paikat

Viemärikylän tyttö voitti missikisan

Miss Dominica -kisa 2017 ratkesi eilen, ja voittajaksi kruunattiin Jade Romain, 24, Gutter Villagesta. Kuvan hänestä (yllä) otin karnevaalien avajaiskulkueessa 4.2.2017.

Romainin kotipaikka on Gutter Village, eli suomeksi ”viemärikylä” tai ”avo-ojakylä”. Se on Goodwillin lähiön kainalossa Roseaussa sijaitseva pieni esikaupunkialue. Paikka on minulle tuttu, sillä asustelin siinä melko lähellä Goodwillin puolella pari kuukautta keväällä 1999.

25.2.2017 | 1 | Lue koko artikkeli »

Suosittelen: kalinagomajatalo Dominicalla

Joskus sitä törmää matkoillaan niin hienoon paikkaan, että haluaa suositella sitä kovasti muillekin. Yksi tällainen on minun kohdallani Nanichin ja Louisetten pitämä vaatimaton majatalo (kuvassa yllä) Dominican Kalinagoterritoriossa.

Luksuspuitteita täällä on turha odottaa. Huoneet ovat yksinkertaisia: esimerkiksi ikkunoissa ei ole laseja vaan pelkät luukut, huoneen ovena on verho, ja suihku ja wc jaetaan isäntäperheen ja muiden vieraiden kanssa.

Nanichi ja Louisette ovat kuitenkin seurallinen ja vieraat hyvin huomioiva isäntäpari. Nanichi, entinen kalinagopäällikkö, kertoo mielellään territoriosta ja kalinagoista. Juttuihin kannattaa suhtautua kuitenkin terveellä varauksella, sillä aina välillä ne menevät tarinankerronnan puolelle. Louisette taas kokkaa erinomaisen hyvää ruokaa.

30.1.2017 | 2 | Lue koko artikkeli »

Sunnuntaiaamuna Manhattankin on hiljainen

Olen käynyt New Yorkissa kerran aikaisemminkin, mutta siitä on aikaa jo noin 20 vuotta. Muistan, kun tulimme silloisen tyttöystäväni kanssa lentokentältä metrolla kaupunkiin, ja nousimme ylös jossakin Manhattanin keskikaupungilla. Vähän aikaa sitä vain haukkoi henkeään kadunkulmassa katsellen korkeita taloja joka puolella ympärillä.

16.1.2017 | Kommentit pois päältä artikkelissa Sunnuntaiaamuna Manhattankin on hiljainen | Lue koko artikkeli »

Helsingin top 10 paikat ja asiat

Helsinkiläisten Helsinki -Facebook-ryhmässä – johon kuulun, vaikka tällainen moottoritientuoma suursavolainen olenkin – kyseltiin Helsingin top 10 -paikkojen ja -asioiden perään. Tein kuvakollaasin kymmenestä ensin mieleen tulleesta. Vähän tuli kieltämättä vedettyä kotikulmille päin Etelä-Helsinkiin.

1. Hernesaarenkatu
Kotikatuni viimeiset 21 vuotta: lähellä keskustaa, lähellä merta, ja aivan mahtavat naapurit.

2. Mikael Agricolan kirkko ja sunnuntain klo 12 messu
En tänne ihan joka sunnuntai ehdi, mutta kerran-pari kuussa kuitenkin. Agricolan kirkossa olen myös mennyt naimisiin.

30.10.2016 | 4 | Lue koko artikkeli »

Retkeilyä 100-vuotiaassa Mallan luonnonpuistossa

Mallan luonnonpuisto Käsivarren peukalossa on Suomen vanhin luonnonsuojelualue. Alue suojeltiin sata vuotta sitten vuonna 1916 ja luonnonpuisto siitä tuli vuonna 1938.

Kävin Marin ja kahden ystävämme kanssa vaeltamassa luonnonpuiston poikki viime syksynä. Ottamissani kuvissa Mallan suojelusta on siis kulunut vasta 99 vuotta (ja luonnonpuistostatuksen saamisesta 77 vuotta), joten artikkelin otsikko ei ole aivan tarkka. Se tuskin lie vakavaa. Ruska oli tuolloin aluillaan ja maisemat hienot.

Alkumatkan Kilpisjärven yli Koltaluoktaan teimme Malla-laivalla. Sieltä kävelimme Kolmen valtakunnan rajapyykille. Rajapyykillä ei ollut epäilystä siitä, missä päin on Norja: siellä, missä näkyivät komeimmat vuoret, kuten vaatimattomasti nimetty Paras.

22.9.2016 | Kommentit pois päältä artikkelissa Retkeilyä 100-vuotiaassa Mallan luonnonpuistossa | Lue koko artikkeli »

Sedu Koskinen jatkaa Helsingin palmuperinnettä

Eilen kävelin yhdellä koiranulkoilutuslenkeistäni Hernesaaren kärkeen Sedu Koskisen laajennetulle kesäravintola-alueelle. Vaikka aurinko paistoikin, oli kävi tuuli vähän kylmästi, eikä alueella ruuhka päässyt häiritsemään. Jos lämpötilan unohti, niin palmujen välistä merelle katsellessa olisi voinut luulla olevansa jossakin Välimeren rannalla.

Palmuja on Helsingissä ollut ennenkin. Muistelin nähneeni kuvan sellaisesta Kaivopuistossa jostakin 1910-luvun tietämiltä. Sellaista kuvaa en onnistunut netistä löytämään, mutta Finna-palvelussa oli kuva Esplanadin puistossa olleista palmuista tuolta samaiselta vuosikymmeneltä.

18.5.2016 | 2 | Lue koko artikkeli »

Georg Henrik von Wrightin terassi

Eiranpuiston etelälaidalla sijaitseva kivinen terassirakennelma on äskettäin nimetty filosofi Georg Henrik von Wrightin mukaan Georg Henrik von Wrightin terassiksi (Hel.fi 11.2.16) Ruotsiksi nimi on Georg Henrik von Wrights terrass. Filosofi asui suuren osan elämästään Laivurinkadulla lähes terassin kupeessa.

von Wrightin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Terassi on vielä vähän vanhempi: se on osa puiston alkuperäistä puistosuunnitelmaa. Portaat ja luonnonkivimuuri on rakennettu vuonna 1914.

Terassin uusi nimi on vähän pitkä ja hankalahko jokapäiväiseen käyttöön, mutta varmasti osuva muuten. Georg Henrik von Wright on kuitenkin itsestäänselvästi sellainen lähihistorian henkilö, joka ansaitsee saada mukaansa nimetyn paikan Helsingissä.

28.2.2016 | 1 | Lue koko artikkeli »

Penkkareiden parhaat karkkipaikat Helsingissä

Ylihuomenna, eli torstaina 18. helmikuuta 2016, on taas penkkarit (penkinpainajaiset). Abit viettävät viimeistä lukiopäiväänsä ja matkustavat kuorma-autojen lavoilla hassusti pukeutuneina heittämässä karkkeja ohikulkijoille.

Tänä vuonna penkkarit osuvat paastonaikaan, joten en itse lähde karkkeja metsästämään. Jos kohdalle osun, saatan muutaman ottaa pääsiäistä odottamaan. Monena vuonna olen kyllä käynyt, jos vain olen ollut kotona, koska asun sopivasti ihan kulman takana Helsingin parhaista karkinmetsästyspaikoista.

16.2.2016 | 2 | Lue koko artikkeli »

Kauppahalleihin eloa myös iltaisin

Matkoilla on mukava kurkata sisään kauppahalleihin, ehkä ostaakin niistä jotain. Ovat usein värikkäitä ja eläväisiä paikkoja. Niinpä käväisin myös Las Palmasin satamakauppahallissa (Mercado del Puerto de la Luz), josta sisäkuva yllä. Olen eläväisempiäkin kauppahalleja nähnyt, mutta ei tuo hassumpi ollut: ruokatarvikkeita oli myynnissä ja reunoilla muutama ravintola. Johonkin ravintoloista olisin voinut istahtaa lounastamaan, kun sen aika olisi sopivasti ollut, mutta olivat turhan täysiä.

Yllätyksekseni samainen kauppahalli oli paljon eläväisempi, kun vierailin siinä uudestaan illalla. Hedelmä- ja lihakojut olivat laittaneet luukkunsa kiinni, mutta niiden eteen oli tuotu myyntipöytiä, joilla kaupattiin vaatteita, koruja ym. tavaraa.

30.1.2016 | Kommentit pois päältä artikkelissa Kauppahalleihin eloa myös iltaisin | Lue koko artikkeli »

Kuinka raitiovaunupysäkit pitäisi nimetä?

Kaisaniemi ei ole enää metroaseman eikä kohta enää raitiovaunupysäkkienkään nimi (HU 16.12.15). Pysäkkien nimi muuttuu Kaisaniemenkaduksi. Samalla viereiset Varsapuistikon pysäkin muuttuvat Kaisaniemenpuistoksi. Jälkimmäinen muutos koskee myös viereisiä bussipysäkkejä.

Kaupungin puolesta muutosta perustellaan sillä, että ”Kaisaniemi” viittaa laajempaan alueeseen kuin vain pysäkin ympäristöön. Varsapuistikko taas ei kuulemma ole ihmisille nimenä tuttu.

Kehitys kulkee tässä väärään suuntaan. Kadunnimet ylipäänsä ovat huonoja pysäkinnimiä, jollei kyse ole kovin lyhyestä kadusta. Nimi kun ei kerro sitä, millä kohtaa katua pysäkki on. Kaisaniemenkadullakin sijaitsevat nyt kadun mukaan nimettävien lisäksi myös yllä mainitut Varsapuistikon (tulevaisuudessa Kaisaniemenpuiston) pysäkit.

16.12.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Kuinka raitiovaunupysäkit pitäisi nimetä? | Lue koko artikkeli »

Norja lahjoittaa Haltin Suomelle?

Päivitys 27.7.2016: Kaivuonon (Kåfjord) kunta on ehdottanut Haldičohkka-sivuhuipun lahjoittamista Suomelle. Asia on Norjan pääministerin Erna Solbergin hallinnassa. Päivitän tietoa tilanteen etenemisestä kommentteihin.

Suomen korkein vuori on Halti, mutta Haltin huippu ei ole Suomessa – ainakaan vielä. Norjassa on kuitenkin syntynyt pieni kansanliike sen puolesta, että Norja lahjoittaisi Haltin huipun Suomelle Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi parin vuoden päästä.

Suomen korkein kohta (1323,6 m), rajapyykki Haltin rinteellä, näkyy kuvassa yllä. Taustalla näkyy ihmisiä Norjan puolella rajaa. Huippu, jolla he ovat, on 1328 metriä korkea Haldičohkka, mutta sekään ei itse asiassa ole vielä Haltin korkein kohta. Haltin 1361 metriä korkea huippu sijaitsee vajaat pari kilometriä tästä paikasta pohjoiseen.

14.12.2015 | 5 | Lue koko artikkeli »

Istutusten väliin piilotettu ramppi

Erinäiset rampit ja liuskat lienevät käteviä pyörätuoleilla liikkujille, lastenvaunujen työntäjille sun muille, joille portaita pitkin kulkeminen on hankalaa. Usein ne kuitenkin ovat rumia ja kolhoja sekä vievät paljon arvokasta kaupunkitilaa.

Puerto de la Cruzin keskustassa Teneriffalla näin oheisen rampin, joka oli piilotettu kivasti istutusten väliin. En ole varma, onko se profiililtaan ja leveydeltään riittävä sitä tarvitsevien sujuvaan käyttöön, mutta ainakin se on sovitettu kivasti kaupunkitilaan. Tällaisia ratkaisuja – toki toteutettuna niin, että soveltuvat käytettäviksi niitä tarvitseville – näkisi mielellään enemmänkin.

1.11.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Istutusten väliin piilotettu ramppi | Lue koko artikkeli »

Lauttasaaren vesitornia puretaan

Lauttasaaren vesitorni on ollut käyttämättömänä vuodesta 1996. Rapistunut torni olisi vaatinut jo kunnostusta, mutta rahoitusta sille tai uusiokäyttöä ei löytynyt. Monien lauttasaarelaisten harmiksi torni nyt sitten puretaan, ja purkutyöt ovat jo käynnissä.

Olen kerran päässyt käymään tornin päällä maisemia katselemassa ja samalla sen sisälläkin. Siltä reissulta on sivuilla valokuvia ja blogimerkintä.

20.10.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Lauttasaaren vesitornia puretaan | Lue koko artikkeli »

Käsivarren viimeinen petäjä

Viimeinen havupuu pohjoiseen mentäessä, komea petäjä, on Käsivarrentien varrella vähän Luspan jälkeen, vajaat 90 kilometriä ennen Kilpisjärveä. Sen jälkeen on vain koivikkoa.

Toki kyseessä ei ole varsinaisesti Käsivarren pohjoisin havupuu. Oheisessa kuvassakin näkyy vieressä pari pienempää, jotka ovat aavistuksen pohjoisempana. Ja vähän kauempaa tieltä voi nähdä muutamia yksilöitä niidenkin jälkeen. Etenkin ruska-aikaan ne koivikkoa vihreämpinä erottuvat joukosta helposti.

Tämä Luspan petäjä on kuitenkin tienvarren maamerkki. Se merkitsee rajan, kun poistutaan havupuuvyöhykkeeltä tai, kun saavutaan sille. Ja komea puu se onkin.

23.9.2015 | 1 | Lue koko artikkeli »

Naapuritalo on rakennettu meidän talomme päälle

Joskus talvella katselin talomme yläosia Hernesaarenkadulla ja kuvittelin mielessäni, miltä siihen suunniteltu korotus näyttäisi. Yllätyksekseni huomasin, että korotushan on jo osin tehty: naapuritalo kurottuu vajaan metrin verran meidän talomme päälle. Onko tällainen yleistäkin?

Kuvasta meidän talomme päälle tulevan osan huomaa, kun katsoo vesirännien sijainteja. Alhaalla ne ovat siinä, missä talo vaihtuu toiseksi, mutta ylempänä naapuritalo ylettää rännistään jonkin matkaa meidän talomme päälle.

Tuon selittänee se, että molemmilla taloilla on aikoinaan ollut sama omistaja, sillä kummatkin on aikoinaan rakennettu viereisen telakan työntekijöitä varten. Meidän talomme on vanhempi ja matalampi, joten naapuritaloa pystytettäessä on otettu käyttöön vähän ilmatilaa sen päältä. Nykyisin viereinen talo on VVO:n vuokratalo ja meidän talomme osakkaiden omistama asunto-osakeyhtiö.

17.8.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Naapuritalo on rakennettu meidän talomme päälle | Lue koko artikkeli »

Kaupunki kieltää ilman valtuuksia

Kaupunki rakensi jokunen vuosi sitten Eiranrantaan pienen uimarannan, joka ei kuitenkaan ole uimaranta. Tämä on aiheuttanut pienen dilemman, joka tosin ei tunnu olevan dilemma kaupungin suoraviivaisessa toimintakulttuurissa.

Kaupunkien aikaisemmat järjestyssäännöt on kumottu Järjestyslailla. Samaa lakia noudatetaan nyt kaikkialla, eivätkä kaupungit voi enää mielivaltaisesti kieltää asioita. Helsinki on kuitenkin laittanut Eiranrantaan kyltit, joiden mukaan hiekkarannalla koirien ulkoiluttaminen on kielletty.

Tämä kielto ei kuitenkaan perustu lakiin. Järjestyslain 14 §:n mukaan koiran omistajan tai haltijan on:

2.7.2015 | 4 | Lue koko artikkeli »

Miksi kirkon katto on kolmivärinen?

Jatkan kirkkokummastelujen sarjaa. Pari viikkoa sitten kummastelun kohteena oli Gamla Uppsalan kirkon kastemalja, tällä kertaa Maarianhaminan kaupunkikirkon eli Pyhän Yrjön kirkon (S:t Görans kyrka) katto.

Jostakin syystä kirkon katossa on kolmea eri väriä. Suurin osa katosta on kuparinvihreää, mutta toinen pääty on vaaleampi ja toinen tummempi. Onko kattoa paikattu päistään? Vai varaudutaanko tässä johonkin tulevaan kattoremonttiin kokeilemalla erilaisia kattomateriaaleja?

Toisin kuin kastemaljatapauksessa, tässä tuskin lienee syytä etsiä kristillistä symboliikkaa taustalla. Aikaa kaukaa haettua varmaan olisi esimerkiksi se, että värityksellä symboloitaisiin Pyhää Kolminaisuutta.

9.3.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Miksi kirkon katto on kolmivärinen? | Lue koko artikkeli »

Kahvila, Bulevardi 15

Tviittasin kolmisen viikkoa sitten kivasta, ilmeisesti uudehkosta, kahvilasta Bulevardilla. Saattaa sillä nimikin olla, mutta ikkunoissa lukee vain ”Kulta Katriina”.

Kahvilassa yhdistyy monta sellaista asiaa, joista kahviloissa pidän: mutkaton, ystävällinen palvelu, helppo poiketa matkan varrella, kohtuullisen hyvä makeiden syömisten valikoima eikä piloille hinnoiteltukaan. Jos kahvila pysyy tuollaisena, niin käyn siinä varmasti jatkossakin.

Iso miinus kuitenkin siitä, että tarjottu tee on pussiteetä. Hyvä kuitenkin, että sen sentään saa kohtuullisen kokoiseen mukiin – vaikka se nyt sitten onkin pahvinen, mistä toinen (pienempi) miinus.

Kuvassa näkyvä satsi – tee, korvapuusti ja pala banaanikakkua – maksoi yhteensä vitosen. Varsin kohtuullista. Korvapuusti oli valitettavasti vähän tylsän makuinen, mutta banaanikakku oli tälläkin kertaa herkullinen. Eivät taida kuitenkaan tarjoamisiaan itse leipoa.

5.11.2014 | 1 | Lue koko artikkeli »

Marjolahden loma, Haukivuori

Marjolahden loma on majoituspalvelua tarjoava matkailuyritys Haukivuorella, Kyyveden rannalla. Se sijaitsee Haukivuoren kirkon vieressä, vähän sivussa kyläkeskuksesta sekä rautatieasemalta, jolla junat eivät pysähdy.

En ole koskaan käynyt Marjolahden lomassa, enkä siksi osaa sanoa mitään heidän palveluistaan. Oheisen kuvan otin, kun eräänä loskaisena maaliskuun päivänä kävin siinä vieressä kirkkoa katsomassa.

Marjolahden loma on esillä Jyrki Sukulan Hotellit kuntoon -ohjelmassa Nelosella keskiviikkona 24.9. Laitoin kuvan ja tämän lyhyen artikkelin tänne blogiin ihan vain kokeillakseni, josko jokunen hotellin nimeä googletteleva sattuisi päätymään tänne.

22.9.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Marjolahden loma, Haukivuori | Lue koko artikkeli »

Mikkelin vohvelit: satama vs. Naisvuori

Mikkelin keskustan on liepeillä on kaksi perinteikästä kesäkahvilaa, jotka molemmat ylpeilevät vohveleillaan: Satamapaviljonki ja Café Naisvuori. Pitihän ne näin kesän alkajaisiksi käydä testaamassa.

Kumpikaan kahviloista ei ole aivan keskustassa. Naisvuoren kahvilaan päästäkseen on – yllätys, yllätys – kiivettävä ensin mäen laelle. Satama taas on rautatien toisella puolella. Raiteiden yli menee jalankulkuputki, joka kai joskus lähitulevaisuudessa saa yhdyskäytävän suoraan torin reunalle.

Molemmat tarjoavat sekä vohveleita sekä suolaisin että makein täyttein. Tällä kertaa Aiheita-blogin testiin valittiin vain makeat vaihtoehdot.

2.6.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Mikkelin vohvelit: satama vs. Naisvuori | Lue koko artikkeli »

Valokuvia Kalixin ja Keminmaan kirkoista

Ruotsin ja Suomen pohjoisimmat kivikirkot sijaitsevat Kalixissa ja Keminmaassa. Molemmat paikkakunnat ovat Perämeren rannalla, noin 60 kilometrin päässä toisistaan.

Kalixin, tai siis suomeksi Kainuun tai Alikainuun, kirkko on näistä kahdesta vanhempi. Sen rakentaminen lienee aloitettu jo 1400-luvun alkupuoliskolla. Käyttöön se vihittiin vuonna 1472. Keminmaan keskiaikainen kirkko on 1500-luvulta.

Vierailin molemmissa kirkoissa siskoni kanssa, kun palasimme Lapista etelään elokuun lopulla. Sää suosi meitä, ja pääsimme katsomaan molemmat kirkot kauniissa auringonpaisteessa. Kumpikaan kirkoista ei ollut varsinaisesti auki, mutta Kalixin kirkkoon pääsimme siivoajien siivellä. Keminmaan kirkon sisätiloja pääsimme katsomaan vain ikkunasta kurkkien.

9.10.2013 | Kommentit pois päältä artikkelissa Valokuvia Kalixin ja Keminmaan kirkoista | Lue koko artikkeli »

Kahvilasuosikki: Hannan Kaffila Mikkelin Wanhassa Talossa

Olen aiemminkin kehunut, että Mikkeli on kokoonsa nähden varsin monipuolinen kahvilakaupunki. Kahviloita on paljon, ja monet niistä ovat myös hyvätasoisia ja persoonallisiakin.

Uusi suosikkini kaupungin kahviloista löytyi lähes sattumalta. Olen kävellyt Savilahdenkatua pitkin tänäkin kesänä vaikka kuinka monta kertaa, mutta vielä vähän aikaa sitten luulin siinä Wanhaksi Taloksi itseään kutsuvan liikkeen olevan vain käsityöpuoti. Kahvilaksi se paljastui vasta, kun mikkeliläinen ystäväni ehdotti sitä tapaamispaikaksi.

Wanha Talo, jonka mikkeliläiset tuntenevat paremmin Pulkkisenkulmana, on yksi Mikkelin keskustan harvoista säästyneistä puurakennuksista. Vanhoista valokuvista näkee, ettei Mikkelissä ennen sotia paljon muunlaisia taloja ollutkaan. Osa meni päämajakaupungin pommituksissa ja loput purettiin sotin jälkeen suurempien kerrostalojen tieltä.

21.9.2013 | Kommentit pois päältä artikkelissa Kahvilasuosikki: Hannan Kaffila Mikkelin Wanhassa Talossa | Lue koko artikkeli »

Tule meille kylään: urbaanit asumismessut la 31.8.

Pienesti asuminen on paitsi pesämäisen tunnelmallista, myös ekotehokasta. Paitsi, että lämmitettäviä neliöitä on vähemmän, pieniä asuntoja mahtuu samalle alalle enemmän, mikä mahdollistaa korkeammat asukastiheydet ja kaupunkimaiset palvelut kävelyetäisyydellä.

Dodo ry järjestää Helsingissä lauantaina 31.8. Urbaanit asumismessut, joilla esitellään erilaisia tapoja asua viihtyisästi ja kaupunkimaisesti tilaa tuhlaamatta. Meidän kotimme Munkkisaaressa on yksi messukohteista. 16 neliön yksiömme ovet ovat auki Hernesaarenkatu 15:ssä klo 12–18.

Bloggasin asumisestamme tässä blogissa jo viisi vuotta sitten. Sen jälkeen on kuitenkin tapahtunut kaikenlaista. Meillä on ollut linjastosaneeraus. Paitsi, että saimme wc:n ja peseytymistilan uusiksi, niin teimme samalla remonttia muuallakin asunnossa. Niinpä täällä näyttää nyt ainakin osin erilaiselta kuin noissa viisi vuotta vanhoissa valokuvissa.

26.8.2013 | Kommentit pois päältä artikkelissa Tule meille kylään: urbaanit asumismessut la 31.8. | Lue koko artikkeli »

Heinälahden muuttuvat postinumerot

Julkishallinnossa on varmasti tarvetta monenlaisiin uudistuksiin, mutta turhan usein siellä keskitytään toissijaiseen näpertelyyn tai suorastaan haitalliseen kiusantekoon. Jos ei muuta keksitä, niin vaihdetaan vaikka saman kylän postinumeroa aina muutaman vuoden välein.

Heinälahti sijaitsee noin kymmenen kilometriä Mikkelin keskustasta kaakkoon. Joskus 1970-luvun alkupuolella siellä oli vielä kauppa ja oma postinumero – 52120 Heinälahti – ja olisiko ollut postitoimistokin? Minulla sellaisista ei ole omakohtaista muistikuvaa, sillä synnyin vasta 1974.

Minun lapsuudessani kylän osoite oli ”Heinälahti, 51999 Mikkeli”. Noita 999-päätteisiä postinumeroita käytettiin ilmeisesti haja-asutusalueilla, joilla ei ollut omaa postitoimistoa eikä postinumeroa, vaan joista asioitiin keskuskaupungin postikonttorissa. Sellainen kylä oli esimerkiksi Heinälahti, josta postipalveluita saadakseen piti mennä Mikkeliin.

20.8.2013 | 2 | Lue koko artikkeli »

Valokuvia Himalansaaren kirkosta Ristiinassa

Himalansaaren kylä sijaitsee keskeisellä paikalla hyvin vesireittien varrella Yövedellä. Silloin, kun Saimaa vielä oli Savon ja Etelä-Karjalan valtaväylä, Himalansaari oli lähiseudun keskus. Maanteitä pitkin kylä on kuitenkin kovin syrjässä.

Ristiinan kirkko on kylästä lähes parinkymmenen kilometrin päässä (maanteitse matkaa tulee vielä kymmenkunta lisää). Sata vuotta sitten se oli pitkä taival sunnuntaiaamuna taitettavaksi. Niinpä kyläläiset päättivät rakentaa Himalansaareen rukoushuoneen toimittamaan kyläkirkon virkaa. Rakennusmestari Kaarlo A. Honkavaaran suunnittelema puinen rakennus valmistui vuonna 1915.

Museovirasto on luokitellut Himalansaaren kylän, ja sen mukana kirkonkin, valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Nykyisin Himalansaari on, kuten muukin entisen Ristiinan kunnan alue, osa Mikkelin kaupunkia.

9.7.2013 | Kommentit pois päältä artikkelissa Valokuvia Himalansaaren kirkosta Ristiinassa | Lue koko artikkeli »