metsä

Käsivarren viimeinen petäjä

Viimeinen havupuu pohjoiseen mentäessä, komea petäjä, on Käsivarrentien varrella vähän Luspan jälkeen, vajaat 90 kilometriä ennen Kilpisjärveä. Sen jälkeen on vain koivikkoa.

Toki kyseessä ei ole varsinaisesti Käsivarren pohjoisin havupuu. Oheisessa kuvassakin näkyy vieressä pari pienempää, jotka ovat aavistuksen pohjoisempana. Ja vähän kauempaa tieltä voi nähdä muutamia yksilöitä niidenkin jälkeen. Etenkin ruska-aikaan ne koivikkoa vihreämpinä erottuvat joukosta helposti.

Tämä Luspan petäjä on kuitenkin tienvarren maamerkki. Se merkitsee rajan, kun poistutaan havupuuvyöhykkeeltä tai, kun saavutaan sille. Ja komea puu se onkin.

23.9.2015 | 1 | Lue koko artikkeli »

Elis Sinistön Villa Mehu on yhä yllättävän hyvässä kunnossa

Tanssija, ite-taiteilija ja keksijä Elis Sinistö (1912–2004) asui pääasiassa kierrätysmateriaaleista rakentamassaan Villa Mehussa Kirkkonummen Veklahden metsässä lähes 50 vuotta. Eliksen oman talon lisäksi Villa Mehussa on monia muita vieras- ja muita majoja, sauna, tanssiareena ym.

Vanhimmat rakennukset lienevät kaivo ja kellari, joiden valmistumiset Sinistö on päivännyt vuosille 1956 ja 1960. Ne ovat tyyliltään vielä melko perinteisiä ja materiaaleiltaankin tavanomaisia. Liekö käytäntö sanellut ratkaisun vai onko Sinistöllä vielä alkuvuosinaan ollut tarkoitus rakentaa jotakin vähemmän valtavirrasta poikkeavaa?

Suurimmassa osassa Villa Mehun rakennelmista ei ole mitään tavanomaista. Romuista rakennetut vierasmajat on nimetty hienosti, kuten ”Free Hotel Elite” tai ”Matkakoti Kulkuri Santtu”. Erilaisia kylttejä on ympäri aluetta niin suomeksi, englanniksi kuin ranskaksikin kirjoitettuna – tosin oikeinkirjoitus ei näyttänyt olleen Sinistön vahvuuksia millään kielellä.

2.7.2013 | 2 | Lue koko artikkeli »

Valokuvia syksyisestä Nuuksiosta

Kävin syyskuun lopulla pitkästä aikaa Nuuksiossa. Ranskalainen maantieteilijäkollegani Antoine oli käymässä Suomessa ja halusi tehdä retken sinne. Eihän se lainkaan hassumpi idea ollutkaan. Otimme mukaan myös naapurin labradorinnoutajan Doran.

Menimme Leppävaaran asemalta bussilla 28 Siikajärven pohjoisreunalle. Sieltä lähtee yksi Nuuksion monista ulkoilureiteistä. Ensimmäiset puoli kilometriä matkasta oli autollakin ajettavaa hiekkatietä. Vastaan tulikin ilmeisesti joku kansallispuiston työntekijä autollaan. Muita ihmisiä emme Nuuksiossa nähneetkään.

Päivä oli kaunis ja aurinkoinen, eikä edes kovin kylmä. Retkeilijöitä ei kuitenkaan näkynyt. Ehkä se johtui siitä, että oli arkipäivä, tiistai. Tai sitten kaikki olivat Sipoonkorvessa. Siellä on kuulemma jopa ruuhkaa, ainakin jos etsii autolla parkkipaikkaa (HSOK 1.10.11).

14.10.2011 | Kommentit pois päältä artikkelissa Valokuvia syksyisestä Nuuksiosta | Lue koko artikkeli »

Valokuvia Sipoonkorvesta

Lupailin aiemmin, että kirjoittelen talven iloksi kesäisiä juttuja aurinkoisin valokuvin. Vähän vähille tuo on jäänyt, mutta kaivoin tähän kirjoitukseen muistoja viiden ja puolen vuoden takaa kesältä 2003. Kävimme silloin Marin kanssa yhden yön telttaretkellä Sipoonkorvessa.

Sipoonkorpi on laaja ja pitkälti varsin luonnontilainen metsäalue Sipoon, Vantaan ja tämän vuoden alusta alkaen myös Helsingin rajamailla. Suurin osa siitä on yhä edelleen Sipoon alueella.

16.1.2009 | Kommentit pois päältä artikkelissa Valokuvia Sipoonkorvesta | Lue koko artikkeli »