ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

ympäristö

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "ympäristö".

Lentäminen ekotouhua?

Lentokoneita

Suomen Kuvalehti kertoi äskettäin, että uuden tutkimuksen mukaan lentoliikenteen ilmastosynnit olisivat selvästi arvioituja pienemmät. Tieto perustuu siihen, mitä lentotekniikan emeritusprofessori Seppo Laine kertoo Finnairin tuoreessa yhteiskuntaraportissa.

Tuo olisi iloinen uutinen. On vain hyvä asia, jos jokin toiminta vaikuttaakin ilmastonmuutoksen vähemmän kuin on ennakoitu.

Mainittu Finnairin yhteiskuntavastuuraportti (pdf) ja Seppo Laineen artikkeli löytyy Finnair-konsernin verkkosivuilta.

Parisivuisessa kirjoituksessa Laine kirjoittaa muustakin kuin tästä uudesta tutkimuksesta. Hän kertoo muun muassa, että suihkukoneiden päästöt ovat matkustajaa kohti pienimmillään noin 4000–5000 kilometrin pituisilla lennoilla. Lyhyemmillä lennoilla päästöjä nostaa se, että tehokkaan matkalennon osuus jää pienemmäksi, pidemmillä taas se, että polttoainetta on varattava mukaan enemmän. Pitkillä, yli kymmenen tuhannen kilometrin, lennoilla onkin perusteltua laskeutua välillä tankkausta varten.

Kasvisruoka ja ympäristö

Kukkakaaleja

Kasvissyöntiä pidetään lihaa sisältävään sekaruokavalioon verrattuna ympäristöystävällisenä valintana, ja näin varmasti onkin. Silti siihenkin liittyy ympäristövaikutuksia, jotka julkisessa keskustelussa harvemmin nousevat esiin.

Yksi keskeinen tekijä on kypsentäminen. Mitä pidempää kypsyttämistä ruoka vaatii, sitä enemmän energiaa kuluu. Kasvisruoka vaatii pidempää kypsentämistä kuin liha. Se ei tietysti koske kaikkia kasvisruokia, ja toisaalta on myös pitkää kypsentämistä vaativia liharuokia, mutta pääsääntöisesti vaikuttaisi olevan niin, että vihanneksia, juureksia, linssejä ym. saa keitellä paljon kauemmin kuin mitä on liharuokien kanssa tottunut.

Sekaruokavaliossakin pisintä kypsyttämistä vaativat yleensä ne ateriaan kuuluvat vihannekset tai muut kasvislisukkeet.

Einesten puolustuspuhe

Atrian lihapyörykät

Havaintoja-blogissa kirjoitettiin jokin aika sitten eineksistä (via Kulutusjuhla). Kirjoittajan hampaisiin olivat joutuneet erityisesti Atrian lihapyörykät, koska ”niissä ei ole laatulihaa, vaan lähinnä teurasjätettä yms, esimerkiksi naudan sydäntä”.

En tiedä, mitä kirjoittajalla on sydäntä vastaan. Hyvää ruokaahan se on. Possun sydäntä tulee välillä ostettua sellaisenaankin, kuten myös kieltä. Eivät ne mitään teurasjätettä ole.

Ylipäänsä on hyvä, että teurastettu eläin käytetään mahdollisimman tarkkaan hyödyksi. Lihansyönti ei ole mitään erityisen ympäristöystävällistä touhua, joten tehdään se edes tehokkaasti (vähän siis samaan tapaan kuin seisomapaikat lentokoneissa). Lihansyöjän ekotase paranee kummasti, jos priimafileen sijaan laittaa poskeensa vähemmän himoittuja ruhon osia.

Lentokoneiden seisomapaikat

Lentokoneita Helsinki-Vantaalla

Halpalentoyhtiö Ryanair on kuulemma tosissaan suunnitelmissaan eivätkä asiakkaatkaan kauheasti laita vastaan, kertoo Taloussanomat. Matka tosin pitäisi saada silloin ilmaiseksi tai ainakin hyvin halvalla.

Minustakin idea on hyvä. Lentäminen on sen verran ympäristöä rasittavaa touhua, että kun sitä tehdään, on parempi käyttää resurssit mahdollisimman tehokkaasti. Kone vaan täyteen ihmisiä ja tuolit pois painoa lisäämästä, niin matkustajakohtaiset päästöt vähenevät kummasti.

Toinen Ryanairin säästökohde ovat matkatavarat. Ruumaan menevistä tavaroista laskutetaan erikseen, mikä on tapana myös monilla muilla halpalentoyhtiöillä. Nyt suunnitelmissa kuitenkin on luopua ruumaan menevistä tavaroista kokonaan (HS 25.6.09).

