kartta

Entä jos Suomi olisikin novgorodilainen?

Yleisradion televisio-ohjelmasarja ”Suomi on ruotsalainen” alkaa otoksella talvisesta kerrostalolähiöstä jossakin Venäjällä. Näkymästä sanotaan: ”Täällä saa kyllä aika hyvän käsityksen siitä, miltä Suomi näyttäisi, jos emme olisi olleet osa Ruotsia, vaan olisimme kuuluneet vuosisatojen ajan Venäjään.”

Toteamus on melkoisen historiaton. Silloin kun Ruotsin valtakunta nykyisen Suomen alueelle levittäytyi, toisena osapuolena ei ollut Venäjä vaan Novgorodin tasavalta. Ruotsi levittäytyi Suomeen lännestä, Novgorod idästä. Ja Novgorod oli aika eri maa kuin nykyinen Venäjä – tai silloinen Ruotsi.

Novgorod oli tosiaan tasavalta. Valitettavasti tiedot sen luonteesta ovat kovin sirpaleisia. Ei se mikään moderni demokratia ollut, mutta aikansa mittapuulla monella tavalla edistyksellinen. Säilyneet tuohikirjeet, joiden joukossa mm. vanhimmat itämerensuomalaisilla kielillä kirjoitetut tekstit, todistavat mm. lukutaidon yleisyydestä ja naisten suhteellisen hyvästä asemasta.

Helsingin raitiovaunukartat 2013

Uusi vuosi on tuonut jälleen joitakin pieniä muutoksia Helsingin raitiovaunulinjoihin. On siis syytä päivittää myös niitä kuvaavat kartat.

Samat kartat löytyvät pdf-tiedostoina myös HSL:n sivuilta, mutta laitan ne tänne näkyville myös kuvatiedostoina. HSL ei jostakin syystä sellaista vaihtoehtoa tarjoa, vaikka ainakin omista kävijätilastoistani huomaan, että sellaisiakin haetaan.

Reittimuutoksia on tapahtunut lähinnä Jätkäsaaren liikenteessä. Raitiovaunu 9:n päätepysäkki siirtyi Kolmikulmasta Länsiterminaaliin elokuussa 2012. Aiemmin tässä kuussa terminaalille alkoi liikennöidä myös raitiovaunu 6:n jatkettu versio 6T, tosin vain viikonloppuisin matkustajalauttojen lähtö- ja tuloaikoina.

Talvipäivänseisaus 2012 on perjantaina 21.12.

Talvipäivänseisaus on vuoden lyhin päivä ja pisin yö. Talvipäivanseisaus 2012 on perjantaina 21. joulukuuta. Seisauksen tarkka hetki, eli se ajankohta, jolloin aurinko paistaa kohtisuoraan kohti Kauriin kääntöpiiriä, on Suomen aikaa klo 13.12.

Miksi ruotsinlaivat eivät mene Paldiskin kautta?

Kävin viikko sitten taas risteilemässä Ruotsissa (oheinen kuva on vanhempi, ei sentään vielä ollut jäätä meressä). Ahvenanmaan-kierroksen takia aika perillä vain jää kovin niukaksi. Ja vielä niukemmaksi se jää, kun Viking Line säästää polttoainetta ajamalla talviaikaan hitaammin.

Ahvenanmaalla käynti on Helsingin ja Tukholman väliä kulkevien laivojen ohjelmassa vain siksi, että siellä pysähtymällä laivat saavat mahdollisuuden verovapaaseen myyntiin, mitä EU:n sisäisessä liikenteessä ei muutoin olisi. Kauppa ei kuitenkaan käy samaan tahtiin kuin Tallinnan-liikenteessä, sillä matkustajalle verovapaus ei näy halvempina hintoina. Ja verovapauden myötä voimassa ovat myös vanhat rajoitukset litrasta viinaa, kahdesta viiniä ja mitä niitä nyt onkaan.

Entä jos laivat pysähtyisivätkin Maarianhaminan sijaan Paldiskissa? Matkassa siinä ei tosin paljon säästä. En ole ihan varma, mitä reittejä laivat merellä käyttävät, mutta eri vaihtoehtoja tutkailemalla sain Paldiskille etua vain muutamasta kilometristä kymmeniseen. Saaristossa puikkelehtiminen kuitenkin vähenisi, minkä luulisi olevan etu senkin.

Helsingin raitiovaunukartat vuodelle 2012

Katso myös: Helsingin raitiovaunukartat 2013

Kirjoitin toissa syksynä jutun Helsingin uudesta metromaisesta raitiovaunukartasta. Se ensiksi vähän hämäsi silmää, mutta lopulta aloin jo pitää siitä. Siinä on puolensa.

Mielipiteeni uudesta karttaformaatista eivät ole muuttuneet. Se, miksi palaan aiheeseen uudestaan, on, että blogiini on päädytään tasaisesti aina silloin tällöin hakukoneella etsien Helsingin raitiovaunukarttaa. Luulen, että nämä hakijat eivät ole pari vuotta vanhojen mielipiteideni perässä.

Kysyntään on hyvä vastata, ja niinpä laitoin blogiini kuvatiedostoina Helsingin raitiovaunukartan 2012 kahdessa eri muodossa: metromaisena kaaviokuvana ja perinteisenä karttana. Molemmat on otettu HSL:n eli Helsingin seudun liikenteen sivuilta. Sieltä linjakartat voi käydä hakemassa pdf-tiedostoina.

Raittijärvi on kylä tiettömien taipaleiden takana

Kirjoitin edellisessä merkinnässä Raittijärvellä järjestetystä jumalanpalveluksesta. Itse kylästä ei tullut paljon kerrottua, joten korjataan se puute nyt.

Raittijärven kylä sijaitsee Enontekiön kunnan Yliperällä Käsivarren erämaa-alueen sisällä. Kylässä on kymmenkunta taloa, joissa kaikissa tosin ei asuta vuoden ympäri. Kyläläisillä on toiset asunnot muualla (aika monella ilmeisesti Kaaresuvannossa). Kylä ei kuitenkaan koskaan ole autio, vaan jossakin taloista ollaan aina paikalla.

Kylän saamenkielinen nimi on Ávžžášjávri. Useimpien, jollei kaikkien, kylän asukkaiden äidinkieli on pohjoissaame.