Muista varmuuskopiot

15.4.2008 klo 17.54 | Niko Lipsanen

Tänään aamupäivällä uudehko tietokoneemme ei käynnistynyt. Raksutin jo mielessäni, onko kaikesta varmuuskopiot. Melkein kaikesta oli. Valokuvat ja kaikki vähän vanhemmat tiedostot ovat ainakin kahdessa, monet kolmessa tai useammassakin paikassa. Sen sijaan viime öinä työstämästäni kirjan luvusta en ollut vähään aikaan ottanut varmuuskopiota.

Äskettäin kirjoitetun tekstin katoaminen ei yleensä ole kauhean vaarallista, jos deadline ei puske päälle (kuten se kyllä nyt on puskenut jo pahemman kerran). Joskus on blogikirjoituksia ja muita lyhyempiä tuotoksia kadonnut bittiavaruuteen. Toisella kerralla teksti on syntynyt jo paljon nopeammin ja lopputuloskin on kummasti hioutunut. En sitten tiedä, kuinka hyvin tuo olisi toiminut tuollaisen useamman sivun pituisen tekstin kanssa.

Mitään ei kuitenkaan tarvitse kirjoittaa uudestaan. Hetken pähkäilyn jälkeen kokeilin irrottaa koneesta wlan-palikan ja kortinlukijan. En tiedä, oliko vika jommassakummassa, mutta sen jälkeen kone käynnistyi. Ja varmuuskopion kirjan luvusta otin tietysti saman tien.

Varmuuskopiointi on muodostunut tavaksi sen jälkeen, kun joitakin vuosia sitten tietokoneen kovalevy hajosi. En tietenkään ollut tullut ottaneeksi varmuuskopioita viikkoihin vai peräti kuukausiin – paitsi pari päivää ennen hajoamista. Oli kyse siis vain uskomattomasta tuurista, että lähestulkoon mitään tärkeätä ei silloin kadonnut.

Sen jälkeen olen ottanut varmuuskopioita tiiviimmin. Niitä on cd- ja dvd-levyillä, siskon ulkoisella levyasemalla, verkkokovalevyllä ja vanhalla tietokoneella. Kovin järjestelmällinen en ole kuitenkaan ollut, joten tietojen palauttaminen vahinkojen sattuessa voi olla jonkinasteinen urakka. Mutta kaikki on kuitenkin tallessa useammassakin eri paikassa.

Jatkossa pitää vielä joka kerta ennen tietokoneen sammuttamista pähkäillä, mitä kaikkea menettää, jos laite ei enää käynnistykään. Työn alla olevan artikkelin nyt varmuuskopioi helposti vaikka lähettämällä sen sähköpostiinsa liitetiedostona.