastaa kaksi neliömetriä sademetsää jokaista sillä tehtyä hakua kohti.

Vaikuttava lupaus, eikä hakukone muutenkaan mitenkään erityisen huono ole. Ecosia käyttää Bingin ja Yahoo!n hakutietokantoja, ja vaikkeivät ne aivan Googlen veroisia olekaan, niin tulokset ovat varsin kelvollisia etenkin englanninkielisiä hakuja tehtäessä.

Ecosiaa kannattaa ilman muuta kokeilla. Jos se tuntuu omalta, niin onhan se kiva suojella sademetsää samalla kun etsii tietoa netistä. Itse aion kuitenkin, syistä jotka kerron alla, pitää ainakin toistaiseksi Googlen pääasiallisena hakukoneenani.

Ensiksi on syytä tarkentaa Ecosian väitettä. Hakujen tekeminen ei sinänsä pelasta yhtään mitään, vaan hakukoneen mainosten klikkaaminen. Niinpä jos sinulla on selaimessa jokin mainostenestotyökalu, niin älä suotta vaihda hakukonettasi. Siitä ei silloin ole sademetsille mitään iloa. Päinvastoin – klikkailemattomista kävijöistä aiheutuu Ecosiallekin kuluja. Sama pätee tietysti silloin, jos et ikinä klikkaa mainoksia.

Lentäminen ekotouhua?

Lentokoneita

Suomen Kuvalehti kertoi äskettäin, että uuden tutkimuksen mukaan lentoliikenteen ilmastosynnit olisivat selvästi arvioituja pienemmät. Tieto perustuu siihen, mitä lentotekniikan emeritusprofessori Seppo Laine kertoo Finnairin tuoreessa yhteiskuntaraportissa.

Tuo olisi iloinen uutinen. On vain hyvä asia, jos jokin toiminta vaikuttaakin ilmastonmuutoksen vähemmän kuin on ennakoitu.

Mainittu Finnairin yhteiskuntavastuuraportti (pdf) ja Seppo Laineen artikkeli löytyy Finnair-konsernin verkkosivuilta.

Parisivuisessa kirjoituksessa Laine kirjoittaa muustakin kuin tästä uudesta tutkimuksesta. Hän kertoo muun muassa, että suihkukoneiden päästöt ovat matkustajaa kohti pienimmillään noin 4000–5000 kilometrin pituisilla lennoilla. Lyhyemmillä lennoilla päästöjä nostaa se, että tehokkaan matkalennon osuus jää pienemmäksi, pidemmillä taas se, että polttoainetta on varattava mukaan enemmän. Pitkillä, yli kymmenen tuhannen kilometrin, lennoilla onkin perusteltua laskeutua välillä tankkausta varten.

Kasvisruoka ja ympäristö

Kukkakaaleja

Kasvissyöntiä pidetään lihaa sisältävään sekaruokavalioon verrattuna ympäristöystävällisenä valintana, ja näin varmasti onkin. Silti siihenkin liittyy ympäristövaikutuksia, jotka julkisessa keskustelussa harvemmin nousevat esiin.

Yksi keskeinen tekijä on kypsentäminen. Mitä pidempää kypsyttämistä ruoka vaatii, sitä enemmän energiaa kuluu. Kasvisruoka vaatii pidempää kypsentämistä kuin liha. Se ei tietysti koske kaikkia kasvisruokia, ja toisaalta on myös pitkää kypsentämistä vaativia liharuokia, mutta pääsääntöisesti vaikuttaisi olevan niin, että vihanneksia, juureksia, linssejä ym. saa keitellä paljon kauemmin kuin mitä on liharuokien kanssa tottunut.

Sekaruokavaliossakin pisintä kypsyttämistä vaativat yleensä ne ateriaan kuuluvat vihannekset tai muut kasvislisukkeet.

Einesten puolustuspuhe

Atrian lihapyörykät

Havaintoja-blogissa kirjoitettiin jokin aika sitten eineksistä (via Kulutusjuhla). Kirjoittajan hampaisiin olivat joutuneet erityisesti Atrian lihapyörykät, koska ”niissä ei ole laatulihaa, vaan lähinnä teurasjätettä yms, esimerkiksi naudan sydäntä”.

En tiedä, mitä kirjoittajalla on sydäntä vastaan. Hyvää ruokaahan se on. Possun sydäntä tulee välillä ostettua sellaisenaankin, kuten myös kieltä. Eivät ne mitään teurasjätettä ole.

Ylipäänsä on hyvä, että teurastettu eläin käytetään mahdollisimman tarkkaan hyödyksi. Lihansyönti ei ole mitään erityisen ympäristöystävällistä touhua, joten tehdään se edes tehokkaasti (vähän siis samaan tapaan kuin seisomapaikat lentokoneissa). Lihansyöjän ekotase paranee kummasti, jos priimafileen sijaan laittaa poskeensa vähemmän himoittuja ruhon osia.

Lentokoneiden seisomapaikat

Lentokoneita Helsinki-Vantaalla

Halpalentoyhtiö Ryanair on kuulemma tosissaan suunnitelmissaan eivätkä asiakkaatkaan kauheasti laita vastaan, kertoo Taloussanomat. Matka tosin pitäisi saada silloin ilmaiseksi tai ainakin hyvin halvalla.

Minustakin idea on hyvä. Lentäminen on sen verran ympäristöä rasittavaa touhua, että kun sitä tehdään, on parempi käyttää resurssit mahdollisimman tehokkaasti. Kone vaan täyteen ihmisiä ja tuolit pois painoa lisäämästä, niin matkustajakohtaiset päästöt vähenevät kummasti.

Toinen Ryanairin säästökohde ovat matkatavarat. Ruumaan menevistä tavaroista laskutetaan erikseen, mikä on tapana myös monilla muilla halpalentoyhtiöillä. Nyt suunnitelmissa kuitenkin on luopua ruumaan menevistä tavaroista kokonaan (HS 25.6.09).

Risteilylaivoista ja ympäristöstä

Celebrity Constellation

Celebrity Constellation

Helsingin kesäinen risteilykausi on taas alkanut. Yhtenä ensimmäisistä aluksista kaupungissa vieraili GTS Celebrity Constellation, joka oli monien muiden Helsingissä pysähtyvien risteilyalusten tapaan matkalla kohti Pietaria.

Helsingin satama järjesti tutustumiskäynnin sekä Constellationille että päivää myöhemmin kaupungissa vierailleelle Tahitian Princess -alukselle. Vierailujen aiheena olivat risteilyaluksiin liittyvät ympäristöasiat sekä erityisesti näiden jätehuolto. Osallistuin Constellation-vierailuun asukasyhdistykseni edustajana.

Samalla oli mahdollisuus tutustua omatoimisesti myös risteilyalukseen ja Hernesaaren satamajärjestelyihin. Pitihän tilaisuus käyttää hyväksi.

Kierroksen aluksi oli muutama alustus. Royal Caribbean Cruises -varustamon ympäristöjohtaja Rich Pruitt kovasti kehui, kuinka esimerkillisesti he ja muutkin risteilyvarustamot hoitavat ympäristöasiat. Satamilta he tosin toivoisivat parempaa jätehuoltoa, tosin Helsinki ja Tukholma ovat kuulemma hoitaneet asiat hyvin.

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit