kulutus

Uusi vegaanisubi kaksi kertaa maistettuna

Paastonajan ruokavaliooni on useina vuosina kuulunut Subwayn kasvispihvipatonki, joka on perjantaisin ollut päivän subina. Nyt se on päivitetty uuteen mausteisemmaksi mainostettuun vegaaniversioon Subway Vegan Delite. Mielenkiinnolla testasin.

Minulla on ollut tapana ottaa kasvipihvisubi tulisella kastikkeella, mutta koska tätä mainostettiin mausteisempana versiona – ja jotta voisin paremmin maistaa uuden version maun – pyysin ensimmäisen vegaanisubini makeasipulikastikkeen ja öljyn kera. Se ei kuitenkaan osoittautunut erityisen onnistuneeksi valinnaksi, sillä pihvin maku – vaikka se aiempaa kasvispihviä mausteisempi olikin – oli tunkkainen. Ei voi sanoa, että olisin siitä erityisemmin pitänyt.

28.2.2018 | 1 | Lue koko artikkeli »

Testattua: Findus-mikroranskalaiset

Kaipasin jotain nopeaa ja helppoa lisuketta illaksi. Alepan pakastekaapissa huomasin itselleni aiemmin tuntemattoman tuotteen: Finduksen mikroaaltouunissa valmistettavat ranskalaiset (”mikrovalmiit ranskanperunat”). Konsepti epäilytti: ennakko-odotukseni oli, että olisivat jotain vetisiä lötköjä. Päätin kuitenkin kokeilla.

Laitoin ranskalaiset ohjeen mukaisesti kolmeksi minuutiksi mikroon, lisäsin suolaa ja aloin syömään. Rakenne oli hämmentävän hyvä – lähes samanlainen kuin pikaruokapaikkojen uppopaistetuissa ranskalaisissa. Väriltäänkin menevät varmasti tulevista EU-normeista läpi (ks. Yle 25.11.17). Eikä maussakaan ollut valittamista.

25.11.2017 | 1 | Lue koko artikkeli »

En tiedä pizzasta, mutta hampurilaiseen ananas sopii

Olen Twitterissä ja Facebookissa huomannut monien ottaneen vahvasti kantaa siihen, että ananas ei sovi pizzaan. Ananaksen puolustajat ovat olleet harvemmassa. Koska en erityisemmin välitä pizzasta ylipäänsä, niin en ota tähän asiaan kantaa.

Sen sijaan kerron, että mielestäni ananas sopii erityisen hyvin hampurilaisen väliin. Siksi onkin hämmentävää, että ananashampurilaisia saa niin harvasta paikasta. Perinteisten grillikioskien valikoimaan se usein kuuluu, mutta ketjuhampurilaispaikoista ananasta taitaa olla tarjolla vain vähän pienemmissä ketjuissa, kuten Hampuriksella ja Snackyllä.

4.3.2017 | 3 | Lue koko artikkeli »

Ti’ punch on parasta, mitä rommista saa

Otetaan neljännes tuoreesta limetistä ja puristellaan käsin siitä lasiin niin paljon mehua kuin vain saadaan. Jos kyseessä ei ole aivan erityisen mehukas limetti, otetaan myös toinen neljännes, ja tehdään sille samoin. Sitten laitetaan lasiin pari teelusikallista ruskeaa ruokosokeria ja sekoitetaan hyvin.

Järjestys on tärkeä. Rommi lisätään vasta viimeisenä. Olen joskus erehtynyt tekemään väärässä järjestyksessä, ja eron huomasi selvästi. Eikä se rommikaan saa olla mitä tahansa, vaan kyseeseen tulee ainoastaan hyvälaatuinen kirkas rhum agricole, joka on tuotettu Itä-Karibian ranskalaisilla saarilla.

Lopuksi siis lisätään rommi. Sitä laitetaan suunnilleen saman verran kuin lasissa jo on sokeroitunutta limettimehua. Sekoitetaan. Sen jälkeen juoma onkin valmista nautittavaksi.

27.12.2016 | 1 | Lue koko artikkeli »

Kuinka voi ananashillo olla näin hyvää?

Vuosaaren Columbuksen K-Supermarketissa silmiini osui hillotarjous: pieniä mansikka- ja ananashillopurkkeja oli poistomyynnissä euron per tölkki. Ostin pari tölkillistä molempia.

Kun sitten kotona avasin toisen ananashilloista, mieleeni tulvahti makumuisto viime Dominican-matkalta. Siellä oli kaikkialla tarjolla hedelmämehuja, mutta yleensä ne olivat tuorepuristettuja. Yhden kerran, itärannikolla Rosalien tietyvillä, saimme kalinagointiaanin valmistaa ananasmehua, joka oli ilmeisestikin tuorepuristamisen sijaan keitetty (nautittaessa kylläkin kylmää). Se oli aivan erilaista kuin tuore ananasmehu, mutta todella hyvää silti – jollei jopa parempaa.

23.11.2016 | 1 | Lue koko artikkeli »

Unkarilainen paprikatahna, versio 2.0

Kirjoitin pari vuotta sitten Unkarista tuomastamme unkarilaisesta paprikatahnasta. Kommenteissa minulle kerrottiin, että tahnaa saa myös Prismasta – tosin ei aivan samaa tuotetta, vaan lasipurkkiin pakattua ”Makumestarin Unkarin Herkut paprikatahna” -nimistä tuotetta. Unkarissa sekin kuitenkin on valmistettu.

Unkarista tuomamme paprikatahnalasti oli kuitenkin sen verran kookas, ettei tarvetta lähteä tutkimaan Prisman maustetahnahyllyjä heti käynyt akuutiksi. Asia pysyi kuitenkin mielessäni. Kun Unkarin-tuomiset lopulta loppuivat ja paprikatahnanpuutos alkoi tuntua ylitsepääsemättömältä, piti Itäkeskuksen Prismassa sitten lähteä etsimään tavaraa hyllystä. Ja kyllähän sitä löytyikin.

6.9.2016 | Kommentit pois päältä artikkelissa Unkarilainen paprikatahna, versio 2.0 | Lue koko artikkeli »

Toukokuun lopun maistelut

Toistuva aihe tässä blogissa ovat erilaiset ruokajutut, yleensä uutuudet, joita on tullut maisteltua. Ihan kaikista maistelemisista en tänne juttua kirjoita, mutta viime aikoina niitä on tullut vähän enemmän (tai sitten muista aiheista on tullut juttua suhteessa vähemmän).

Yhdistelen tällä kertaa useamman maistelun samaan artikkeliin. Näinä toukokuun viimeisinä päivinä on siis tullut kokeiltua ainakin seuraavia syötäviä asioita: Villen Pelmenit (Deliciest), 100% ohraleipä (Uotilan leipomo), Savu- ja Pippuri-meetvurstit (Snellman) sekä Dumle Snacks Cola (Fazer).

31.5.2016 | Kommentit pois päältä artikkelissa Toukokuun lopun maistelut | Lue koko artikkeli »

Marabou olisi voinut juhlistaa synttäreitään makoisamminkin

Ruotsalainen makeisvalmistaja Marabou täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhlan kunniaksi Marabou on tuonut markkinoille rajoitetun erän Happy Birthday -suklaata, jossa on maitosuklaan seassa toffee- ja vaniljafudgea.

Makukokemus oli kovin valju. Fudge ei anna maitosuklaalle mitään kontrastia eikä sen maku oikein nouse edes esiin. Valjuutta kuvaa sekin, että unohdin koko suklaan maistamisen jälkeen yli viikoksi. Muistin, että olin aikonut kirjoittaa siitä blogiin vasta, kun valokuvia koneella selaillessani löysin levyn kääreestä ottamani kuvat.

Minua ainakaan ei haittaa, että tämä suklaa on ”limited edition”. En kaipaa toista levyllistä.

27.5.2016 | Kommentit pois päältä artikkelissa Marabou olisi voinut juhlistaa synttäreitään makoisamminkin | Lue koko artikkeli »

Omar-munkit olisivat parempia hillotäytteellä

Vappuna piti tietysti saada munkkeja, mutta perinteiset hillomunkit olivat päässeet lähi-Alepasta loppumaan. Uusia Omar-munkkeja kuitenkin oli, joten tänä vappuna herkuteltiin niillä.

Raadin tuomio munkeista oli melko yksimielinen*: hyvää, mutta olisi parempaa, jos kreemin sijaan täytteenä olisi vadelmahilloa kuten berliininmunkeissakin. Nyt kokonaisuus jäi vähän ryhdittömäksi. Hapan hillo olisi antanut kreemitäytettä paremman kontrastin munkin Omar-päällysteelle.

Saatan silti ostaa Omar-munkin joskus uudestaankin.

4.5.2016 | Kommentit pois päältä artikkelissa Omar-munkit olisivat parempia hillotäytteellä | Lue koko artikkeli »

Lumix LX100 -kameran puutteet ja viat

Kuten aiemmin kerroin, ostin helmikuussa Verkkokauppa.comista Panasonic Lumix LX100 -kameran tarvikepaketin kera. Nyt, kun olen sitä lähes kolme kuukautta testannut, on aika kirjoittaa vähän kokemuksistani.

LX100:n parhaat puolet ovat hyvä valovoima (F1.7–2.8) ja erinomainen kuvanlaatu. Keskeiset asiat ovat siis kohdillaan, ja kamera onkin saanut paljon kehuja, eikä lainkaan suotta. Useimpia arvosteluja varten kamera on kuitenkin vain kaivettu paketista ja vähän kokeiltu. Puutteet ja viat ilmenevät usein vasta pidemmällä testauksella, ja siksi keskitynkin tässä arvostelussa niihin.

Koska ostin kameran tarvikepaketin kera, arvostelen samalla myös pakettiin kuuluvia lisäosia.

30.4.2016 | 1 | Lue koko artikkeli »

Lidlin uusi omenapiirakka

Lidlin paistotuotehyllyyn oli valikoimaan jo aiemmin kuuluneiden omenataskujen rinnalle ilmestynyt omenamurupiirakoita (vai miksi niitä pitäisi sanoa: omenavuoka, omenapiirakka?).

Pitihän sellaista kokeilla. Lämmitin piirakkaa vähän uunissa ja laitoin päälle myös Lidlistä ostamaani Kingfrais Bourbon Vanilla -vanukasta. Kovin paljon tätä vaativampia kokkauksia minulta on turha odottaakaan. Hyvää oli, toivottavasti pysyy valikoimassa.

19.11.2015 | 1 | Lue koko artikkeli »

Fazerin Winter Edition -maitosuklaa – hyvää sekin

Jatketaan suklaiden maistelua. Parin Maraboun jälkeen vuorossa on Fazerin talvisuklaa eli Winter Edition, tällä kertaa maitosuklaana. Vastaavaa talviversiota on ainakin aiemmin ollut saatavilla tummana suklaana, mutta tämän maitosuklaaversion havaitsin vasta äskettäin.

Winter Edition muistuttaa paljon Fazerin joulusuklaata, joka on yksi suosikeistani – ja vaimon myös. Mari oli sitä mieltä, että joulusuklaa veisi näistä voiton. Ainakin joulumausteet maistuvat siinä vahvemmin. Saatan olla samaa mieltä, mutta se vaatisi kyllä maistelua rinnakkain.

Joulusuklaasta poikkeavan vivahteen tälle talvisuklaalle antavat kuivatut karpalot. Niiden makua pitää tosin hetki etsiskellä, kun suklaata kielen päällä pyörittelee. Selvemmin se tuntuu jälkimaussa, jossa on aavistus karvautta.

10.10.2015 | 1 | Lue koko artikkeli »

Maraboun uusi lounassuklaa on oikein makoisaa

Ehdin vasta pari viikkoa sitten kehua Maraboun Japp-suklaalevyn. Nyt maistoin sitten uutta Kvikk Lunsj -suklaata. Tarkoittanee pikalounasta? Tai itse asiassa jo toisen kerran maistoin, sillä pitäähän sitä uutuustuotetta pari kertaa ennen kunnollista arviota testata.

Suklaan seassa on norjalaisia keksinmuruja ja merisuolaa. Sen, että Kvikk Lunsj on norjalainen, opin Sockerbiten-blogista. En ole varsinaisesti ollut suolaisen ja makean yhdistelemisen fani, mutta täytyy myöntää, että tässä se toimii. Eikä tämä ensimmäinen kerta ole. Ehkä minä sitten kuitenkin pidän moisesta yhdistelystä. Keksinmurutkin ovat kivoja, antavat suklaaseen vähän krispimäisen tunnun. Vaimokin tykkäsi.

Sockerbitenissä valittivat yhdistelmää tylsäksi, mutta eipä se haittaa. En ehkä kuitenkaan lounasta tuolla korvaisi – ainakaan kovin usein – mutta hyvää se oli.

28.9.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Maraboun uusi lounassuklaa on oikein makoisaa | Lue koko artikkeli »

Tuxedo NanoPro eli minitietokone Linuxilla

Kun asuu pienessä asunnossa Helsingin kantakaupungissa, niin tietokoneen hankinnassa on syytä huomioida myös koneen vaatima tila. Ei nimittäin ole kuutiot aivan halpoja näillä kulmilla. Siksi kannattaa maksaa pienikokoisuudesta.

Minitietokoneita on jo jonkin aikaa ollut markkinoilla, mutta kaikissa niissä tuntui olevan jotakin pielessä. Yleisin vika oli käyttöjärjestelmä. En halua maksaa Windowsista (Macista puhumattakaan), kun en sellaista käytä. Linuxilla tai ilman käyttöjärjestelmää valikoima on kuitenkin suppea.

Haaveissa oli myös päästä eroon pyörivästä kovalevystä. Ssd-levy on kestävämpi, nopeampi, hiljaisempi ja pihimpi virran kanssa, mutta valitettavasti myös kalliimpi. Tämä ei kuitenkaan ollut ehdoton vaatimus.

11.5.2015 | 5 | Lue koko artikkeli »

Klingel – kiireettömän aikuisen vaatekauppa

Klingel on sponsoroinut tätä artikkelia lahjakortilla.

Klingel kertoo olevansa vaatekauppa aikuiseen makuun. Suomessa se on ilmoittamansa mukaan ollut vuodesta 2004, mutta ainakin minulle kyseessä oli uusi tuttavuus.

Koska olen varsin pitkä enkä aivan laihakaan, niin erityisesti isojen vaatteiden valikoima kiinnostaa. Kuten yleensäkin vaatekaupoissa, valikoima supistuu, mitä isompiin kokoihin mennään (pienikokoisilla varmaan sama juttu). Silti, kun valikoima on jo lähtiessä laaja, niin valinnanvaraa jää myös vähän erikoisemman kokoisillekin – Klingelissä itse asiassa yllättävänkin hyvin.

Vaikka Klingel mainostaakin olevansa enemmän aikuiseen makuun suunnattu, niin päädyin valitsemaan ostokseni valikoiman ehkä vähän nuorekkaammasta päästä. Haluanko kieltää keski-ikäistymiseni? Tai ehkä sekin vaikutti, että etenkin niissä ”aikuisemmissa” vaatteissa valikoima supistui merkittävämmin, mitä isompiin kokoihin mentiin.

10.4.2015 | 3 | Lue koko artikkeli »

Kermamunkki vai berliininmunkki? Molemmat!

Kuinka monta kertaa sitä onkaan kahvilassa miettinyt, että ottaisiko kermamunkin vai berliininmunkin? Sastamalalainen Pyymäen leipomo on keksinyt ongelmaan oivan ratkaisun: kermatäytteinen berliininmunkki.

Nimeltään tuo yhdistelmä lienee rosinamunkki. En tiedä, mistä nimi tulee. Jollakin sivulla tosin sanottiin, että rosinamunkissa kuorrutteen pitäisi olla valkoista. Välissä on kermavaahtoa (vai lieneekö jotain kreemiä?) ja hilloa.

Sastamalasta asti en käynyt munkkia hakemassa, vaan niitä oli lauantaina myynnissä Ruoholahden K-Citymarketissa Helsingissä. Munkki olisi ollut varmasti maittavimmillaan mahdollisimman tuoreena, mutta ei siinä valittelemista ollut seuraavana aamunakaan. Sen verran herkkua oli, että saatan ostaa toisenkin kerran.

29.3.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Kermamunkki vai berliininmunkki? Molemmat! | Lue koko artikkeli »

Unkarilainen paprikatahna on herkkua tulisena

Unkarilainen paprikatahna on ollut suurta herkkuani siitä asti, kun unkarilainen ystävä sitä kerran toi tuliaiseksi joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla. Valitettavasti en vieraile Unkarissa kovin usein, joten tähän asti se on jäänyt harvinaiseksi herkuksi. Viime kesän reissulta toimme sitä kuitenkin kotiin sen verran reilusti, ettei ihan heti lopu.

Unkarilaisista ruokakaupoista paprikatahnaa saa kahtena eri vahvuutena: mietona (”csemege”) ja tulisena (”csipős”). Saatavuuden perusteella päättelin, että se miedompi lienee unkarilaisten keskuudessa suositumpi versio. Meillä on kuitenkin tykästytty enemmän tuohon tulisempaan. Siitä ovat pitäneet myös useat ystävämme, jotka tahnaa ovat päässeet maistamaan.

Tahnaa voi käyttää jotakuinkin niin kuin ketsuppiakin. En ole aivan varma, kuinka unkarilaiset itse sitä käyttävät. Arvelisin, että pääasiassa ruoanlaittoon, mihin se oikein hyvin sopiikin. Hyvin sitä voi silti laittaa sellaisenaankin vaikka makkaran päälle.

20.12.2014 | 4 | Lue koko artikkeli »

Ei näillä hinnoilla, ABC!

Tien päällä on kiva suosia pieniä ja persoonallisia taukopaikkoja. ABC-asemien ja muiden tylsien ketjupaikkojen iso etu kuitenkin on, että ne ovat auki sellaisinakin aikoina, kun itse siellä tiellä tien päällä usein on.

Tänäänkin olisin pysähtynyt Haapasen kotileipomossa Otavassa, mutta olivat lauantaina laittaneet oven kiinni jo klo 14. Niinpä pysähdyin taukoteelle Kuortin ABC-asemalle Pertunmaalla.

ABC-asemilla on kalliit hinnat ja niukasti palvelua, mutta olen hyväksynyt asiaintilan juuri hyvien aukioloaikojen vuoksi. Työntekijät ovat kalliita öisin ja viikonloppuisin, joten itsepalvelulle on perusteensa. Nyt Kuortin ABC:lla on kuitenkin menty jo hyväksyttävyyden rajan yli.

22.11.2014 | 2 | Lue koko artikkeli »

Kahvila, Bulevardi 15

Tviittasin kolmisen viikkoa sitten kivasta, ilmeisesti uudehkosta, kahvilasta Bulevardilla. Saattaa sillä nimikin olla, mutta ikkunoissa lukee vain ”Kulta Katriina”.

Kahvilassa yhdistyy monta sellaista asiaa, joista kahviloissa pidän: mutkaton, ystävällinen palvelu, helppo poiketa matkan varrella, kohtuullisen hyvä makeiden syömisten valikoima eikä piloille hinnoiteltukaan. Jos kahvila pysyy tuollaisena, niin käyn siinä varmasti jatkossakin.

Iso miinus kuitenkin siitä, että tarjottu tee on pussiteetä. Hyvä kuitenkin, että sen sentään saa kohtuullisen kokoiseen mukiin – vaikka se nyt sitten onkin pahvinen, mistä toinen (pienempi) miinus.

Kuvassa näkyvä satsi – tee, korvapuusti ja pala banaanikakkua – maksoi yhteensä vitosen. Varsin kohtuullista. Korvapuusti oli valitettavasti vähän tylsän makuinen, mutta banaanikakku oli tälläkin kertaa herkullinen. Eivät taida kuitenkaan tarjoamisiaan itse leipoa.

5.11.2014 | 1 | Lue koko artikkeli »

Fazerin Wienernougat päihittää ”alkuperäisen”

Salzburgin lentokentällä oli myynnissä Heindlin valmistamia ”Original Wiener Nougat” -konvehtirasioita. Sellainen oli tietysti ostettava, jotta voi verrata, pärjääkö kotoiselle Fazerin versiolle wieniläisistä nougatmakeista.

Pettymykseksemme Heindlin konvehdit eivät olleet aivan priimassa kunnossa. Kuten oheisesta kuvasta näkyy, niin joko ne olivat päässeet jossakin välissä lämpenemään tai sitten olivat olleet siellä kentällä myynnissä jo jonkin aikaa. Ulkonäkö oli kärsinyt, ja varmaan makukin.

Maistelimme Heindlin wienernougaita silti rinnan Fazerin kanssa. Ne olivat varsin tavanomaisen oloisia nougat-täytteisiä suklaakonvehteja, joista osassa oli nougat’n lisäksi jotain muutakin makua. Ainakin kahvia oli joissakin.

9.9.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Fazerin Wienernougat päihittää ”alkuperäisen” | Lue koko artikkeli »

Teenjuoja ei halua eteensä askartelusarjaa

Valmiiksi haudutetun teen tarjoaminen on yleistynyt kahviloissa. Usein se on tehty teepusseista, mutta on ainakin omasta mielestäni silti usein parempi vaihtoehto kuin itse askarreltava tee.

On tietysti kiva, jos kahvilassa on laaja irtoteevalikoima, josta voi hauduttaa haluamansa teen. Usein siinä vain käy niin, että lehdet unohtuvat kuppiin, ja teestä tulee kitkerää. Kahvilaan tullaan usein seuran kanssa, ja siinä jutellessa (tai vaikka lehteä lukiessa) ei muista vahtia, ettei haudutus mene pitkäksi.

Jos tilaa kahvilassa kahvin, niin harvemmin saa eteensä askartelusarjan. Vähän erikoisempienkin kahvien ystävät saavat kupillisen eteensä valmiiksi tehtynä. Miksi oletus on, että teenjuojat haluavat askarrella juomansa itse?

3.9.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Teenjuoja ei halua eteensä askartelusarjaa | Lue koko artikkeli »

Nellie Dellies -stevia-karkit eivät ole kovin hyviä

Eko- ja terveyshenkiset, tanskalaiset stevialla makeutetut Toms Nellie Dellies Wildberries -karkit eivät ole kovin hyviä.

Päätin hetken mielijohteesta kokeilla, miltä stevialla makeutetut viinikumit maistuvat, kun näin niitä K-Market Robertin karkkihyllyssä. Mikään uutuus Toms Nellie Dellies -karkit eivät taida enää olla, vaan ilmeisesti ovat olleet saatavilla jo useamman vuoden ajan. Minun silmääni eivät kuitenaan olleet aiemmin osuneet.

Hintaa 90 gramman pussilla oli lähemmäs kolme kuin kaksi euroa, joten mistään halpakarkeista ei ole kyse. Karkit ovat kivan näköisiä hieman normaalikarkkeja luonnollisimpine väreineen ja suutuntumakin oli hyvä. Maku oli kuitenkin pettymys.

5.7.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Nellie Dellies -stevia-karkit eivät ole kovin hyviä | Lue koko artikkeli »

Teetestissä Dooars Putharjhora First Flush

Kevään uuden teesadon maisteleminen on vuotuisia teenystävän tähtihetkiä. Tänä vuonna se meinasi muiden kiireiden keskellä päästä unohtumaan, ja niinpä maistelin uutta satoa vasta näin kesäkuussa.

Helsingissä on nykyään kelpo määrä erilaisia teekauppoja. Demmers Teehaus Punavuoressa (Annankatu 13) oli itselleni uusi tuttavuus. Kysyin kevään uusia darjeeling-teelaatuja, ja niitä olisi ollut tarjolla kahtakin erilaista. Myyjä oli kuitenkin sitä mieltä, että läheltä Darjeelingin aluetta, mutta alempana, sijaitsevalta Dooarsin teealueelta olisi tänä keväänä tullut onnistuneempi sato. Päätin kokeilla. Oli halvempaakin kuin tarjolla olleet darjeelingteet.

Vähän myöhässä olin toki liikkeellä, sillä alempana sijaitsevilta teeviljelmiltä sato tulee aikaisemmin keväällä. Tämän kevään dooarsteeitä lienee ollut tarjolla jo useamman kuukauden ajan. Maku oli silti edelleen tuore ja varsin darjeelingmainen.

25.6.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Teetestissä Dooars Putharjhora First Flush | Lue koko artikkeli »

Hernesaaren hiiligrilli on nyt auki

Hernesaarenrantaan talven yli rakenteilla ollut hiiligrilli, Birgitta Hernesaari, on nyt avannut ovensa ja terassinsa asiakkaille. Aiheita-blogin testiryhmä kävi heti paikalla.

Tarjolla olisi ollut myös grillituotteita, ainakin hampurilaisia, mutta tällä kertaa testimme keskittyi makeisiin kahvilatarjonnaisiin. Suklaakakku olikin erityisen makoisaa eikä raparperipiirakassakaan moittimista ollut – etenkin, kun sen kanssa sai pehmistä.

Mari kehui myös lattea onnistuneeksi. Irtoteevalikoima ei ollut erityisen laaja, mutta kuitenkin laadukas. Valitsin juomaksi vihreää, tässä blogissa jo aiemmin maisteltua Huangshan maofeng -teetä.

6.6.2014 | 2 | Lue koko artikkeli »

Mikkelin vohvelit: satama vs. Naisvuori

Mikkelin keskustan on liepeillä on kaksi perinteikästä kesäkahvilaa, jotka molemmat ylpeilevät vohveleillaan: Satamapaviljonki ja Café Naisvuori. Pitihän ne näin kesän alkajaisiksi käydä testaamassa.

Kumpikaan kahviloista ei ole aivan keskustassa. Naisvuoren kahvilaan päästäkseen on – yllätys, yllätys – kiivettävä ensin mäen laelle. Satama taas on rautatien toisella puolella. Raiteiden yli menee jalankulkuputki, joka kai joskus lähitulevaisuudessa saa yhdyskäytävän suoraan torin reunalle.

Molemmat tarjoavat sekä vohveleita sekä suolaisin että makein täyttein. Tällä kertaa Aiheita-blogin testiin valittiin vain makeat vaihtoehdot.

2.6.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Mikkelin vohvelit: satama vs. Naisvuori | Lue koko artikkeli »