Risteilylaivoista ja ympäristöstä

Celebrity Constellation

Celebrity Constellation

Helsingin kesäinen risteilykausi on taas alkanut. Yhtenä ensimmäisistä aluksista kaupungissa vieraili GTS Celebrity Constellation, joka oli monien muiden Helsingissä pysähtyvien risteilyalusten tapaan matkalla kohti Pietaria.

Helsingin satama järjesti tutustumiskäynnin sekä Constellationille että päivää myöhemmin kaupungissa vierailleelle Tahitian Princess -alukselle. Vierailujen aiheena olivat risteilyaluksiin liittyvät ympäristöasiat sekä erityisesti näiden jätehuolto. Osallistuin Constellation-vierailuun asukasyhdistykseni edustajana.

Samalla oli mahdollisuus tutustua omatoimisesti myös risteilyalukseen ja Hernesaaren satamajärjestelyihin. Pitihän tilaisuus käyttää hyväksi.

Kierroksen aluksi oli muutama alustus. Royal Caribbean Cruises -varustamon ympäristöjohtaja Rich Pruitt kovasti kehui, kuinka esimerkillisesti he ja muutkin risteilyvarustamot hoitavat ympäristöasiat. Satamilta he tosin toivoisivat parempaa jätehuoltoa, tosin Helsinki ja Tukholma ovat kuulemma hoitaneet asiat hyvin.

Tsunamivaarasta Karibialla

Morne aux Diables

Uutisissa on viime päivinä ollut juttua Morne aux Diables -tulivuoresta Dominicalla. Vuoren on todettu olevan epävakaa ja voivan romahtaa osin mereen. Tämä aiheuttaisi todennäköisesti tsunamin, joka aiheuttaisi laajaa tuhoa ainakin Dominicalla ja sen naapurissa Guadeloupella.

Vuori ei ole kovin korkea, vain 861 metriä merenpinnasta. Sen rinteet ovat kuitenkin jyrkkiä ja, kuten oheisesta kuvasta näkyy, etenkin rannikko vuoren ympärillä on hyvin jyrkkäpiirteistä. Olen kulkenut saaren pohjoisrannikkoa pitkin kulkevan polun (pohjoinen on kuvassa vasemmalla), ja se kiemurteli ison osan matkasta lähes pystysuorilta tuntuvia vuorenrinteitä.

Hevonen on ekoruokaa

Hevonen

Hevosenliha on varsin makoisaa. Rakenteeltaan se on nautamaista, väriltään tummempaa, mutta maukkaampaa. Ongelmana on saatavuus: hevosenlihaa ei ruokakaupoista juuri löydy – tai jos löytyy, niin usein pelkkää sisäfilettä.

Hevosia ei Suomessa kasvateta ravinnoksi. Siksi kotimaisen hevosenlihan syöminen on ympäristön kannalta erinomainen vaihtoehto.

Tietysti hevosen kasvattaminen vaatii ravintoa ja energiaa sekä aiheuttaa päästöjä siinä missä muukin lihan kasvattaminen, ehkä jopa enemmän. Mutta koska ne hevoset eläisivät elämänsä joka tapauksessa, ei niiden teurastaminen ja syöminen juuri päästöjä lisää.

Sähkönkulutuksen pähkäilyä

Tuulivoimaa Porissa

Helsingin Energia lähetti pääsiäisen alla sähkönsiirtolaskun, jossa tasattiin kulutus ja maksut reilun vuoden ajalta. Lasku oli miinusmerkkinen, ja hyvityksen saa seuraavan laskun yhteydessä.

Keräsin joitakin vuosia sitten sähkömittarin lukemia satunnaisesti talteen ja laskeskelin niiden perusteella sähkönkäyttöäni. Silloin sain sähköä kulumaan noin 1200 kilowattituntia vuodessa. Uuden laskun perusteella laskin, että se on nyt tippunut noin tuhanteen.

Mielenkiintoiseksi tämän tekee se, että siinä välissä tähän asuntoon on muuttanut toinenkin ihminen, vaimoni Mari. Kuinka paljon minä ennen tuhlasin sähköä, kun nykyisin emme saa yhtä paljon kulumaan yhdessäkään?

Valokuvia Lempäälän Ideaparkista

Ideapark

Tutkiskelin taas vanhoja valokuviani, ja löysin sieltä noin viikkoa vaille kaksi vuotta vanhan kuvasarjan Lempäälän Ideaparkista. Laitoin kuvat kuvablogiini.

Ideaparkkejahan on nyt suunnitteilla monelle muullekin paikkakunnalle. Ainakin Vihti, Kiiminki ja Pieksämäki ovat olleet julkisuudessa. Hain niitä koskevia suunnitelmia netistä, ja pitää kyllä vain toivoa, että Vapaavuori pysyy tiukkana.

