Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin
pakkoruotsi
Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "pakkoruotsi".
Pakkoruotsi kaventaa pitkien kielten valikoimaa
Ruotsi on suhteellisen helppo kieli oppia. Jos on kielipäätä, niin on turha tankata sitä pitkänä. Kannattaa mieluummin lukea pitkänä rakenteellisempia ja haastavampia kieliä, kuten vaikka saksaa, ranskaa tai venäjää. Tai siis kannattaisi, jos voisi.
Ruotsia ei kuitenkaan voi valita lyhyeksi C- tai D-kieleksi, vaan suomenkielisten on luettava sitä joko A- tai B-kielenä. Toiseksi niistä voisi tietysti valita jonkin haastavammankin kielen, mutta käytännössä tarjolla on ruotsin ohella lähinnä englantia.
Miksi näin? Siksi, että englanti on tarpeellinen ja ruotsi pakollinen. Jos lapsi opiskelee vain kahta kieltä – tai vanhemmat eivät vielä koulun alkuvuosina ole varmoja, kuinka moneen kieleen kielipää riittää – niin käytännössä pakollisen ruotsin rinnalle valitaan englanti. Kun nämä dominoivat pitkien kielten valintoja, niin käytännön syistä muita ei yleensä ole edes tarjolla.
4.2.2015 | 2 | Lue koko artikkeli »
Pakkoruotsi opettaa kriittisyyttä – ehkä liikaakin
Pakkoruotsi oli ensimmäinen yhteiskunnallinen asia, joka sai minut poliittisesti aktiiviseksi. Yläasteen lopulla ja lukiossa pyörittämämme pakkoruotsia vastustanut yhdistys sai jonkin asteista paikallista huomiota Mikkelissä. Se oli myös sysäys, joka sai minut mukaan puoluepolitiikkaan.
Kun olen lukenut silloisia mielipidekirjoituksiani, olen ilokseni havainnut, ettei niitä tarvitse häpeillä. Ylilyöntejä ei tullut. Masentavaa sen sijaan on huomata, ettei keskustelu ole yli 20 vuodessa edennyt yhtään mihinkään. Aivan samoja asioita käydään läpi nykyisissäkin ruotsin vapaaehtoistamista käsittelevissä keskusteluissa.
Näin jälkikäteen on kuitenkin myönnettävä, että saattoi pakkoruotsista sittenkin yksi hyöty olla. Se ei ollut se, että oppi ruotsia – etenkin, kun en useimpien muiden pakko-opiskelleiden tavoin sitä juurikaan oppinut. Sen sijaan pakkoruotsista vääntämällä oppi aimo annoksen tervettä yhteiskunnallista kriittisyyttä.
4.10.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Pakkoruotsi opettaa kriittisyyttä – ehkä liikaakin | Lue koko artikkeli »
Uskonnonvapaus, sananvapaus ja koulu
Loukkaako se uskonnonvapautta, jos koulun päivänavauksessa on kristillistä sisältöä tai jos kevätjuhlassa lauletaan Suvivirsi? Tätä mieltä vaikuttaisi olevan ainakin apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen.
Samalla logiikalla sitten ilmeisesti loukkaa sananvapautta, jos joutuu kuulemaan koulussa jotakin, mikä ei vastaa omaa näkemystä kyseessä olevasta asiasta.
Minä ymmärrän sananvapauden oikeudeksi sanoa näkemyksensä julkisesti. Jostakin syystä uskonnonvapaus taas halutaan ymmärtää takaperoisesti oikeudeksi olla kuulematta uskonnollista sisältöä, joka ei vastaa omaa vakaumusta tai vakaudettomuutta.
28.3.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Uskonnonvapaus, sananvapaus ja koulu | Lue koko artikkeli »
Kävin äänestämässä ennakkoon
Äänestin viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä eli eilen Helsingin kaupungintalolla. En ollut ainoa: äänestyspaikalle oli lähes puolen tunnin jono. Sain kuitenkin ääneni annettua.
Kuten aiemmin kirjoitin, valinta ei tällä kertaa ollut helppo. Kokoomuksella on Helsingissä paljon hyviä ehdokkaita, mutta kukaan ei silti osunut aivan nappiin.
Pähkäilin loppuvaiheessa kolmen eri ehdokkaan välillä. Ruodin heidän näkemyksiään ja vaalikonevastauksiaan alla.
13.4.2011 | Kommentit pois päältä artikkelissa Kävin äänestämässä ennakkoon | Lue koko artikkeli »
Kaikki suomen sanat aakkosesta öylättiin
Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen (Kotus) julkaisemassa nykysuomen sanalistassa on 94 110 sanaa. Aakkosissa ensimmäisenä on aakkonen ja viimeisenä öylätti. Listan lienee kätevä esimerkiksi sanojen oikeinkirjoitusta tarkistettaessa. Sanalistan voi hakea Kaino-aineistopalvelun sivuilta xml-muotoisena. Tiedosto sisältää itse sanojen lisäksi tietoa esimerkiksi sanojen taivutuksesta ja astevaihtelusta.
Sanalistan voi hakea myös Vesa Linja-ahon blogimerkinnästä. Linja-aho on puhdistanut listasta oheistiedot ja xml-merkkauksen, ja jättänyt jäljelle pelkän sanalistan txt-muodossa. Tuon blogimerkinnän kautta itsekin listan juuri äsken löysin.
Homonyymit esiintyvät listassa kahtena tai useampana kopiona. Homonymia tarkoittaa siis tässä yhteydessä sitä, että usealla eri asiaa tarkoittavalla sanalla on yhteinen kirjoitusasu. Sanan kirjoitusmuoto esiintyy siis listauksessa yhtä monta kertaa kuin sillä on eri merkityksiä (esim. kuusi on listassa kahdesti).
7.8.2010 | 1 | Lue koko artikkeli »
RSS 
- RSS-syöte: pakkoruotsi
- RSS-syöte: kaikki kirjoitukset
Keskeisimmät aihepiirit
- Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
- Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
- Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
- Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
- Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
- Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
- Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
- Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
- Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä