Tutkimustietoa somalien työllistymisestä

29.8.2014 klo 2.41 | Niko Lipsanen

aiheet yhteiskunta,

Somalialaiset maahanmuuttajat työllistyvät heikosti ja ryhtyvät harvoin yrittäjiksi. Luvuissa on kuitenkin eroja eri maiden välillä.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen neljännesvuosijulkaisun Kvartin uusimmassa numerossa (2/2014) on useita muuttoliikkeeseen tavalla tai toisella kytkeytyviä artikkeleita. Tietokeskuksen tutkija Tuula Joronen kirjoittaa eri maiden välisistä eroista somalimaahanmuuttajien työllistymisessä ja yrittäjyysaktiivisuudessa.

Yli 15-vuotiaiden somalinkielisten työllisyys on noin viidenneksen tasolla, kun se kaikilla vieraskielisillä on lähes puolet ja kotimaisia kieliä puhuvilla yli puolet.* Lukua painaa alas etenkin somalinkielisten naisten heikko työllisyys (14%), mutta kehuttavaa ei ole miestenkään luvussa (25%).

Suomi ei kuitenkaan erotu sanottavammin muista Pohjoismaista: Ruotsissa ja Tanskassa luvut ovat hyvin samanlaisia. Norjassa somalinkieliset työllistyvät selvästi paremmin, mutta sielläkin muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna heikosti.

Mielenkiintoista Norjan luvuissa kuitenkin on, että somalit työllistyvät Oslossa muuta maata heikommin, ja silloinkin usein osa-aikaisiin töihin. Vastaava tilanne on Iso-Britanniassa: Englannissa ja Walesissä somalialaisten (Somaliassa syntyneiden) työllisyysaste on vajaat 25 prosenttia, mutta Lontoossa vain hiukan yli 16.

Atlantin toisella puolen somalien työllisyysluvut ovat kuitenkin oleellisesti Eurooppaa parempia, vaikka Yhdysvalloissakin somalialaiset maahanmuuttajat menestyvät heikommin kuin muut mustaihoiset afrikkalaistaustaiset muuttajat. Vuonna 2007 Yhdysvalloissa somalimiesten työllisyysaste oli 66 ja -naisten 44 prosenttia (18–64-v.).

Yksi eroja selittävä tekijä on yrittäjyys. Se on huomattavasti yleisempää Yhdysvaltain ja Kanadan kuin Euroopan somalialaisten keskuudessa. Meillä yrittäjyys on eurooppalaisittainkin alhaisella tasolla: toissa vuonna Suomessa oli yhteensä vain 36 somalinkielistä yrittäjää. Määrä on kuitenkin ollut kasvussa.

Somalien perustamat yritykset tarjoavat palveluita tyypillisesti lähinnä muulle somaliyhteisölle. Suomen somaliyhteisön pieni koko saattaa siksi olla yksi syy, miksi somaliyrittäjiä on niin vähän. Oman etnisen ryhmän pienuus ei ole kuitenkaan estänyt monia muita maahanmuuttajaryhmiä, kuten turkkilaisia tai kiinalaisia, perustamasta yrityksiä. Tällöin palveluita pitää kuitenkin tarjota laajemmalle asiakaskunnalle.

Erot yrittäjyydessä ja työllisyydessä laajemminkin selittynevät ainakin osin eri maiden erilaisilla sosiaaliturvajärjestelmillä. Yhdysvaltojen heikompi sosiaaliturva kannustaa hakeutumaan töihin tai luomaan työpaikkoja itse. Siellä on myös tarjolla enemmän sellaisia työpaikkoja, joissa pärjää alhaisella koulutuksella. Pohjoismaiden kankeammilla työmarkkinoilla sellaiset on säädelty pois.

Joronen esittää yhtenä mahdollisena selityksenä myös sen, että yrittäjähenkisemmät somalit hakeutuvat maihin, joissa yrittämisen edellytykset ovat paremmat. Somalimaahanmuuttajien jatkomuuttoa käsittelevät tutkimukset antavat hänen mukaansa tälle oletukselle jonkin verran tukea.

Somalinkieliset ovat Suomen kolmanneksi suurin vieraskielisten ryhmä venäjän- ja vironkielisten jälkeen. On siksi tärkeää, että tehdään tutkimuksia ja selvityksiä, joissa tarkastellaan ryhmänä nimenomaan somaleita eikä vain maahanmuuttajia yleensä. Jorosen artikkelista saa käsityksen tekijöistä, jotka vaikuttavat eri maiden välisiin eroihin somaleiden työllistymisessä ja yrittäjyydessä. Se kertoo kuitenkin vain vähän siitä, miksi somalit kaikkialla länsimaissa pärjäävät heikommin kuin maahanmuuttajat yleensä.

Olisi mielenkiintoista saada tarkempaa selkoa myös siihen, miksi somalit pärjäävät heikommin kaupunkikeskuksissa, kuten Oslo ja Lontoo, verrattuna muuhun maahan. Luulisi, että kaupungeissa olisi paremmat edellytykset ainakin yrittämiseen. Esiintyyköhän sama ilmiö myös Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla?

Tutkimustyö aiheen parissa jatkuu, joten ehkä saamme näihin teemoihin lisää valaistusta jo lähiaikoina.

Kvartti 2/2014 on ladattavissa pdf-muodossa Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta. Tuula Jorosen artikkeli ”Somalialaisten maahanmuuttajien työllistymisessä ja yrittäjyysaktiivisuudessa suuria maiden välisiä eroja” on viitteineen suomeksi ja ruotsiksi sivuilla 66–79.

* Nämä luvut eivät ole peräisin Kvartin artikkelista, vaan sain ne suoraan artikkelin kirjoittaneelta Joroselta kysyttyäni häneltä artikkelin taulukossa 1 esitettyjen lukujen perään. Taulukossa on virheellisesti vain miehiä koskevat luvut, vaikka otsakkeen perusteella lukujen pitäisi olla molemmista sukupuolista yhteensä. Liitin korjatut numerotiedot tämän artikkelin kommentteihin (alla).

Kuvassa on somaleita espoolaisessa kauppakeskuksessa.

6 kommenttia ja/tai paluuviitettä