ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

Entä jos Suomi olisikin novgorodilainen?

Nikolainluostari, Vanha-Laatokka

Yleisradion televisio-ohjelmasarja ”Suomi on ruotsalainen” alkaa otoksella talvisesta kerrostalolähiöstä jossakin Venäjällä. Näkymästä sanotaan: ”Täällä saa kyllä aika hyvän käsityksen siitä, miltä Suomi näyttäisi, jos emme olisi olleet osa Ruotsia, vaan olisimme kuuluneet vuosisatojen ajan Venäjään.”

Toteamus on melkoisen historiaton. Silloin kun Ruotsin valtakunta nykyisen Suomen alueelle levittäytyi, toisena osapuolena ei ollut Venäjä vaan Novgorodin tasavalta. Ruotsi levittäytyi Suomeen lännestä, Novgorod idästä. Ja Novgorod oli aika eri maa kuin nykyinen Venäjä – tai silloinen Ruotsi.

Novgorod oli tosiaan tasavalta. Valitettavasti tiedot sen luonteesta ovat kovin sirpaleisia. Ei se mikään moderni demokratia ollut, mutta aikansa mittapuulla monella tavalla edistyksellinen. Säilyneet tuohikirjeet, joiden joukossa mm. vanhimmat itämerensuomalaisilla kielillä kirjoitetut tekstit, todistavat mm. lukutaidon yleisyydestä ja naisten suhteellisen hyvästä asemasta.

Televisiosarjassa korostetaan, ettei Ruotsin voi sanoa varsinaisesti valloittaneen Suomea, vaan jotenkin se vain päätyi osaksi valtakuntaa. Novgorodilaisista, jotka sentään mainitaan sarjan kolmannessa osassa, sen sijaan puhutaan häpeilemättä valloittajina.

Jos Ruotsin ja Novgorodin välistä sotahistoriaa (Wikipedia) lukee, niin todellisuus vaikuttaa vähän toisenlaiselta. Vihanpitoa oli toki molemmin puolin, mutta pääpiirteissään kyse oli siitä, että Ruotsi tunkeutui itään Novgorodin turkismaille ja jälkimmäinen puolustautui. Kouluhistoriasta tuttu Pähkinäsaaren rauhakaan ei pitkään kestänyt, kun ruotsalaiset sen jo rikkoivat.

Novgorodin tasavalta ja Ruotsi vuonna 1237
Novgorodin tasavalta ja Ruotsin kuningaskunnan itäosat vuonna 1237.

Novgorodin vauraus perustui kaupankäyntiin. Tärkein artikkeli olivat turkikset. Sotiminen ei tee hyvää kauppasuhteille, mutta puolustauduttava kuitenkin oli. Tasavallan kohtaloksi ei lopulta koitunut Ruotsi, vaan uusi nouseva mahti idässä. Moskovalaiset valtasivat Novgorodin vuonna 1478 ja polttivat siinä yhteydessä kaupungin arkistot ja kirjaston (mikä on keskeinen syy siihen, miksi tiedot Novgorodin tasavallasta ovat niin hajanaisia).

Entä jos, kuten Suomi on ruotsalainen -ohjelmasarjan alussa spekuloitiin, Suomi ei olisikaan päätynyt Ruotsin vaan itäisen suurvallan, Novgorodin, alle? Jos suomalaiset olisivat Ruotsin sijaan sotineetkin Novgorodin puolesta eivätkä ruotsalaisten jatkuvat hyökkäykset olisi heikentäneet tasavaltaa, niin olisiko Novgorod kestänyt Moskovan paineen? Silloin Venäjää sellaisena kuin me sen tunnemme ei olisi, vaan jotakin aivan muuta. Sitä voi vain spekuloida.

Jos Novgorod olisi säilyttänyt perusluonteensa, olisi Suomi kytkeytynyt Eurooppaan ruotsalaisten sotaretkien sijaan kaupankäynnin kautta. Jos olisimme myöhemmin itsenäistyneet, olisi pohjalla ollut jo pitkä tasavaltainen historia. Suomen kieli olisi voinut saada jonkinlaisen aseman jo aikaisemmin. Valtauskonto olisi kristinuskon ortodoksinen muoto – mikä sekin voisi näyttää erilaiselta, jos Moskovan vaikutus olisi jäänyt vähäisemmäksi.

Olisi tietysti voinut käydä niinkin, että Suomi olisi kaatunut Novgorodin mukana Moskovan syliin, ja kaupankäynnin sijaan olisimme saaneet totutella maaorjuuteen. Sitäkään emme kuitenkaan voi tietää, vaikka Yle sellaista maalailikin. Ei ole lainkaan varmaa, että Ruotsin vallan alle päätyminen oli niin siunauksellinen vaihtoehto, jos toisena vaihtoehtona olisi ollut Novgorod.

Valokuvassa on Nikolainluostari Novgorodiin kuuluneessa Staraja Ladogassa (Vanha-Laatokka, Laatokanlinna). Kartassa näkyy Novgorodin tasavallan laajuus (pohjoisimpia ja itäisimpiä osia lukuunottamatta) vuonna 1237. Kartta on rajattu Wikimedia Commonsin laajemmasta kartasta, jonka on alunperin tehnyt käyttäjä Hellerick ja suomentanut MPorciusCato (lisenssi: CC BY-SA 3.0 Unported).