ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

käytettävyys

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "käytettävyys".

Vivaldi on uusi Opera

Vivaldi-selain

Käytin Operaa pääasiallisena webselaimenani noin vuosituhannen vaihteen tienoilta tämän vuoden kesäkuuhun asti. Yhden syyn, miksi alunperin ihastuin Operaan, kerron vasenkätisyyssivuillani. Tässä merkinnässä kerron, miksi siirryn nyt Operasta Vivaldiin.

Operan parhaita puolia oli sen muokattavuus. Käyttöliittymässä pystyi eri palkit ja paneelit heittelemään niille paikoille kuin halusi ja erilaisia toimintonäppäimiä sai tarpeensa mukaan valita laajasta valikoimasta. Olinkin kustomoinut selaimen ulkoasun hyvin pitkälti omanlaisekseni.

Ensimmäinen vakava särö suhteeseemme tuli, kun Opera vaihtoi oman Presto-selainmoottorinsa Chromenkin käyttämään Blinkiin. Linux-käyttäjänä sen tosin ensi alkuun huomasi vain siitä, että selaimen kehitys päättyi. Myöhemmin Blink tuli Linux-Operaankin, ja selain alkoi tuntua vain pintapuolisesti operamaiseksi tehdyltä Chromium-kloonilta. Jossain välissä katosi myös Operan verkkoyhteisö. Käyttämäni tiedostojen jakamiseen soveltunut Opera Unite taisi kadota jo aiemmin.

Istutusten väliin piilotettu ramppi

Ramppi pyörätuoleille ja lastenvaunuille, Teneriffa

Erinäiset rampit ja liuskat lienevät käteviä pyörätuoleilla liikkujille, lastenvaunujen työntäjille sun muille, joille portaita pitkin kulkeminen on hankalaa. Usein ne kuitenkin ovat rumia ja kolhoja sekä vievät paljon arvokasta kaupunkitilaa.

Puerto de la Cruzin keskustassa Teneriffalla näin oheisen rampin, joka oli piilotettu kivasti istutusten väliin. En ole varma, onko se profiililtaan ja leveydeltään riittävä sitä tarvitsevien sujuvaan käyttöön, mutta ainakin se on sovitettu kivasti kaupunkitilaan. Tällaisia ratkaisuja – toki toteutettuna niin, että soveltuvat käytettäviksi niitä tarvitseville – näkisi mielellään enemmänkin.

Unisex-vessat ja pisoaarit

Pisoaari, Budapest

Unisex-vessat ovat aihe, joka ainaa silloin tällöin ponnahtaa esille. Taas äskettäin joku esitti, että erillisten miesten ja naisten vessojen sijaan pitäisi olla kaikille yhteisiä unisex-vessoja. En muista, kuka tai missä niitä tällä kertaa ehdotti, mutta ei sillä väliäkään.

En suoranaisesti vastusta ehdotusta, mutta en ole kovin vakuuttunut sen tärkeydestäkään. Se, mikä on tärkeää, on, että myös unisex-vessoissa on pisoaarit (tai, kuten joskus sanotaan, pisuaarit).

Jos kyseessä on vaikka jonkin pienen kahvilan vessa, jossa on yksi tai kaksi pönttöä koppeineen, niin ehkä pisoaari ei silloin ole välttämätön. Mutta mitä suuremmasta ja vilkkaammin käytetystä wc-tilasta on kyse, sitä todennäköisemmin sinne päätyy myös tähtäysongelmaisia miehiä. Pisoaari on huomattavasti siistimpi ratkaisu. Luulisi naistenkin välittävän.

Saisiko laituriopasteita Kamppiin, kiitos?

Pysäkki 75, Kamppi

Kun toispaikkakuntalainen tai ulkomaalainen vieras on tulossa luoksemme kylään, periaatteessa hänet on helppo opastaa perille. Kerron vain pysäkin nimen ja sanon, että sinne pääsee bussilla numero 14, johon voi hypätä Kampista laiturilta numero 75. Mutta yritäpä löytää Kampista laituri 75, jos et jo valmiiksi tiedä, missä se on.

Käytännössä joudun opastamaan vierastani näin:

Kaukoliikenteen busseilta: nouse terminaalista ylös kauppakeskuksen suuntaan, mene Espoon bussien ohi ja nouse liukuportaat Fredrikinkadulle (Hesburgerin kohdalta vasemmalle). Laituri 75 on Fredrikinkadun toisella puolella vasemmalla. Metroasemalta: Käytä uloskäyntiä Runeberginkadulle. Liukuportaiden yläpäässä seuraa opasteita Fredrikinkadulle (kaksi kertaa vasemmalle). Laituri 75 on Fredrikinkadulla kulman takana oikealla.

Vasenkätinen lippulaite Barcelonassa

Vasenkätinen lippulaite Barcelonan metrossa

Barcelonan päärautatieasemalla Santsilla vasenkätistä matkustajaa kohtasi iloinen yllätys: metroporttien lippulaitteet olivat vasenkätiset!

Kerrankin sai mennä laitteista läpi syöttäen lipun laitteeseen luontevasti vasemmalla kädellä. On nimittäin joskus käynyt oikeakätisten laitteiden kanssa niinkin, että lipun laitettua portti on avautunut väärältä puolelta.

Sen verran oikeakätisiä kuitenkin paapotaan, että vastaavan virheen tapahtuminen heille on ehkäisty ylimääräisillä kaiteilla ja näkyvillä ohjauslapuilla. Se lienee kuitenkin paikallaan: oikeakätiset eivät ole yhtä tottuneita toimimaan toiskätisesti kuin me vasenkätiset.

Joukkoliikenteestä Helsingissä ja Wienissä

Wienin joukkoliikennettä

Helsingissä on Euroopan paras joukkoliikenne, jos on uskominen äskettäin julkaistua BEST-kyselytutkimusta (Metro 18.8.14). Mukana tosin oli vain muutama kaupunki: Helsingin lisäksi selvityksessä olivat mukana Geneve, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma ja Wien.

Kävin tänä kesänä ensimmäistä kertaa Itävallan pääkaupungissa Wienissä. Kaupunki oli monessa suhteessa myönteinen yllätys, eikä vähiten varsin toimivan joukkoliikenteensä vuoksi. Siksi se, että HSL tuossa vertailussa päihittää Wiener Linienin palvelut, kummastuttaa.

Onko niititön nitoja ekovalinta?

Ecozone Ecostapler on niititön nitoja

Ostin Verkkokauppa.comista niitittömän Ecozone Ecostapler -nitojan. Sen mainostettiin olevan ekologinen, koska se ei käytä lainkaan niittejä.

Niittien sijaan laite tekee paperin kulmaan reiän ja taittelee irrottamastaan paperista liitoksen, joka pitää paperit yhdessä. Kovin paksuja liitoksia sillä ei kuitenkaan pidä tekemän, koska yhteenliitettävien paperien enimmäismäärä on neljä.

Ympäristöystävällistä vaikutelmaa olisi vahvistanut, jos laitteen ympärille olisi pakattu vähän vähemmän muovia. Mutta kuinka ekoteko tuollaisen hankkiminen muutenkaan on?

Tule meille kylään: urbaanit asumismessut la 31.8.

16 neliön yksiö, Helsinki

Pienesti asuminen on paitsi pesämäisen tunnelmallista, myös ekotehokasta. Paitsi, että lämmitettäviä neliöitä on vähemmän, pieniä asuntoja mahtuu samalle alalle enemmän, mikä mahdollistaa korkeammat asukastiheydet ja kaupunkimaiset palvelut kävelyetäisyydellä.

Dodo ry järjestää Helsingissä lauantaina 31.8. Urbaanit asumismessut, joilla esitellään erilaisia tapoja asua viihtyisästi ja kaupunkimaisesti tilaa tuhlaamatta. Meidän kotimme Munkkisaaressa on yksi messukohteista. 16 neliön yksiömme ovet ovat auki Hernesaarenkatu 15:ssä klo 12–18.

Bloggasin asumisestamme tässä blogissa jo viisi vuotta sitten. Sen jälkeen on kuitenkin tapahtunut kaikenlaista. Meillä on ollut linjastosaneeraus. Paitsi, että saimme wc:n ja peseytymistilan uusiksi, niin teimme samalla remonttia muuallakin asunnossa. Niinpä täällä näyttää nyt ainakin osin erilaiselta kuin noissa viisi vuotta vanhoissa valokuvissa.

Kesken reitin numeroaan vaihtava raitiovaunu ei ole hyvä idea

Raitiovaunu 3B Kaisaniemessä

Raitiolinjat 3B ja 3T siirtyvät osaksi joukkoliikennehistoriaa syysaikatauluihin siirtymisen yhteydessä. Reitit pysyvät ennallaan, mutta uudet linjatunnukset ovat 3 ja 2.

Nykyinen järjestely ei ehkä ole selkein mahdollinen, mutta muutos ei tilannetta juuri paranna. Se, että raitiovaunu kesken linjan vaihtaa numerosta toiseen, ei ole kovin intuitiivinen ratkaisu.

Ennen edellistä linjanumerointiuudistusta sekä 3B että 3T kiersivät koko kahdeksikon muotoisen reittinsä kumpikin omaan suuntaansa. Keskustasta lähtiessä 3B meni Berghälliin ja 3T Töölöön, eteläisellä lenkillä 3B Brunnsparkeniin ja 3T siihen Toiseen suuntaan. Hieman sekavaahan tuo oli, mutta muistisäännöt auttoivat.

Munankeitin ei ole niin kätevä kuin voisi luulla

Munankeitin Krups Ovomat Trio

Munankeittimen hankinta ehti olla suunnitelmissa jo jonkin aikaa. Munat ovat terveellistä ja edullista ruokaa, mutta tuntuu aina tuhlaukselta keittää paria-kolmea munaa kattilallisessa vettä.

Pienessä asunnossa täytyy harkita, mitä uusia laitteita hankkii keittiötasolle tilaa viemään. Pienessä kolmen munan munankeittimessä tila-hyötysuhde vaikutti riittävältä, joten sellainen meni tilaukseen. Laite piti erikseen tilata, sillä kauppojen hyllyissä oli vain suurempia seitsemän munan keittimiä. Monessa paikassa pienempiä ei ollut edes valikoimissa.

Tilasimme Krups Ovomat Trio F234 -keittimen Verkkokauppa.comista. Laite maksoi 19,90 euroa (nyt noussut 23,90 euroon). Laitteen saapumista noudettavaksi piti odottaa useampi viikko. Tilanne näyttää olevan sama nytkin.

HSL:n Oma matkakortti -palvelu ei pärjää Tallinnalle

Bussipysäkki Kampissa

Helsingin Seudun Liikenne (HSL) on avannut uuden Oma matkakortti -verkkopalvelun, jossa voi muun muassa tarkistaa matkakorttinsa saldon. Tällaisen joukkoliikenteen satunnaiskäyttäjän kannalta onkin kätevää, että voi aina tarvittaessa tarkistaa, paljonko siellä matkakortilla onkaan arvoa jäljellä.

Palvelu on vasta koekäytössä, mutta jo nyt voi sanoa, että se on turhan raskas ja monimutkainen. Yksinkertaisempikin toteutus olisi varmasti ollut mahdollinen.

Jotta matkakorttinsa saldoa ja muita tietoja pääsee tarkastelemaan, on sivuille ensin luotava tili. Minulla on jo tili HSL:n Omat lähdöt -palveluun, mutta jostakin syystä en voi käyttää samoja tunnuksia tässä palvelussa. Miksi ihmeessä tätä varten on luotava uudet?

WordPress-ohjeet päivitetty versioon 3.5

WordPress 3.5

Päivitin Domnik.netin sivuilla olevat WordPress-käyttäjän ohjeet WordPressin uusimman 3.5-version mukaisiksi.

Ohjeet on tehty nimenomaan WordPress-sivujen sisällöntuottajia, ei ylläpitäjiä, ajatellen. Niiden käytännön tarve on syntynyt, kun olen tehnyt WordPress-pohjaisia sivustoja eri järjestöille. Silloin on ollut tarvetta mahdollisimman yksinkertaisille ohjeille, jotta vähemmänkin tietokoneiden kanssa touhunnut käyttäjä pystyy tuottamaan sivuille sisältöä.

Verrattuna edelliseen versioon 3.4, WordPress ei ole muuttunut tässä välissä kovin paljon. Näkyvin muutos on painikkeiden päivittyminen kantikkaammiksi, mikä kai on modernimpaa. Toiminnoissa isoin muutos on kuvien ja muiden mediatiedostojen lisäyksessä. Se on päivitetty varsin uudenlaiseksi, ja pääasiassa muutos on parempaan.

Korvaako Lumix DMC-LX6 pian LX5:n?

Kampin kappeli

Ostin kesäkuussa uuden kameran. Haussa oli laadukas matkakamera, jossa olisi kunnollinen laajakulma ja riittävästi valovoimaa kuvien ottamiseen myös sisätiloissa ja iltahämärässä.

Päädyin ostamaan Panasonicin kameran mallia Lumix DMC-LX5. Paitsi, että se täytti vaatimukseni, valintaan vaikuttivat myös aiemmat hyvät kokemukseni Lumix-kameroista.

Pari asiaa kuitenkin epäilytti. Ensinnäkin, kameraa ei ollut missään hyllyssä. Ensimmäistä kertaa tilasin kameran pitämättä sitä ensin kädessä. Toiseksi, LX5 on jo kaksi vuotta vanha malli. Lumix DMC-LX6 on varmasti tulossa jo pian. Silloin harmittaa todennäköisesti joko se, että olisi saanut paremman kameran tai sitten se, että vanha LX5 todennäköisesti myydään alta pois alennushintaan.

Blogeja ei enää kommentoida – eikä ihme

Aiheita-blogiin ei ole enää tullut entiseen tapaan kommentteja. Tämä siitä huolimatta, että kävijämäärät kasvaneet.

Käsittääkseni kyse ei kuitenkaan ole vain tästä blogista, vaan ilmiö on yleisempi. Pitkiä kommenttiketjuja näkee nykyään vain hyvin suosituissa blogeissa tai erityisen provosoivissa merkinnöissä. Jotkut blogiympäristöt, kuten Uusi Suomi ja Kotimaa24, ovat myös onnistuneet keräämään ympärilleen yhteisön, jossa kommentointi on melko aktiivista.

Yksi syy varmasti on se, että keskustelut käydään nykyisin useammin Facebookissa tai Twitterissä. Joku jakaa merkinnän ja keskustelee siitä kavereidensa kanssa omalla seinällään. Blogiin asti keskustelu ei enää päädy.

Tänään mieleeni kuitenkin tuli, ettei se välttämättä ole ainoa syy.

Serlan vessapaperi pärjäsi ruotsalaistestissä

Serla wc-paperi

Tuli naapurissa käydessä katseltua Ruotsin televisiota. Itsellänihän ei telkkaria ole, ja vaikka olisikin, niin voisi ruotsalaiskanavien katselu jäädä vähälle. Kyläillessä sitä nyt tuli kuitenkin nähtyä. Tällä kertaa ruudusta näkyi jokin ruotsalainen kuluttajaohjelma, jossa vertailussa olivat vessapaperit.

Ensin vedettiin rullat pitkiksi ja katsottiin, mikä papereista ylettää pisimmälle. Ylivoimainen voittaja tässä lajissa oli Serlan paperi.

Sitten laitettiin rullat vaa’alle punnittaviksi ja vertailtiin kilohintoja. Todettiin, että Serla oli myös halvinta.

Kolmannessa testissä mitattiin lujuutta jonkin tekosormen ja vetolujuusmittarin avulla. Osoittautui, että kestävintä papereista oli Serla.

Prodigen näppäimistö ottaa kantaa

Prodige langaton näppäimistö

Ostin kesällä Verkkokauppa.comista Prodige-merkkisen valkoisen langattoman näppäimistön. Siinä on sekä hyviä, huonoja että omituisia puolia. Aloitetaan vaikka niistä hyvistä.

Langattomuus on tietysti etu sinänsä, johto olisi vain tiellä. Myös valkoinen väri on etu: yöllä työskennellessä näppäimet näkee näytöstä kajastavalla valolla eikä siten välttämättä tarvitse muuta valonlähdettä.

Kolmas etu on se, että näppäimistön asettelu on uuden SFS-standardin mukainen. Näppäimistöltä löytyvät suoraan niin tanskalaisten ja norjalaisten käyttämät æ ja ø -kirjaimet kuin myös islantilaiset ð ja þ. Itselleni olennaisempaa on kuitenkin se, että hatulliset merkit, kuten š ja ž, on helppo tehdä. Niitä tarvitsee esimerkiksi translitteroitaessa venäläisiä nimiä suomenkieliseen tekstiin.

Saako Magic Tea -keittimellä kunnon teetä?

Tefal Magic Tea -teenkeitin

Minut tunnetaan teen suurkuluttajana, ja niinpä sain joululahjaksi Tefalin valmistaman Magic Tea -teenkeittimen. Myönnän, että minulla oli jonkin verran ennakkoasenteita sitä kohtaan. Siinähän teetä ei varsinaisesti hauduteta, vaan se suodattuu teesihdin läpi keittämisen aikana – vähän samaan tapaan kuin tavallisessa kahvinkeittimessä.

Tefal Magic Tea -keitin onnistui kuitenkin osin yllättämään minut. Sillä sai kuin saikin tehtyä aivan kunnollista, jopa suorastaan hyvää, teetä. Kaikkeen teenkeittoon se ei kuitenkaan sovellu.

Omimmillaan teenkeitin on peruslaatuisen mustan teen kanssa. Mustat assam– ja ceylon-teet lienevät eniten länsimaissa juotuja teelaatuja, joten ei ihmekään, että keitin on optimoitu niitä ajatellen. Myös monet maustetut teet on tehty niitä pohjana käyttäen.

Delicious lopettaa, vaihtoehtona Pinboard.in

Pinboard.in

Sosiaalinen kirjanmerkkauspalvelu Delicious on huhujen mukaan tulossa tiensä päähän. Yahoo! lopettaa palveluita, joita se ei ole saanut kannattaviksi, ja samalla loppuu myös varsin kätevän Deliciouksen toiminta.

Olen itsekin käyttänyt Deliciousia, joskaan en mitenkään erityisen ahkerasti. Pärjään hyvin ilmankin. Monet ovat kuitenkin tallentaneet sivustolle satoja tai tuhansia linkkejä, ja käyttävät sitä ahkerasti yhä edelleen. Heillä on nyt edessään siirtyminen toiseen palveluun.

Vierailin tänään yhden Deliciouksen tehokäyttäjän luona. Pähkäilimme vaihtoehtoja ja totesimme, että Pinboard.in vaikuttaa lupaavimmalta. Itse asiassa se on aika lailla sellainen kuin Delicious oli ennen taannoista uudistustaan.

Vasenkätistä totuttautumista oikeakätiseen kameraan

Fujifilm Finepix HS10 oikeassa kädessäni

Uuteen kameraan totuttauminen vie aina jonkin verran aikaa. Toki mitä yksinkertaisemmat kameran toiminnot ovat ja mitä enemmän kuvia ottaa automaattiasetuksilla, niin sitä nopeammin kameran kanssa tulee sujuiksi.

Vasenkätisille ylimääräistä haastetta tuo se, että käytännössä lähestulkoon kaikki kamerat on suunniteltu oikeakätisille. Paitsi, että on opittava käyttämään kaikki painikkeet riittävän nopeasti, ettei varsinaisessa kuvaustilanteissa tarvitse jäädä niitä etsimään, on ne opittava käyttämään väärällä kädellä.

Noin viikko sitten ostamani Fujifilm Finepix HS10 alkaa vähitellen tulla tutuksi. Kamerassa on irrotettavaa objektiivia lukuunottamatta lähestulkoon järjestelmäkameran toiminnot, joten erilaisia painikkeitakin on sen mukaisesti. Useimmat toiminnot löytyisivät kyllä myös valikoiden kautta selaamalla, mutta kuvatessa on parempi osata nopeat näppäinoikotiet.

Helsingin uusi raitiovaunukartta

Helsingin raitiovaunukartta

Katso myös: Helsingin raitiovaunukartta 2014

Huomasin eilen raitiovaunussa, että seinällä oli kovin uuden näköinen kartta Helsingin raitiolinjoista. Kartta näytti suurten metropolien metrokartoilta. Raitiovaunulinjasto esitetään siinä kaaviona, jonka avulla voi helposti tarkastella verkoston sisäistä logiikkaa, mutta ei paikallistaa pysäkkien sijaintia kaupungin kartalla.

Ensimmäinen reaktioni olikin, että eihän se noin toimi. Tuollainen kaavio edellyttää, että matkustaja tietää, minkä nimiselle pysäkille hän on menossa. Metrossa näin yleensä onkin, mutta ei välttämättä raitiovaunussa. Raitiovaunulla matkustettaessa etsitään ensin kartalta kohde, jonne ollaan menossa, ja sitten katsotaan, millä linjalla niille kulmin pääsee.

Ei kuitenkaan ole pakko rajoittua vain siihen, mikä toimii nyt. Metromainen selkeys parantaisi raitiovaunujen käytettävyyttä ja nostaisi niiden imagoa. Uusi, kaaviomaisempi linjastokartta voisi olla siinä avuksi.

Oikeakätinen vedenkeitin

Vedenkeitin

Vanhempien luona käydessäni tuskailin vedenkeittimen kanssa. Laitoin siihen vettä ja painoin napista päälle. Vedenkeitin ei kuitenkaan päästänyt inahdustakaan, eikä mitään merkkivaloa syttynyt. Tarkistin johdon ja painoin myös katkaisijaa pistorasian vieressä (siitä syttyi loisteputkivalo). Mikään ei tuntunut auttavan.

Luulin jo joutuvani keittämään teeveden kattilalla, kun vedenkeitin alkoi vaimeasti kohista. Kohta vesi olikin jo kuumaa, ja sain teen hautumaan.

Vedenkeitin oli lähtenyt päälle heti, kun olin painanut sen virtapainiketta. Se vain ei aloittanut kohisemista samantien, kuten oma vanha keittimeni. Lisäksi ongelmana oli se, että vanhempieni vedenkeitin on suunniteltu oikeakätisille: merkkivalo on vedenkeittimen kyljessä sillä puolella, joka osoittaa seinän suuntaan, kun keitin laitetaan alustalleen vasemmalla kädellä.

Laajakaista: Welho versus Sonera

Soneran ja Welhon logot

Minulla oli aikaisemmin vuosia Welhon laajakaista. Keväällä vaihdoimme kuitenkin Soneran asiakkaiksi. Syynä ei kuitenkaan ollut mikään erityinen tyytymättömyys Welhon palveluita kohtaan, vaan se, että Sonera teki paremman tarjouksen.

Taustalla vaikutti toki myös se, että Sonerasta jäi myönteinen mielikuva jo toissa syksynä rivakasti edenneen kaapelityömaan ansiosta. Verrattuna muihin tällä kadulla kokemiini työmaihin homma sujui todella hienosti.

Soneran laajakaista on nyt ollut meillä käytössä noin kuukauden. Olen ollut pääosin palveluun tyytyväinen. Vertailen tässä artikkelissa Welhon ja Soneran laajakaistapalveluita kokemuksieni perusteella.

Osiot: Hinta Nopeus Asennus Modeemi Asiakaspalvelu Yhteenveto

Google-haun uudet ominaisuudet

Google-haku

Googlen hakutulossivu on uudistunut. Vasen sivupalkki, jota Google jo aiemminkin kokeili, on jäänyt pysyväksi. Myös Googlen logo on uusittu: värit ovat kirkkaammat ja varjostus poissa.

Uusi ulkonäkö on ainakin minun silmääni entistä selkeämpi ja tyylikkäämpi. Olennaisempaa kuitenkin on, että hakutulossivun päivitys toi mukanaan myös joukon uusia ominaisuuksia: mahdollisuuden rajata tuloksia aika-akselilla, sivujen esikatselukuvakkeet, kuvia sisältävien sivustojen haun ja muuta.

Yksi erikoisimmista uutuuksista on haettuun aiheeseen liittyviä muita hakulauseita tarjoileva ”Wonder Wheel” eli maailmanpyörä.

Mukana ovat tietysti myös vanhat rajaustoiminnot, jolla voi rajata haun vain suomalaisiin tai suomenkielisiin sivuihin (Google.fi-hakua käytettäessä).

Elonmerkkejä Blogilistalla?

Blogilistan etusivu

Suomalaisia blogeja listaavan Blogilista.fi-palvelun kehitysblogissa kysytään, kuinka käyttäjät haluaisivat palvelun kehittyvän. Jo oli aikakin. Olisi voinut jo luulla, ettei palvelua enää ollut tarkoituskaan kehittää, sillä sen verran hiljaista siellä on ollut.

Ehkä keskeisin ongelma Blogilistalla on se, että se ei enää listaa suomalaisia blogeja kovinkaan kattavasti. Uusista blogeista monetkaan eivät listalle liity ja jotkin vanhatkin ovat eronneet kyllästyttyään palveluun.

Ketään ei tietystikään voi pakottaa liittämään blogiaan Blogilistalle. Olisi kuitenkin jo aika antaa käyttäjille mahdollisuus lisätä omiin suosikkeihinsa muidenkin kuin palveluun listautuneiden blogien syötteitä. Tämä mahdollistaisi myös ulkomaisten blogien seuraamisen, vaikkei niitä edelleenkään voisi palveluun listata.

Moderoidut blogikeskustelut ärsyttävät

Blogit ovat keskustelualustoja. Jotkut blogit ovat toki kovin yksisuuntaisia, mutta samalla tylsiä – ainakin yleensä. Blogeissa kuuluu olla kommenttimahdollisuus. Aina parempi, jos bloggaaja itse myös vastaa kommentteihin ja osallistuu aktiivisesti keskusteluun.

Yksi harvinaisen ärsyttävä piirre monissa blogeissa on se, että blogin pitäjä tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista. Ensinnäkin, se hidastaa keskustelua. Kun kommentti ei ole heti näkyvillä, eivät toiset lukijat voi vastata siihen ennen kuin bloginomistaja käy hyväksymässä kommentin.

Toiseksi, kommenteissa on usein hyödyllistä lisäinformaatiota. Se jää monilta näkemättä, kun kommentti makaa bloggaajan hyväksymisjonossa.

Kolmanneksi, moderoitu keskustelu typistyy helposti kahdenkeskiseksi. Lukija kommentoi blogimerkintää, ja bloggaaja vastaa sitten kun vastaa. Lukijoiden välinen vuorovaikutus jää helposti kokonaan pois.

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit