ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

Jeesus ja joulu

Jeesus

Helsingin Sanomain HS-raadin kanta viimeisimpään kysymykseen, tarvitseeko joulu Jeesusta, ilahduttaa. Selvä enemmistö, 62 prosenttia, on sitä mieltä, että tarvitsee. Jotkut ovat tosin sitä mieltä, että Jeesusta tarvitaan vain kaupallisen joulun myyntitykiksi, mutta toisaalta ei-vastausten joukossa on niitä, joiden mielestä Jeesusta ei tarvita sen takia, että joulun sanoma on jäänyt kaupallisuuden alle.

Kysymyksen voi ymmärtää monella tasolla. Useimmat niistä, joiden mielestä Jeesus kuuluu jouluun, perustelevat kuitenkin joulun kristillisyyden, kuten pitääkin. Myös monet kirkkoon kuulumattomat ja uskoa tunnustamattomat painottavat tätä, mikä sekin ilahduttaa.

Mukaan mahtuu tietysti niitä, jotka väittävät joulun olevan oikeasti pakanallinen juhla, jonka kristityt ovat kaapanneet omiin tarkoituksiinsa. Esimerkiksi toimituksen laatimassa johdantotekstissä raatilaisten vastauksiin sanotaan:

Toisaalta vuoden lopussa vietettävä joulujuhla osui myös yksiin roomalaisen keskitalven juhlan, Saturnus-jumalan kunniaksi vietetyn saturnalian kanssa. Myös vanhoissa pakanallisissa perinteissä talvipäivänseisausta on juhlittu valon lisääntymisen tai auringon syntymän juhlana.

Paitsi, että ei osunut. Saturnalian päivämäärä oli 17. joulukuuta, eli huomattavasti kristittyjen joulua aikaisemmin. Juhlan vietto laajeni siitä useamman päivän eteenpäin, mutta ei silti yltänyt 25. joulukuuta saakka. Kristuksen syntymäpäivä asetettiin paikalleen juutalaisen perinteen mukaisesti laskemalla yhdeksän kuukautta eteenpäin oletetusta kuolinpäivästä 25. maaliskuuta.

Joulun ajoittamisesta kannattaa lukea myös buddhalaiseksi tunnustautuvan Ruukinmatruunan viimevuotinen kirjoitus aiheesta. Siinä hän spekuloi myös mahdollisuudella, että pakanallisen yule-juhlankin juuret olisivat kristittyjen joulussa eikä toisin päin. Hahmotelma on mielenkiintoinen, mutta valitettavasti matruuna ei oheista lähteitä. En ole itse ryhtynyt selvittämään asiaa, joten jätän ottamatta kantaa.

On tietysti hyvin mahdollista, että historiallinen Jeesus syntyi jonakin muuna päivänä, vaikka sitten kesäkuussa. Se ei kuitenkaan ole olennaista. Me kristityt juhlimme Jeesuksen syntymää 25. joulukuuta.

Jaakko Hämeen-Anttila HS-raadista vastaakin osuvasti:

Joulu on leimallisesti kristillinen juhla, joka on rakentunut Jeesuksen syntymän ympärille.

Yhteisö tarvitsee vakiintuneita juhlia rytmittämään vuotuista elämää eikä mielivaltaisella talvilomalla olisi vastaavaa merkitystä. Yhteisössä, jonka valtaenemmistö kuuluu eri kirkkoihin, joulun uskonnollinen yhteys on luonteva.

Toki muutkin kuin kristityt voivat samaan aikaan juhlia lomaansa, mutta se, että uskonnonvapauden nimissä valtaenemmistöltä kiellettäisiin oikeus juhlia yhtä vuoden pääjuhlista perinteisesti, on väärin ymmärrettyä uskonnonvapautta, uskonnottomuuteen pakottamista.

Jos siis joku haluaa mieluummin juhlia yulea tai vaikkapa vuoden pimeimmän ajankohdan ohittamista, niin siitä vaan. Mutta siinä, että valtaväestöltään kristillisessä maassa Jeesus on näkyvästi mukana, ei pitäisi olla kenellekään mitään ongelmaa. Ongelma on ennemminkin siinä, että Jeesusta ei nykyistä enempää joulunvietossa näy.

Myös Timo Ryhänen ja Kirsi Hiilamo ottavat kantaa kristillisen juhlaperinteen puolesta HS:n Vieraskynä-palstalla.

Kuvassa on Jeesus-patsas Liettuan Ristikukkulalla. Otin kuvan 8.10.2005 (kuvan lisenssi).