Kaikki Ideaparkit näyttäisivät noudattelevan samaa kaavaa: puolikuun muotoinen rakennus valtavan parkkipaikkakentän keskellä. Juuri mitään eroa ei näyttänyt olevan, koski suunnitelma sitten mitä paikkakuntaa tahansa.

Weeqo-yhteisössä kierrätetään tavaroita

Weeqon logo

Kolmisen viikkoa sitten sivunsa avannut Weeqo on yhteisö, jossa kierrätetään tavaroita. Se on ajan hengessä kiinni: kierrätys on paitsi ympäristöteko niin myös todennäköinen nouseva trendi taantuman käydessä päälle. Ja nettiyhteisöt tuntuvat olevan pop. Weeqossa yhdistyy tämä kaikki.

Menestyksen avaimet ovat siis käsissä. Toteutuksessa on kuitenkin jotain, mikä tökkii.

Laivalla Atlantin yli

Emerald Princess

Atlantin ylittäminen laivalla on yksi niitä reissuja, joka pitäisi tehdä. Olisihan se hulppeaa kerrankin mennä Karibialle tai palata sieltä vesitse. Paluumatka voisi olisi ehkä parempi idea, jos saisi enemmän rommia mukaan kuin lentokoneeseen.

Kokemuksena hienointa olisi varmasti tehdä ylitys purjelaivalla, mikä onnistuu Suomen Purjelaivasäätiön kautta (säätiön etusivulla mainostetaan juuri venemessutarjouksena huippuedullista Atlantin ylitystä, mutta hintaa ei kerrota).

Talvi on ympäristöongelma

Voimala talvella

Syksy kääntyy taas ikävästi talvea kohti. Helsingin viikottaisissa hiilidioksiditilastoissa päästökäyrä osoittaa kohti stratosfääriä. Syynä on erityisesti lämmitys, sillä sähkönkulutukseen ja tieliikenteen päästöihin vuodenaikojen vaihtelu ei vaikuta yhtä paljon. Ilman talvilisää hiilidioksidipäästöt olisivatkin paljon siedettävämmällä tasolla.

Viikolla 44 lämmitys aiheutti Helsingin hiilidioksidipäästöistä yli puolet (52 %). Mitä kylmemmäksi sää käy, sitä suuremmaksi osuus nousee. Tämä tietysti johtuu etenkin siitä, että Helsingin sinänsä tehokas kaukolämpö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Etenkin kivihiili on paha saastuttaja, mutta näillä näkymin sitä käytetään jatkossakin.

Tuulivoimasijoitus rahoiksi

Tuulivoimaloita

Kymmenisen vuotta sitten Suomeen perustettiin ensimmäistä käyttäjäomisteista tuulivoimayhtiötä, joka sai nimekseen Lumituuli Oy. Minäkin olin tuolloin mukana. En osallistunut mitenkään aktiivisesti yrityksen pystyttämiseen, mutta ostin kuitenkin kaksi osaketta ja olin mukana perustavassa kokouksessa. Yhtiö saatiin pystyyn ja siitä asti aina viime päiviin asti olen ostanut sähköni yhtiön Lumijoelle pystyttämästä tuulivoimasta.

Ekotehokasta kaupunkiasumista

Yleiskuva asunnosta

In English / En français

Toiset haluavat asua väljästi, toiset keskeisellä paikalla. Minä ja vaimoni kuulumme näistä jälkimmäisiin. Asuntomme ei ole kovin suuri, mutta se on hyvällä paikalla Helsingin kantakaupungissa, 20 minuutin kävelyn päässä ydinkeskustasta, ja ikkunasta näkyy meri.

Monet ihmettelevät, kuinka kaksi aikuista ihmistä ja luonamme usein majaileva hoitokoira mahtuvat asumaan 16 neliön yksiössä. Vaatiihan se hieman järjestelyä ja soveltuvaa luonteenlaatua, mutta ei se niin mahdotonta ole kuin minä useimmat tuntuvat sitä pitävän. Oheisten valokuvien avulla esittelenkin nyt lukijoille ekotehokkaan kantakaupunkiasuntomme.

Onnelliset kaupungit

Megapolis 2023

Happy Planet -indeksi yhdisti eri maiden ekotehokkuuden niiden asukkaiden onnellisuuteen. Parhaiten pärjäsivät siis ne, jotka tuottivat onnellisuutta pienimmin ympäristörasituksin.

Megapolis 2023 -tapahtumassa kysytään, kuinka sama voitaisiin tehdä kaupungeissa. Millainen olisi onnellinen, mutta samalla myös ympäristön kannalta kestävä, kaupunki? Tapahtuman pääseminaarissa Vanhalla ylioppilastalolla aiheesta keskustellaan asiantuntevien tahojen kanssa. Puhujavieraita on niin Helsingistä kuin muista kaupungeista merten takanakin.

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit