ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

kulutus

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "kulutus".

Metsästäjänlihasäilyke

Metsästäjänlihasäilyke, Kylmänen

Kuinka siinä näin pääsi käymään? Voittiko hirvi tällä kertaa vai tuliko siirtolohkareen takaa vastaan karhu?

Nämä brutaalilta kuulostavat lihajalosteet on ostettu Kylmänen Food Oy:n tehtaanmyymälästä Pudasjärveltä. Eivät olleet kalliita ja myös maistuivat hyvältä.

Onko niititön nitoja ekovalinta?

Ecozone Ecostapler on niititön nitoja

Ostin Verkkokauppa.comista niitittömän Ecozone Ecostapler -nitojan. Sen mainostettiin olevan ekologinen, koska se ei käytä lainkaan niittejä.

Niittien sijaan laite tekee paperin kulmaan reiän ja taittelee irrottamastaan paperista liitoksen, joka pitää paperit yhdessä. Kovin paksuja liitoksia sillä ei kuitenkaan pidä tekemän, koska yhteenliitettävien paperien enimmäismäärä on neljä.

Ympäristöystävällistä vaikutelmaa olisi vahvistanut, jos laitteen ympärille olisi pakattu vähän vähemmän muovia. Mutta kuinka ekoteko tuollaisen hankkiminen muutenkaan on?

Ananasta ja kookosta Dolen tapaan

Dole Pina Colada

Hedelmäjälkiruokaa S-marketista etsiessäni silmä osui Dolen Pina Colada -tölkkiin. Ananaan ja kookoksen maut sopivat hyvin yhteen, joten päätin kokeilla.

Kun en kovin tarkkaan tekstejä lukenut, oletin, että purkissa olisi ananaspaloja kookosmaitoliemessä. Tästä ei kuitenkaan ollut kyse, vaan liemi oli ananasmehua. Kookosmaito oli siellä ananaspalojen seassa geelikuutioina – varsin erikoinen ratkaisu.

Kookos ei maistunut kovin voimakkaasti, mutta taittoi kuitenkin ananaksen makua. Geelikuutiot tuntuivat vähän hassuilta suussa. Yhdistelmä toimi, vaikka kookoksen olisi soinut maistuvan vähän vahvemminkin.

Iltakaljakiellon sivuvaikutuksista

K-Market Jätkäsaari

Ehkäisevää päihdetyötä tekevän Ehyt ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi on sitä mieltä, että oluen myynnin kieltäminen lauantaisin ja sunnuntaisin klo 18 jälkeen on hyvä idea (US 13.3.14). Kuulemma nuoret eivät suunnittele kaljaostoksiaan etukäteen, joten heidän kulutuksensa vähenisi.

Liekö sitten syytä opettaa nuoret suunnitelmallisemmiksi? Kun kaljaa ei saa silloin, kun sitä haluaa, pitää varautua etukäteen. Ja kun varautuu etukäteen, niin helposti varautuu sitten vähän yli. Eihän sitä etukäteen voi olla varma, kuinka janoinen on perjantai-iltana. Parempi siis ostaa samantien sen verran, ettei lopu kesken.

Marjat maistuvat Kalevin marjasuklaissa

Kalevin marjasuklaat

Tallinnan sataman Rimissä olivat Kalevin 100 gramman suklaalevyt ”osta kolme, maksa kaksi” -tarjouksessa. Enhän minä sitä ohittaakaan malttanut.

Mansikkasuklaata oli tarjolla sekä valkoisena että maitosuklaana. Valkoisessa tosin oli lisäksi myös keksinpaloja. Olisi ollut hauska, jos mansikkaa olisi ollut myös tummana. Ei ollut, mutta tummaa vadelmasuklaata oli, joten otin mansikkasuklaiden jatkoksi sellaisen.

Olen aiemmin kirjoittanut Maraboun ja Fazerin mansikkasuklaista. Ehkä ainakin tuota Maraboun versiota, josta itse kovasti pidin, olisi saanut olla vertailuksi rinnalla. Tyydyin kuitenkin maistelemaan tällä kertaa vain Kalevin suklaita.

Lidlin crème brûlée vaatii vähän askartelua

Lidl Deluxe Crème Brûlée

Joku julkkiskokki, olisiko ollut Hans Välimäki, mainosti joulun alla Lidlin Deluxe-tuotesarjaa. Tällä kertaa mainonta tehosi ainakin minuun.

Ei sillä julkkiskokilla niin väliä, mutta eri web-sivuilla bannereissa näkynyt Deluxe-sarjan crème brûlée -paahtovanukas vaikutti siinä määrin herkulliselta, että sitä piti kokeilemani.

Aivan niin helppoa se ei kuitenkaan ollut. Pyysin vaimoa tuomaan paketillisen tullessaan, mutta se olikin kaupasta loppu (tai sitten Mari vain arveli, että on turhan lihottavaa minulle). Jouluaattona niitä kuitenkin oli hyllyssä, joten ostin paketillisen.

Jouluinen kotikirppis avaa ovensa tänään

Joulukirppis, Helsinki

Hernesaarenkatu 15:ssä avaa tänään keskiviikkona 11.12.2013 klo 16.00 ovensa kotikirppis, jossa on myynnissä vanhoja nostalgisia joulukoristeita, kankaisia liinoja, joulukrääsää sekä paljon lasitavaraa ja kristallia (mm. Iittala, Riihimäki).

Aukioloajat ovat klo 16–21 paitsi lauantaina ja sunnuntaina, jolloin olemme auki klo 12–19.

Kirppis on auki keskiviikosta keskiviikkoon, eli 18.12. asti, jos vain tavaraa riittää.

Alempana tässä merkinnässä on joitakin kuvia kirppiksesta sekä myynnissä olevista tavaroista. Tavaraa on kuitenkin kaiken kaikkiaan enemmänkin kuin mitä kuvissa näkyy.

Teeklassikko: Huangshan Maofeng

Huangshan Maofeng -tee

Tarkoitukseni oli ostaa Stockmannin teeosastolta täällä aiemmin kehumaani Helsinki-teetä, mutta se oli lopussa.

Vuoroani odotellessa nuuhkin, mitä muuta oli tarjolla, ja törmäsin erikoisen aromikkaan tuoksuiseen China Huangshan Mao Feng -teehen. Myyjä sanoi sen olevan uutuus. Pitihän sellaista kokeeksi ostaa.

Kotona googlailemalla selvisi, että Huangshan Maofeng (kirjoitusasu vähän vaihtelee) onkin yksi Kiinan ns. suurista teeistä.

Huomaan jälleen kerran, ettei teeharrastukseni ole ollut erityisen järjestelmällistä. Kokeilen mielelläni erilaisia teelaatuja ja maistelen, mistä pidän, mutta tietämyksessäni saattaa olla tällaisia aukkoja. Näyttää olevan enemmänkin: iso osa Kiinan suuret teet -listoilla luetelluista teelaaduista on minulle ennestään tuntemattomia.

Palataan kuitenkin tämänkertaiseen teelöytööni, eli Huangshan Maofeng -teehen.

Onko S-etukorttia?

Osuustoimintaprofessori Iiro Jussilan mielestä S-kaupan kassalla ei pitäisi kysyä etukorttia, vaan sitä, onko asiakas omistaja.

Tunnustan: olen OK Suur-Savon tuore jäsen. Kun käyn HOK-Elannon omistamassa Alepassa, niin mitä minun pitää vastata, jos kassa kysyy, olenko omistaja? Enhän ole HOK-Elannon vaan Suur-Savon jäsen (omistaja). Entä jos kassalle menee vaimoni, jolla on rinnakkaiskortti?

Ymmärtääkseni molemmissa tapauksissa vastaus on ei. Asiakas ei ole omistaja. Miksi osuustoimintaprofessori haluaa tehdä asiasta tarpeettoman monimutkaisen? Eikö olisi helpompi jatkossakin vaan kysyä sitä etukorttia?

Kahvilasuosikki: Hannan Kaffila Mikkelin Wanhassa Talossa

Vihreää teetä, Wanha Talo (Mikkeli)

Olen aiemminkin kehunut, että Mikkeli on kokoonsa nähden varsin monipuolinen kahvilakaupunki. Kahviloita on paljon, ja monet niistä ovat myös hyvätasoisia ja persoonallisiakin.

Uusi suosikkini kaupungin kahviloista löytyi lähes sattumalta. Olen kävellyt Savilahdenkatua pitkin tänäkin kesänä vaikka kuinka monta kertaa, mutta vielä vähän aikaa sitten luulin siinä Wanhaksi Taloksi itseään kutsuvan liikkeen olevan vain käsityöpuoti. Kahvilaksi se paljastui vasta, kun mikkeliläinen ystäväni ehdotti sitä tapaamispaikaksi.

Wanha Talo, jonka mikkeliläiset tuntenevat paremmin Pulkkisenkulmana, on yksi Mikkelin keskustan harvoista säästyneistä puurakennuksista. Vanhoista valokuvista näkee, ettei Mikkelissä ennen sotia paljon muunlaisia taloja ollutkaan. Osa meni päämajakaupungin pommituksissa ja loput purettiin sotin jälkeen suurempien kerrostalojen tieltä.

Munankeitin ei ole niin kätevä kuin voisi luulla

Munankeitin Krups Ovomat Trio

Munankeittimen hankinta ehti olla suunnitelmissa jo jonkin aikaa. Munat ovat terveellistä ja edullista ruokaa, mutta tuntuu aina tuhlaukselta keittää paria-kolmea munaa kattilallisessa vettä.

Pienessä asunnossa täytyy harkita, mitä uusia laitteita hankkii keittiötasolle tilaa viemään. Pienessä kolmen munan munankeittimessä tila-hyötysuhde vaikutti riittävältä, joten sellainen meni tilaukseen. Laite piti erikseen tilata, sillä kauppojen hyllyissä oli vain suurempia seitsemän munan keittimiä. Monessa paikassa pienempiä ei ollut edes valikoimissa.

Tilasimme Krups Ovomat Trio F234 -keittimen Verkkokauppa.comista. Laite maksoi 19,90 euroa (nyt noussut 23,90 euroon). Laitteen saapumista noudettavaksi piti odottaa useampi viikko. Tilanne näyttää olevan sama nytkin.

Kakkubuffetissa kakkua mahan täydeltä

Kakkugallerian kakkubuffet, Helsinki

Kakkugallerian kakkubuffetin olemassaolo on ollut tiedossani jo pitkään. Kakkugallerian kakutkin ovat tuttuja. Silti olen onnistunut vastustamaan kiusausta mennä mättämään sisääni valtavat määrät kakkua – eiliseen asti.

Tällainen koitos vaati valmistelua. Söin ensin kevyesti vähän spagettia ja tomaattikastiketta kotona. Sen jälkeen menin Yrjönkadulle uimaan, saunomaan ja nälkää kasvattamaan.

Juuri ennen kakkubuffettia haukkasin vielä vastapäisessä McDonald’sissa parin euron tacohampurilaisen, että oli vähän suolaista pohjalla.

Sitten Erottajan Kakkugalleriaan, jossa olikin kohtuullisen väljää. Pääsin ikkunapöytään istumaan.

Kismet on parempaa jäätelönä

Kismet-jäätelö

Kevät on edennyt jo sen verran pitkälle, että on taas aika testata kevään uutuusjäätelöitä.

Tällä kertaa olin mainoksen uhri: näin Kismet-jäätelön mainoksen bussin kyljessä. Kismet-suklaa ei ole koskaan ollut suosikkini, mutta jotenkin minulla oli sellainen tuntuma, että se saattaisi toimia jäätelönä. Suuntasin siis kaupan pakastealtaalle ja ostin yhden.

En ollut kovin väärässä. Jäätelön maku leikkaa Kismetin maun ja tekee siitä tasapainoisemman. Vohvelinkin maku on mukana suklaavohvelikuorrutteessa, mutta ei yhtä selkeänä kuin Kismet-patukassa. Ainakin minun makuuni tämä jäätelöversio sopii paremmin.

Suklaapashaa ja pashasuklaata

Valkosuklaapashaa ja pashavalkosuklaata

Valkosuklaan ja pashan yhdistelmä näyttää olevan tämän pääsiäisen erikoisuus.

Mari toi Tallinnan-laivalta tuliaisena levyn Kalevin kevätuutuutta: pashasuklaata. Kyseessä on siis pashalla maustettu valkosuklaa.

Ruokakaupasta taas löytyi Lieksan pashaa, josta oli saatavilla myös valkosuklaalla ja šampanjalla maustettu versio. Pitihän niitä molempia pääsiäisenä maistaa.

Lieksan šampanja-valkosuklaa-pashassa tökkää ensimmäisenä se šampanja. Onko se välttämätön lisä? Ensimmäisellä lusikallisella se tekee pashaan vähän käyneen maun. Makuun kuitenkin tottuu lusikoidessaan, ja purkillisen loppuessa se maistuu jo hyvältä. Šampanja-aromi on kuitenkin sen verran hallitseva, että valkosuklaa jää vähän taustalle.

Kylpylämatka Tallinnaan: Eckerö Line ja Meriton Spa

Meriton Conference & Spa Hotel, Tallinna

Vaimo ja anoppi kävivät viikonloppureissulla Tallinnassa kylpylässä. En itse ollut mukana, mutta mielenkiinnolla kyselin, kuinka reissu meni.

Matka oli hankittu Eckerö Linen kautta. Risteilin itsekin tammikuussa Eckerön uudella Finlandia-aluksella, mutta kuten silloin kirjoitin, en ollut erityisen vakuuttunut. Laiva ei ollut erityisemmin Marinkaan mieleen. Etenkin istumapaikkojen puute oli täydellä laivalla ollut ikävää. Mutta buffet-tarjoilua kehui: olivat syöneet laivalla molempiin suuntiin.

Kylpylähotelli Meriton Grand Conference & Spa olikin sitten vakuuttanut jo vähän enemmän. Valoisa huone koko seinän kokoisella ikkunalla oli ollut oikein viihtyisä.

Helsinkiteetä Stockmannilta

Teeterassi jalkakäytävällä

Stockmannin herkussa osui silmiini Helsinkitee, jota myytiin irtomyyntinä tee- ja kahviosaston palvelutiskillä. Esittelytekstissä kerrottiin, että tee on suunniteltu nimenomaisesti Helsingin olosuhteisiin (tai ilmastoon, en enää muista tarkkaan).

Pitihän sellaista kokeilla. En tiedä, onko tee uutuus vai onko se ollut saatavilla jo pidempään. Minun silmiini se ei ollut aiemmin osunut, mutta enpä kovin usein Stockmannilla ruokaostoksiani tee.

Google oli yllättävän tietämätön koko Helsinkiteen olemassaolosta. Kokeilin useammalla erilaisella hakusanayhdistelmällä, mutta en saanut yhtään osumaa. Sitä ei myöskään mainita Stockmannin omien Delicatess-teesekoitusten sivulla, joten ehkä se ei ole heidän omaa tuotantoaan. Stockmannin pussiin se tiskillä pakattiin.

Zalando on toimivaksi hiottu nettikauppa

Värikkäitä kahvikuppeja ja leikkuulauta

Zalando on suhteellisen nuori saksalainen vaatteiden, kenkien ja kodintavaran nettikauppa, joka viime vuonna saapui myös Suomeen. Zalandon ilmaantumista ei ole voinut olla huomaamatta, sillä sen verran laajaa sen mainonta ainakin netissä on ollut.

Minuun otettiin Zalandosta yhteyttä ja tarjottiin alennuskoodia, jos kirjoitan heistä täällä blogissa. Ja sehän minulle kävi.

Zalandon pääartikkeli ovat vaatteet, ja niitä minäkin aluksi katselin. Kun olen tällainen joka suuntaan suurikokoinen mies, niin valikoima oli etenkin housupuolella kovin rajoittunutta. Paidoista löytyi joitakin isompiakin kokoja (kun nyt kävin uudestaan, niitä löytyi paljon enemmänkin – olinko huono löytämään, vai onko niitä tullut lisää?). Hinnat olivat kuitenkin aika paljon korkeampia kuin mitä olen paidoista tottunut maksamaan. Toki ovat sitten merkkitavaraa.

Tumma Geisha versus perinteinen

Fazer Geisha Dark

Fazerin Geisha-suklaasta on tullut markkinoille nyt myös tummempi versio, Fazer Geisha Dark. Se on ollut myynnissä jo viime syksystä alkaen, mutta minä tulin maistaneeksi sitä vasta nyt. Minulla on muistikuva, että olisin sitä suklaahyllyssä nähnyt, mutta jostakin syystä ei ole aiemmin tullut ostettua.

Geisha Dark on muutoin kuten perinteinenkin Fazerin Geisha, mutta pähkinänougat-täytteen ympärillä oleva maitosuklaa on vaihdettu tummempaan versioon. Yhdistelmä ei ole lainkaan huono. Itse asiassa pidän tästä uutuudesta, ja niin piti Marikin.

Eckerö Linen uusi Finlandia on kallis ja kolkko

Eckerö Line M/S Finlandian kahvila

Joulukuiselta matkalta Eckerö Linen nyt jo liikenteestä poistuneella Nordlandia-laivalla tehdyltä reissulta jäi käteen yksi bonuslippu. Niinpä kävin eilen Tallinnassa ja katsoin samalla, minkälainen alus saman firman uusi M/S Finlandia on.

Tai eihän Finlandia uusi alus ole. Se on rakennettu jo 2001 ja liikennöinyt Välimerellä nimellä M/S Moby Freedom. Kuluneet vuodet näkyvät kuluneisuutena, vaikka kahviloita ja ravintoloita onkin uusittu sen verran, että paikoin Finlandiassa on myös uuden laivan tuntua.

Matka Helsingin Länsisatamasta alkaa kävelemällä valtavan pitkää putkea pitkin laiturialueen päähän, mistä Finlandia lähtee. Laivan sisääntuloaula panelointeineen on kovin kolkko. Ensivaikutelma ei ole hyvä.

Viime hetket matkustaa Eckerö Nordlandialla

Eckerö Line m/s Nordlandia, Helsinki

Jos 80-luvun laivatunnelma tuo mieleen nostalgisia muistoja, niin nyt kannattaa matkustaa Eckerö Linen Nordlandia-laivalla Helsingistä Tallinnaan. Ensi vuonna se ei enää ole mahdollista, kun uudempi m/s Finlandia tulee sen tilalle.

Kun asuu Helsingissä, on helppo käväistä aina välillä Tallinnassa. Se on lähellä, sinne pääsee usein halvalla ja siellä on hyvä tehdä edullisia ostoksia. Tavallisesti olen mennyt Viking XPRS:llä, kun sille on usein saanut edullisia tarjousmatkoja, mutta tällä kertaa menin Marin ja parin kaverin kanssa Eckerö Linen kyydissä.

M/s Nordlandia on niin sanotusti hidas laiva, mutta ei ero näin lyhyellä matkalla kovin suuri ole. Viking XPRS käyttää matkaan kaksi ja puoli tuntia, Nordlandia kolme tuntia. Ero on vain puoli tuntia (palatessa kolme varttia, kun laivan kääntelyt molemmissa päissä pidentävät vähän matka-aikaa).

Tyttöjen ja poikien lelut

Koira ja hanska

Facebookissa kiertää kaavio, jossa opastetaan lelujen valintaa pojille ja tytöille. Kaaviossa on vain yksi kysymys: käytetäänkö lelua sukuelimillä? Jos käytetään, se ei sovi lapsille. Jos ei käytetä, se sopii molemmille.

Kaavio on kieltämättä sekä oivaltava että hauska. Useimmat kuvan jakaneista ovat kuitenkin, kuka suoremmin ja kuka epäsuoremmin, jakaneet sen vastauksena keskusteluun lelukuvastojen sukupuolittuneisuudesta. Toisia leluja mainostetaan pojille, toisia tytöille.

Ruotsissa Toys R Us -lelufirma taas on tehnyt lelukuvaston, jossa perinteiset roolit on käänetty toisin päin (MTV3 24.11.12). Jotkut kutsuvat tätä sukupuolineutraaliudeksi.

Kaavio menee kuitenkin useiden muiden hassujen kuvien ja kaavioiden tapaan ohi maalinsa.

Elämää ilman jääkaappia

Mies baarin jääkaapissa (Huili 4/2012)

”Jääkaapista tuli vasta 1960–1970-lukujen vaihteessa jokaisen suomalaiskodin vakiovaruste”, kertoo elämäntapalehti Huili uusimmassa numerossaan (4/2012). Nykyään jääkaapittomuus on jo niin harvinainen asia, että siitä saa erikoisen jutunaiheen lehteen.

Meillä ei jääkaappia edelleenkään ole, joten niinpä pääsin poseeraamaan kokosivun kuvaan tuohon samaiseen lehteen. Kuvaa varten minut laitettiin tietysti jääkaappiin. Riittävän iso kaappi löytyi Ravintola Molotovista Vaasankadulta. Ihan mukavan vilpoisaa siellä oli poseerata.

Olen kirjoittanut jääkaapittomuudesta tässä blogissa aikaisemminkin. Sitä kautta toimittaja Laura Pörsti minut ilmeisesti löysikin.

Keltaista teetä ja afrikkalaista oolongia

Malawilaista oolongteetä Ikean kupissa

Kluuvin kauppakeskuksessa sijaitsevalla Chaya-teekaupalla on kätevä tapa saada kävijät ostamaan teetä. Kaupassa on aina päivän teetä keitettynä ja sitä voi maistaa pienen kupillisen.

Kolme kertaa olen Chayassa käynyt ja kahdesti on mukaan lähtenyt juurikin päivän maistiaisena ollutta teelaatua. Ensin ostin pussillisen keltaista kiinalaista Kekecha-teetä ja sitten toisen malawilaista oolongteetä.

Chaya on erikoistunut nimenomaan kiinalaisiin teelaatuihin, ja kiinalaiseksi harvinaisuudeksi keltainen tee onkin jäänyt. Jonkin sortin oolong se on, mutta valmistusprosessiin liittyy fermentoitumisen lisäksi myös osittaista hapettumista. Siten maussa ei ole lainkaan vihreälle teelle ominaista ruohoisuutta.

Pussin päällä lukevan kuvauksen mukaan Kekecha on mieto tee, jossa maistuu aprikoosi, mausteisuus ja hitunen papaijaa. Ihan noin tarkkaan en osaa sanoa, mutta hyvää se oli, kunhan malttaa maistella. Maku tosiaankin on hyvin hento.

Korvaako Lumix DMC-LX6 pian LX5:n?

Kampin kappeli

Ostin kesäkuussa uuden kameran. Haussa oli laadukas matkakamera, jossa olisi kunnollinen laajakulma ja riittävästi valovoimaa kuvien ottamiseen myös sisätiloissa ja iltahämärässä.

Päädyin ostamaan Panasonicin kameran mallia Lumix DMC-LX5. Paitsi, että se täytti vaatimukseni, valintaan vaikuttivat myös aiemmat hyvät kokemukseni Lumix-kameroista.

Pari asiaa kuitenkin epäilytti. Ensinnäkin, kameraa ei ollut missään hyllyssä. Ensimmäistä kertaa tilasin kameran pitämättä sitä ensin kädessä. Toiseksi, LX5 on jo kaksi vuotta vanha malli. Lumix DMC-LX6 on varmasti tulossa jo pian. Silloin harmittaa todennäköisesti joko se, että olisi saanut paremman kameran tai sitten se, että vanha LX5 todennäköisesti myydään alta pois alennushintaan.

Classic-jäätelöuutuus: manteli-nougat

Uutuusjäätelö: Classic manteli-nougat

Kesällä maistuu jäätelö ja joka kesä on tarjolla myös uutuuksia. Fazerina-jäätelöstä tulikin kirjoiteltua jo keväämmällä.

Yhdeksi tämän kesän jäätelösuosikeistani näyttää muodostuvan Classic manteli-nougat. Sitä on tullut ostettua jo muutaman kerran. Se sopii erityisen hyvin lämpimiin kesäpäiviin siksikin, että se maistuu parhaalta vähän sulaneena.

Päällisin puolin jäätelöpuikko näyttää Classicin mantelijäätelöpuikolta, joita joskus oli myynnissä. Ilmeisesti tämä manteli-nougat on nyt korvannut sen. Ainakin minun mielestäni muutos on parempaan päin. Nougatkastike vaniljajäätelön seassa sopii hyvin yhteen mantelirouheisen suklaapäällysteen kanssa.

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit