ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

karibia

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "karibia".

Dominica nosti maastapoistumisveroa

Roseau Ferry Terminal, Dominica

Maastapoistumisvero (departure tax) on monessa maassa kerättävä vero, joka pitää maksaa maasta poistuttaessa. Usein se on jo mukana lento- tai muiden matkalippujen hinnassa, mutta joissakin maissa, kuten Dominicalla, se pitää erikseen maksaa maasta poistumisen yhteydessä.

Ainakin Dominicalla vero pitää maksaa käteisellä; kortit eivät käy. Olin itse tähän varautunut ja jättänyt sopivan määrän paikallista valuuttaa lompakkooni. Edelläni jonottaneelle turistirouvalle tilanne tuli kuitenkin yllätyksenä ja hän oli siitä kovin tuohtunut. Onneksi oli ajoissa satamassa, niin ei tullut kiire, vaikka joutui lähtemään rahaa vaihtamaan.

Viimeksi Dominicalta lähtiessäni, eli helmikuussa tänä vuonna, veron suuruus oli 59 Itä-Karibian dollaria (tämänhetkisellä kursilla noin 20 euroa). Veroa on kuitenkin äskettäin nostettu, ja korotus on ollut varsin huomattava (DNO 10.5.17).

Karnevaaleissa juorut lauletaan julki

Dominica Carnival 2017

Laskiainen, ja siis nimenomaan laskiaistiistai, on karnevaalien huipentuma katolisessa maissa. Se on mardi gras eli rasvatiistai. Sen jalkeen alkaa paasto.

Näin myös Dominicalla. Laskiaistiistaina uusi Miss Dominica ja karnevaalien kalypsomonarkki on valittu, ja he ovat kulkueen keskipiste. Calypso soi ja ihmiset juhlivat kaduilla.

Viemärikylän tyttö voitti missikisan

Jade Romain, Miss Dominica 2017

Miss Dominica -kisa 2017 ratkesi eilen, ja voittajaksi kruunattiin Jade Romain, 24, Gutter Villagesta. Kuvan hänestä (yllä) otin karnevaalien avajaiskulkueessa 4.2.2017.

Romainin kotipaikka on Gutter Village, eli suomeksi ”viemärikylä” tai ”avo-ojakylä”. Se on Goodwillin lähiön kainalossa Roseaussa sijaitseva pieni esikaupunkialue. Paikka on minulle tuttu, sillä asustelin siinä melko lähellä Goodwillin puolella pari kuukautta keväällä 1999.

Karibian-matkan 2017 tviitit

Kävin tammi-helmikuussa 2017 New Yorkissa, Guadeloupella ja Dominicalla. Suurimman osan ajasta vietin viimeksi mainitulla. Otin tähän merkintään talteen matkatviittini ennen kuin ne katoavat Twitterin syövereihin. Näin on helpompi lukea niitä matkapäiväkirjana myöhemminkin.

7.1.2017

Matkustuslupa Yhdysvaltoihin myönnetty. Tarkoitukseni tosin ei ole käydä siellä kuin konetta vaihtamassa (mennessä pitää yöpyäkin). #karibia

Saatan ehtiä käväisemään aamiaisella Manhattanilla. Jos paluulento ajoissa, niin ehkä vaikka vähän käveleskelläkin.

14.1.2017

Tuoppi Matryoshkaa lentokentällä. Tästä matka alkaa. #HEL – #ARN – #JFK – #PTP – #DOM.

Punch planteur antillilaisittain

Planteur, Guadeloupe

Kirjoitin jokin aika sitten ti’ punch -juomasta, joka mielestäni on parasta, mitä (kunnollisesta) rommista saa tehtyä. Mutta toki rommia ja hedelmiä sekoittelemalla saa monia muitakin hyviä punsseja aikaiseksi.

Yksi perinteisistä Antillien rommipunsseista on punch planteur, eli viljelijän punssi, jossa eri hedelmämehuja vähän vaihtelevin reseptein sekoitetaan rommin ja siirapin kanssa. Karibialaisella viljelijällä kun noita aineksia yleensä on hyvin tarjolla.

Suosittelen: kalinagomajatalo Dominicalla

Louisette & Nanichi Airbnb, Kalinago Territory, Dominica.

Joskus sitä törmää matkoillaan niin hienoon paikkaan, että haluaa suositella sitä kovasti muillekin. Yksi tällainen on minun kohdallani Nanichin ja Louisetten pitämä vaatimaton majatalo (kuvassa yllä) Dominican Kalinagoterritoriossa.

Luksuspuitteita täällä on turha odottaa. Huoneet ovat yksinkertaisia: esimerkiksi ikkunoissa ei ole laseja vaan pelkät luukut, huoneen ovena on verho, ja suihku ja wc jaetaan isäntäperheen ja muiden vieraiden kanssa.

Nanichi ja Louisette ovat kuitenkin seurallinen ja vieraat hyvin huomioiva isäntäpari. Nanichi, entinen kalinagopäällikkö, kertoo mielellään territoriosta ja kalinagoista. Juttuihin kannattaa suhtautua kuitenkin terveellä varauksella, sillä aina välillä ne menevät tarinankerronnan puolelle. Louisette taas kokkaa erinomaisen hyvää ruokaa.

Ei ole Dominicakaan enää entisensä

Stray dog in Mahaut, Dominica

Samoissa paikoissa toistuvasti käymisessä on ainakin se kiva puoli, että voi seurata, kuinka paikat muuttuvat. Tämä on neljäs vierailuni Dominicalle. Edelliset olivat 1993, 1999 ja 2007. Aikaa viimeisimmästä käynnistäni on siis vähän yli yhdeksän vuotta.

Olen ollut Dominicalla nyt vasta kaksi päivää, ja siitäkin suurimman osan pääkaupungissa Roseaussa, joten ehkä on vielä vähän aikaista tehdä pitkälle meneviä havaintoja. Jotain jo olen kuitenkin laittanut merkille.

Aloitetaan ravintoloista. Vuonna 1993 kaikkien listalla oli lähinnä ns. kreolilautanen, jossa kalan tai kanan lisukkeena on riisiä, papuja, ”provisoita” ja jokunen vihannes.

Provisiot tarkoittavat perunan sukuisia mukulakasveja, kuten tanniaa, jamssia ja bataattia. Nimi tulee siitä, että orjat saivat aikoinaan kasvattaa niitä omaan käyttöönsä omilla ”provisiomaillaan”.

Ti’ punch on parasta, mitä rommista saa

Ti' punch

Otetaan neljännes tuoreesta limetistä ja puristellaan käsin siitä lasiin niin paljon mehua kuin vain saadaan. Jos kyseessä ei ole aivan erityisen mehukas limetti, otetaan myös toinen neljännes, ja tehdään sille samoin. Sitten laitetaan lasiin pari teelusikallista ruskeaa ruokosokeria ja sekoitetaan hyvin.

Järjestys on tärkeä. Rommi lisätään vasta viimeisenä. Olen joskus erehtynyt tekemään väärässä järjestyksessä, ja eron huomasi selvästi. Eikä se rommikaan saa olla mitä tahansa, vaan kyseeseen tulee ainoastaan hyvälaatuinen kirkas rhum agricole, joka on tuotettu Itä-Karibian ranskalaisilla saarilla.

Lopuksi siis lisätään rommi. Sitä laitetaan suunnilleen saman verran kuin lasissa jo on sokeroitunutta limettimehua. Sekoitetaan. Sen jälkeen juoma onkin valmista nautittavaksi.

Saarihyppelyä Itä-Karibialla?

Melville Hall / Douglas-Charles Airport, Dominica

Tulin löytäneeksi tammi-helmikuulle varsin kohtuullisen hintaiset lentoliput Itä-Karibialle. Norwegian on lisännyt Guadeloupen kohteisiinsa, ja sinne sai lennot New Yorkin kautta 505 eurolla. Hinnassa on menomatkalle vain käsimatkatavarat, paluusuuntaan myös ruumalaukku.

Satasen verran tulee lisäkustannusta kuitenkin siitä, että lähtö ei ole Helsingistä vaan Tukholmasta. Jostain syystö Norwegian ei tarjonnut lentoja Guadeloupelle tai Martiniquelle, jos lähtöpaikaksi valitsi Helsingin. Eikö varausjärjestelmä ymmärrä lentoja, joissa on kaksi vaihtoa?

Toinen lisäkustannus tulee siitä, että menomatkalla pitää yöpyä New Yorkissa. Pikaisesti ehtinee vilkaista kaupunkiakin, ja paluumatkalla aavistuksen enemmänkin, mikä on oikein mukava bonus. Siitä on parikymmentä vuotta, kun olen viimeksi New Yorkissa käynyt.

Syitä mennä tai olla menemättä Saint Lucialle

Saint Lucian lippu

Tänään on Saint Lucian itsenäisyyspäivä. Se ei ehkä ole syy mennä tai olla menemättä tälle Martiniquen ja Saint Vincentin välissä sijaitsevalle saarelle, mutta se on hyvä syy valita Saint Lucia blogimerkinnän aiheeksi juuri tänään.

Suhteeni Saint Luciaan on ristiriitainen. Toisaalta se on jäänyt mieleeni Itä-Karibian saarten joukossa vähän tasapaksuna, ehkä jopa tylsänäkin. Toisaalta voin kuitenkin hyvin mielin suositella sitä kohteeksi, jos aikoo tuolla suunnalla vierailla.

Saint Lucia oli monen muun alueen saaren tavoin välillä Ranskan, välillä Iso-Britannian, siirtomaa, kunnes itsenäistyi jälkimmäisestä tasan 34 vuotta sitten. Molemmat siirtomaaisännät jättivät jälkensä kulttuuriin. Englanti on virallinen kieli, mutta ranskan, länsiafrikkalaisten kielten ja kalinagon sekoituksena syntynyt paikallinen kreoli on yleinen puhekieli.

Ei nimi vuorta pahenna

Colihaut ja Morne Diablotins

Dominican korkein vuori on 1447 metriä korkea Morne Diablotins. Jonkin matkaa siitä pohjoiseen sijaitsee matalampi, mutta jyrkkäpiirteinen, 861 metriä korkea Morne aux Diables.

Molemmat ovat tuliperäisiä vuoria, mutta paholaismaiset nimet eivät juonna juurtaan niiden syöksemiin tuleen ja tulikiviin. Itse asiassa kumpikaan niistä ei ole historiallisella ajalla purkautunut tai osoittanut elonmerkkejä historiallisella ajalla. Morne aux Diablesin pohjoisreunalta tosin löytyy kylmiä rikkilähteitä.

Nimiään vuoret eivät kuitenkaan ole saaneet sen enempää paholaisista kuin rikkilähteistäkään, vaan lintujen mukaan. Vuorten rinteillä on aikaisemmin pesinyt nykyisin jo kovin harvinaiseksi käynyt karibianviistäjä (Black-capped Petrel, Pterodroma hasitata). Linnun kansanomainen nimi on diablotin eli pikkupiru.

Kaksi homoa tuomittiin sakkoihin Dominicalla

MS Explorer of the Seas

Kaksi kalifornialaista homoa sai viime viikolla Dominican pääkaupungissa Roseaussa sakkotuomion siveettömästä käytöksestä. Tapaus on uutisoitu eri medioissa ympäri maailman. Eri lähteet kertovat tarinan hieman eri lailla, mutta yritän tässä käydä läpi, mistä tapauksessa oli kyse.

Kyseiset 41- ja 53-vuotiaat miehet olivat olleet Atlantis Events -matkatoimiston homoristeilyllä MS Celebrity Summit -risteilylaivalla. Dominicalla he olivat toisen version mukaan harrastaneet seksiä, toisen mukaan vain pelehtineet keskenään alasti tai hyvin niukassa vaatetuksessa. Tämä tapahtui joko laivan hytissä tai sen parvekkeella, jälleen riippuen tarinan versiosta.

Päivitys 31.3.2012: Joku oli ottanut miehistä kuvan parvekkeella (aiheesta lisää kommenteissa).

Dominicalla tehdään erinomaista kookossaippuaa

Kookossaippua

Dominicalla ei liiemmin ole muita vientituotteita kuin banaanit, mutta vientitilastoissa näkyy myös saippua. Saaren länsirannikolla sijaitsee perinteikäs Dominica Coconut Products Ltd:n saippuatehdas, jossa, kuten tehtaan nimestäkin voi arvata, valmistetaan saippuaa kookosöljystä.

Turisteille Refresh-kookossaippuaa myydään muun muassa pienissä matkamuistopaketeissa, joihin on koottu erilaisia dominicalaisia tuotteita: saippuan lisäksi karibien käsitöitä sekä Bellon maustekastiketta ja guavamarmeladia.

Dominicalaiset ovat ylpeitä kookossaippuastaan ja kehuvat sitä estottomasti. Täytyy tunnustaa, että itselleni sen erinomaisuus ei aivan avautunut, mutta se voi johtua siitä, että en oikein ylipäänsä välitä palasaippuasta. Äitini kuitenkin ihastui saippuaan kovin käydessään reilut kymmenen vuotta sitten Dominicalla minua tapaamassa.

Ross University tuottaa ihan oikeita lääkäreitä

Ross University, Dominica

Rossin korkeakoulu (Ross University) Dominicalla on noussut uutisiin, kun valelääkäriksi epäilty Esa Laiho on maininnut sen opiskelupaikakseen. Laihon opiskeluihin sen enempää kantaa ottamatta kerrottakoon kuitenkin, että Ross tuottaa koulustaan ihan oikeita lääkäreitä eikä mitään valelääkäreitä.

Toki sielläkin edellytyksenä on, että opinnot suoritetaan loppuun.

Helsingin Sanomat väittää Ross Universityn sijaitsevan Dominikaanisessa tasavallassa (HS 12.11.11.). Toivottavasti korjaavat sen pian. Virhe on valitettavan yleinen, mutta Dominica ei ole sama kuin Dominikaaninen tasavalta. Molemmat ovat toki saarivaltioita Karibianmerellä, mutta ovat toisistaan suunnilleen yhtä kaukana kuin Helsingborg Helsingforsista.

Saman konsernin Ilta-Sanomat on saanut uutisessaan maan kohdalleen (IS 12.11.11). Joskus iltapäivälehden osumatarkkuus saattaa olla parempi kuin ns. laatulehden.

Karibiallakin halutaan uusia valtioita

Guadeloupen yleisneuvosto

Helsingin Sanomien uusimmassa kuukausiliittessä (toukokuu 2011) on Anu Nousiaisen kirjoittama mielenkiintoinen artikkeli alueista, joille ainakin osa väestöstä haluaisi muodostaa uuden valtion tai ainakin saada lisää autonomiaa. Iso osa oli toki maantieteilijälle ainakin jollakin tavoin tuttuja, mutta mahtui joukkoon paljon ennestään tuntemattomiakin.

Kuukausiliitteen karttasivuille pääsi vajaat 120 aluetta, ”joissa tällä hetkellä toimii vähintään yksi itsenäisyyttä tai suurempaa autonomiaa ajava liike.” Karibialta mukaan olivat päässeet Yhdysvalloille nykyisin kuuluva Puerto Rico sekä Nicaraguan Moskiittorannikko. Mielestäni muutama muukin alue olisi kuulunut joukkoon mukaan.

Puuttuvista alueista Nevis lienee selkein tapaus. Se on pieni 12 tuhannen asukkaan saari, joka erkaantui entisestä emämaastaan Britanniasta osana Länsi-Intian Federaatioon kuulunutta Saint Kitts-Nevis-Anguillan osavaltiota. Anguillalaiset protestoivat järjestelyä ensin, ja vaativat pääsyä takaisin siirtomaaksi. Näin tapahtuikin. Myös riitaisa federaatio jäi varsin lyhytikäiseksi, kun sen muodostaneet saaret yksi toisensa jälkeen saivat täyden itsenäisyyden.

Karibit haluavat olla kalinagoja

Kalinagonainen Dominicalla

Dominica on viimeinen Itä-Karibian saarista, jolla vielä elää karibi-intiaaneja. Hekään eivät tosin enää haluaisi olla karibeja, koska nimi muistuttaa heitä siirtomaa-ajoista ja kannibalismisyytöksistä.

Nimikysymys on ollut pinnalla pitkään. Nyt karibit, tai siis kalinagot, vaativat Dominican hallitusta tunnustamaan uuden nimen viralliseksi ja muuttamaan Karibiterritorion nimen Kalinagoterritorioksi ja sen johtajan arvonimen kalinagopäälliköksi (Jamaica Observer 17.11.10).

Nimi ei kuitenkaan ole varsinaisesti eurooppalaisten antama. Taino-intiaanit käyttivät nimitystä caniba tai canima kuvatessaan Kolumbukselle sotaisaa heimoa, jota he pelkäsivät. Nimitys ei tosin välttämättä tarkoittanut karibeja vaan paikkaa, jossa nämä asuivat. Tästä tulivat kuitenkin espanjaan ja sen kautta muihin eurooppalaisiin kieliin sanat karibi ja kannibaali.1

Dominica reilussa minuutissa

Dominicasta tuli vasta äsken kirjoitettua, mutta on se sen verran hieno saari, että kirjoitetaan uudestaan.

Dominican matkailutoimisto on julkaissut äskettäin Youtubessa reilun minuutin mittaisen videon, jossa on varsin kivasti tiivistetty se, mitä matkailijalle Dominicalla on tarjolla: paljon puhdasta luontoa, hienoja maisemia, ystävällisiä ihmisiä ja hyvää ruokaa.

Yhteisömatkailu nostaa päätään Dominicalla

Sineku, Dominica

Paikallisyhteisömatkailu (community tourism), tai lyhyemmin yhteisömatkailu, on matkailua, joka hyödyttää mahdollisimman paljon niitä kyliä ja paikallisyhteisöjä, joihin matka suuntautuu.

Karibian itäosissa sijaitseva Dominica on otollinen kohde yhteisömatkailulle. Suuret hotelliketjut loistavat poissaolollaan, ja suurin osa majoituskapasiteetista on joko paikallisten tai paikan päällä asuvien ulkomaalaisten omistuksessa. Majoitukseen ja ruokailuun käytetty raha jää saarelle.

Paitsi rahan jättämistä kohteeseen, yhteisömatkailu on myös paikallisyhteisöihin ja niiden elämään tutustumista. Tätä on myös Dominicalla alettu viime aikoina nostaa esiin. Community Tourism Dominica -hanke listaa saaren yhteisömatkailuhankkeita ja kehittää uusia.

Itä-Karibia: Saarten väliset laivayhteydet

L'Express des îles

Itä-Karibialla liikkumisessa on periaatteessa samat vaihtoehdot kuin sinne matkustamisessakin: lentokone ja laiva. Erona on kuitenkin se, että saarten välillä laiva on huomattavasti varteenotettavampi vaihtoehto kuin Atlanttia ylitettäessä.

Yleensä, jos laivayhteys on saatavilla, kannattaa käyttää sitä. Se on todennäköisesti sekä edullisempi että luotettavampi vaihtoehto kuin lentäminen, eikä aina edes kauheasti hitaampi. Aina laivaa tai venettä ei kuitenkaan ole, vaan jotkin välit on pakko lentää. Lisäksi joidenkin saarten väleillä yhteyksiä on sen verran harvoin, että niihin osuminen vaatii hyvää suunnittelua.

Tässä artikkelissa kirjoitan Itä-Karibian saarten välisistä laiva- ja lauttayhteyksistä:

Itä-Karibia: Kuinka sinne pääsee?

American Eagle

Eri keskustelupalstoja ja blogeja, miksei välillä lehtijuttujakin, lukiessa olen saanut sellaisen vaikutelman, että Karibian itäosat ovat nousemassa aikaisempaa kiinnostavammiksi kohteiksi myös suomalaisten mielissä. Koska tunnen alueen saaria, niin ajattelin kirjoittaa tänne joitakin artikkeleita siellä matkailemisesta.

Itä-Karibialla tarkoitan Karibianmeren ja Atlantin valtameren välissä sijaitsevia saaria Anguillan ja Sint Maartenin tienoilta pohjoisessa aina Grenadalle asti etelässä (katso Itä-Karibian kartta). Myös Trinidad ja Tobago katsotaan usein osaksi Itä-Karibiaa, mutta jätän ne kuitenkin tässä yhteydessä tarkastelun ulkopuolelle.

Aloitan siitä, kuinka Itä-Karibialle kannattaa mennä. Vaihtoehtoina ovat:

Alan Lomaxin Haiti

Haiti on viime aikoina ollut paljon esillä, kuten myös erilaiset tavat auttaa haitilaisia maanjäristyksen uhreja.

Musiikkitieteilijä ja folkloristi Alan Lomax vietti Haitilla neljä kuukautta 1930-luvun lopulla ja äänitti siellä noin 50 tuntia paikallista kansanmusiikkia. Ne jäivät kuitenkin silloin julkaisematta. Lomax riensi Haitin jälkeen jo uusiin projekteihin, eikä hän enää myöhemmin ollut tyytyväinen varhaisten Haiti-äänitystensä äänenlaatuun.

Lomax teki äänityksiä eri puolilla maailmaa. Minullakin on pari hänen CD-levyään, jotka sisältävät dominicalaista kansanmusiikkia ja itäkaribialaisia lastenlauluja 1950- ja 1960-luvuilta (ansaitsisivat varmaan oman merkintänsä tässä blogissa). Haiti-äänitykset ovat tulleet saataville kuitenkin vasta nyt, kun raidat on nykytekniikan avulla pystytty puhdistamaan ylimääräisestä kohinasta.

Scottsheadin tombolo

Tombolo

Tombolo on maa-aineksista kasautunut, yleensä varsin kapea kannas, joka yhdistää saaren mantereeseen tai toiseen saareen. Kasautumisilmiö voi aiheutua aallokon, tuulen tai näiden yhdistelmän vaikutuksesta. Suomessakin on joitakin tomboloita.

Yksi varsin komea tombolo on Dominican eteläpäässä Scottsheadin kylän vieressä. Se on aallokon muodostama ja varsin vakaa tombolo. Etenkin tuulen muodostamat, hienorakeisesta aineksesta muodostuneet tombolot, tapaavat usein liikkua. Scottsheadin tombolo ei kuitenkaan ole viime vuosisatoina juuri paikkaansa vaihtanut.

Scottshead on juuri tombolonsa ansiosta yksi Dominican suosituimmista nähtävyyksistä. Paikalliset kertovat matkailijoille usein, että se erottaa toisistaan kaksi mertä. Oikealla on Karibianmeri, vasemmalla Atlantti. Tämä ei kuitenkaan varsinaisesti pidä paikkansa, sillä Scottsheadin niemeke ja tombolo sojottavat suoraan Karibianmereen.

Voodoo, Haiti ja Harakka

HS: Voodoo aiheutti Haitin tuhon”, kirjoittaa Yleisradion toimittaja Timo Harakka blogimerkintänsä otsikossa. Kirjoitus on julkaistu jo melkein kuukausi sitten, mutta koska en seuraa Harakan blogia, huomasin sen vasta nyt.

Heti perään Harakka kuitenkin pehmittelee otsikkoaan ja kirjoittaa:

Voodoo-kultti aiheutti Haitin maanjäristyksen, ilmoittaa Viktor Klimenko tänään Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä (TV-Nyt, s. 3.).

Mainittakoon tässä välissä varmuuden vuoksi, että en itse usko Haitin maanjäristyksen olleen mikään Jumalan rangaistus voodoon harjoittajille. Mutta ei Klimenkokaan sellaista ainakaan suoraan väitä.

Vaalit lähestyvät Dominicalla

Roosevelt Skerrit

Dominican pääministeri Roosevelt Skerrit (DLP) ilmoitti pari viikkoa sitten, että seuraavat vaalit järjestetään 18.12. tänä vuonna. Dominicalla pääministeri päättää vaalien ajankohdan, mutta takarajana on kuitenkin viiden vuoden pituinen vaalikausi. Takaraja olisi tullut vastaan vasta ensi toukokuussa.

En tiedä, kuinka paljon ennakkoon vaaleista on ilmoitettava, mutta aika viime tipassa niistä tällä kertaa kerrottiin. Kuukausi ei ole pitkä aika valmistautua vaaleihin. Ehdokkaiden asettamiselle takaraja on tänään. Hallitseva Labour-puolue (DLP) on tietysti voinut kulissien takana valmistautua vaaleihin jo pidempään.

Vaaleanpunaisessa talossaan kokoontuva Dominican parlamentti (House of Assembly) on ylipäänsä vähän eriskummallinen viritelmä. Parlamenttiin kuuluu 30 jäsentä, mutta heistä vain 21 valitaan vaaleilla. Loppuja yhdeksää kutsutaan senaattoreiksi. Heistä viisi nimittää tehtäviinsä hallitus ja neljä oppositio.

Roseau on kaupunki pienoiskoossa

Old Street ja King George V Street

Dominican pääkaupunki Roseau on erikoislaatuinen pieni kaupunki. Vain reilun neljännesneliökilometrin kokoinen keskikaupunki on pakkautunut tiiviisti Karibianmeren, Roseau-joen ja vuorten väliin. Pienestä koostaan huolimatta alueelle mahtuu hämmästyttävä määrä erilaisia paikkoja.

Erityisen paljon Roseaun keskustaan mahtuu kortteleita. Lähellä merenrantaa kaupungin mittakaava on suorastaan miniatyyrimainen. Ruutukaava-alueen pienimmät korttelit ovat vain 25 metriä kanttiinsa. Katuja ja risteyksiä onkin tiheässä, ja kaupungissa on sen pienestä koosta huolimatta suhteellisen helppo eksyä. Kortteleiden suuri määrä saa kaupungin myös tuntumaan kokoaan suuremmalta.

Tyyliltään Roseaun vanhat puurakennukset ovat niinsanottua karibialaista kansanarkkitehtuuria (Caribbean vernacular). Dominica oli köyhä siirtokunta, ja siksi sen pääkaupunkiinkaan ei rakennettu pömpöösejä monumentteja. Talot rakennettiin omista lähtökohdista, paikallisiin luonnonoloihin sovittaen ja eri puolilta vaikutteita keräten.

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit