AIHEET ARKISTO TIETOA TÄSTÄ BLOGISTA

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

Opi tunnistamaan islamofobia

5.3.2010 klo 7.15 | Niko Lipsanen

aiheet uskonto, yhteiskunta,

Nurulla-moskeija, Kazan

Fobia tarkoittaa ”tiettyihin tilanteisiin tai kohteisiin liittyvää kohtuuttoman vahvaa pelkoa, kammoa tai kauhua, jota pelko-oireinen ei pysty hallitsemaan” (Wikipedia). Esimerkiksi akrofobiasta kärsivä pelkää korkeita paikkoja, eikä siten uskalla kiivetä torneihin tai ylipäänsä korkeille paikoille.

Sen sijaan henkilö, joka uskaltaa kiivetä torniin ja katsella maisemia pelkäämättä, ei ole akrofobi, vaikka ei uskaltaisikaan hypätä tornista alas. Sellaista pidetään yleensä osoituksena järkevästä mielenlaadusta eikä diagnoosia vaativasta pelkotilasta. Kaikki pelot eivät siten ole fobioita.

Islamofobi on henkilö, joka potee hallitsematonta islamiin kohdistuvaa pelkoa tai kauhua. Tällainen henkilö saattaa esimerkiksi vältellä moskeijoita ja juosta karkuun, jos näkee kadulla mielestään muslimilta näyttävän henkilön.

Täydenkuun aikaan islamofobi nukkuu yönsä hyvin, mutta kun taivaalla loistaa kuunsirppi, kiemurtelee hän yön hikisenä sängyssään.

On tärkeä oppia tunnistamaan islamofobia, sillä esimerkiksi Euroopan perusoikeusvirasto FRA:n mukaan islamofobiaa esiintyy maanosassamme huolestuttavan paljon (Verkkouutiset 1.3.10). Jos tiedät läheisesi kärsivän islamofobiasta, muista olla hänen tukenaan ja auttaa häntä saamaan vaivaansa asianmukaista hoitoa.

On huojentavaa tietää, etten ainakaan itse ole islamofobi. Olen käynyt moskeijassa, eikä pelottanut yhtään. Voisin mennä uudestaankin. En myöskään erityisemmin välttele musliminaapureitani, vaan voin välillä kadulla tavatessamme vaihtaa heidän kanssaan muutaman sanankin.

Islamofobiaa on todennäköisesti esiintynyt yhtä kauan kuin islamiakin, mutta meillä Suomessa se on tullut akuutiksi vasta viime vuosina. Aikaisemmin, kun islam ei juurikaan näkynyt katukuvassa, myös islamofobit pystyivät elämään normaalia arkielämää. Nyt, kun muslimeja on maassa enemmän, on islamofobien elo käynyt tukalammaksi.

Valitettavasti islamofobian suhteen tehdään myös virhediagnooseja. Usein, todennäköisesti huolimattomuudesta johtuen, islamin kritisoimista saatetaan pitää osoituksena taudinkuvasta. Sellaista sattuu, sillä sivistyssanat monille hankalia.

Olisihan se suorastaan naurettavaa, jos islamkritiikkiä pidettäisiin fobiana. Silloinhan kasvissyöjät, tai ainakin kasvissyöntiaktiivit, kärsisivät carnifobiasta. Yhdysvaltain politiikan arvostelijat taas olisivat ilmiselviä amerofobeja.

Vapaa-ajattelijoiden diagnoosi taas olisi kristofobia (vai pitäisikö sen olla kristianofobia?). Periaatteessa heidän kai pitäisi olla myös islamofobeja, sekä yleisemmällä tasolla religiofobeja, mutta käytännössä he vaikuttavat oireilevan lähinnä kristinuskosta.

Pahimpia kaikista olisivat tietysti kyyniset omnifobit.

Joskus voi tapahtua myös sellaista, että joku kutsuu islamkriitikkoja islamofobeiksi aivan tarkoituksellisesti. Kyseessä on tällöin yleensä tilanne, jossa nimittelijällä ei ole mitään oikeita argumentteja, joten hän yrittää luikerrella eteenpäin leimaamalla vastapelurinsa mielenvikaiseksi. Tämä lienee kuitenkin harvinaista. Luulisi kaikkien ymmärtävän, että noin ala-arvoisia heittoja päästelevä henkilö suorastaan alleviivaa sitä, ettei hänen kanssaan voi käydä rationaalista keskustelua.

Jotta voimme auttaa islamofobiasta aidosti kärsiviä ihmisiä, on tärkeää, ettei käsitettä laimenneta käyttämällä sitä virheellisesti myös sellaisista henkilöistä, jotka eivät kyseisestä fobiasta kärsi.

Kuvassa on Nurulla-moskeija Kazanissa. Otin kuvan 13.6.2007 (katso lisenssitiedot kuvan omalta sivulta).

5 kommenttia ja/tai paluuviitettä

  1. Niko Lipsanen 9.3.2010 klo 4.47:

    Tuli mieleeni, että taisi olla edesvastuutonta laittaa tähän kirjoitukseen moskeijan kuva. Voihan käydä niin, että kirjoitukseen päätyy joku islamofobiasta kärsivä henkilö, joka etsii tietoa ongelmastaan. Se, että ruudulle lävähtää valokuva moskeijasta, voi laukaista hänellä pelkoreaktion.

    Tästäkin näemme, kuinka tärkeä on suhtautua vakavasti islamofobian aiheuttamaan uhkaan. Meidän on tasapainoiltava sananvapauden (voiko julkaista kuvan moskeijasta tai vaikkapa profeetta Muhammadista) ja sen välillä, voiko joku islamofobi joutua kärsimään sen vuoksi, että käytämme sananvapauttamme.

  2. Santeri 3.2.2011 klo 1.36:

    Niko hyvä, fobiat, maniat ja filiat ovat kreikkaa eivätkä latinaa, joten lihan pelko on sarkofobiaa. Uskonnon pelko pistofobiaa. Kristittyjen pelko taas, kuten kirjoitit, kristianofobiaa. Homofobia taas on samanlaisuuden pelkoa (ei ihmisyyden ylipäänsä). Kaikkea pelkäävät ovat pantofobeja, mutta tuskin kyynisiä, koska eivät koirat (kynoi) kai pelkää kaikkea.

  3. Niko Lipsanen 3.2.2011 klo 1.42:

    Taisi mennä tosiaan latinat ja kreikat tuossa sekaisin. Kuten sanoin, sivistyssanat saattavat välillä olla hankalia…

  4. Niko Lipsanen 3.2.2011 klo 2.44:

    Onneksi nuo virheet eivät kuitenkaan vaikuttaneet varsinaiseen pointtiini, joka koski siis islamofobiaa.

  5. Santeri 3.2.2011 klo 15.46:

    Eivät vaikuttaneet, kirjoitus oli ansiokas. Samansuuntaista olen itse kirjoittanut homofobiaan liittyen. Harmi vaan, että antiikin kreikkalaisilla ei ollut nimeä islaminuskolle, joten sinänsä pätevä taudinnimi on muodostettava osin arabian pohjalta.

Tätä artikkelia ei ole enää mahdollista kommentoida (eikä mitään muutakaan artikkelia tässä blogissa). Blogi on arkistoitu, eikä sitä enää päivitetä.

2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008

Artikkeleiden aiheet:

Etusivu : 2010 : Opi tunnistamaan islamofobia

Kaikki blogin artikkelit yhdellä sivulla

Siirry sivun ylälaitaan