raamattu

Myytti ateistien hyvästä Raamattu-tuntemuksesta

Usein kuulee väitettävän, että ateistit tuntevat Raamatun paremmin kuin uskovat (ks. esim. Jyrki Kasvin toissapäiväinen tviitti). Tämä kuuluu kuitenkin sarjaan niitä asioita, joita aletaan pitää totena, kun niitä tarpeeksi toistellaan.

Tyypillinen ateistin kanssa käyty Raamattu-keskustelu alkaa niin, että ateisti nostaa esiin jonkin ongelmalliseksi katsomansa Raamatun kohdan tai ristiriitaisuuden. Tämä ei kuitenkaan perustu hänen omaan Raamatun tuntemukseensa, vaan hän on kaivanut kohdat jostakin valmiista argumenttilistasta, joita netissä on riittämin.

Usein ateisti käyttää vanhaa raamatunkäännöstä, vaikka tuskin itse sitä edes tietää. Se johtuu siitä, että hän käynyt kopioimassa argumenttinsa Vapaa-ajattelijat ry:n sivuilta, jossa argumenttilistaa ei ole vaivauduttu päivittämään uuden käännöksen mukaiseksi.

6.5.2013 | 2 | Lue koko artikkeli »

Lottovoitto: Jobin kohtalo vai talentti?

Kuinka toimia, jos iso lottopotti osuu kohdalle? Mitä rahoilla pitäisi tehdä, jos oman hyvinvointinsa kohottamisen ohella (tai sijaan) haluaisi saada aikaan myös hyvää? Entä, jos voittaja olisi kaiken lisäksi vieläpä kristitty?

Olen ajatellut, että lotossa voittaminen voisi olla vähän kuin Vanhan testamentin Jobin kohtalo, mutta käänteisenä. Jobhan oli nuhteeton ja varsin varakas mies. Saatana kuitenkin piikitteli Jumalaa sanoen Jobin hurskauden olevan vain seurausta siitä, että hänen elämänsä on niin siunattua. Saatanan mukaan Job hylkäisi Jumalan, jos häntä kohtaisi onnettomuus.

Useimmat varmaankin tuntevat tarinan. Kärsimykset ja koettelemukset seuraavat toisiaan, mutta Job pysyy uskollisena eikä kiroa Jumalaa. Lopulta hän saa kaiken menettämänsä Jumalalta takaisin kaksinkertaisena.

5.4.2011 | 3 | Lue koko artikkeli »

Veli-Pekka Tynkkynen hyökkää hatarin perustein

Ateistit ovat viime aikoina aktivoituneet vilkkaaseen lähetystyöhön. Eniten näkyvyyttä saivat kesällä muutaman bussin kylkeen ostetut bannerit, mutta lähetystyö jatkuu aktiivisesti niin blogeissa, keskustelupalstoilla kuin lehtien yleisönosastoilla.

Yksi aktiivisista lehtikirjoittelijoista on maantieteilijä Veli-Pekka Tynkkynen. Puolitoista viikkoa sitten Etelä-Saimaa julkaisi hänen kirjoituksensa Uskonto, valta ja hyvinvointiyhteiskunta. Kirjoitus on alla lainattuna pätkissä. Omat kommenttini olen kirjoittanut lainausten väliin.

VIIME AIKOINA mediassa on keskusteltu kiivaasti koulun elämänkatsomusaineiden sisällöstä, etenkin mahdollisesta uskonnonopetuksen muuttamisesta uskontotiedoksi. Kirkko on vastustanut ehdotusta vaatien jopa tiukempaan raamattuoppiin sidotun uskonnonopetuksen lisäämistä.

Vapaa-ajattelijat puolestaan pelkäävät kaikille yhteisen uskontotiedon olevan nykyinen uskonto-oppiaine uusissa vaatteissa. He tavoittelevat kaikille yhteistä, eri maailmankatsomuksia tasaveroisesti käsittelevää oppiainetta.

6.1.2010 | 7 | Lue koko artikkeli »

Vanha kaava vetää väkeä?

Mikael Agricolan kirkon päivämessussa oli eilen varsin mukavasti väkeä. Siellä ei ole tullut nyt kesällä käytyä, joten en tiedä, ovatko messun kävijämäärät pysyvämminkin lisääntyneet. Ehtoollisellakin väkeä riitti kolme lähes täyttä pöydällistä.

Agricolan kirkon klo 12 messussa käytetään vanhaa messukaavaa, josta ainakin itseä pidän huomattavasti enemmän kuin uudesta versiosta. Hyvä, jos se on alkanut vetää väkeä. Joskus aikaisemmin kuulin huhuja, että olisivat aikeissa lopettaa koko vanhan kaavan käytön.

Ehkä Agricola-hanke on tuonut uutta virtaa vanhoihinkin toimintamuotoihin.

Saarnavuorossa oli tällä kertaa aluekappalainen Matti T. Amnell. Saarna pohjautui päivän evankeliumitekstiin (Luuk. 6: 27–31), jossa kehotetaan rakastamaan vihamiehiään.

20.7.2009 | 2 | Lue koko artikkeli »

Ateistinen fundamentalismi

Fundamentalismi ei ole pelkästään uskovaisten juttu. Myös ateisteilla on oma fundamentalistisiipensä.

Uskovaisia ja ateististisia fundamentalisteja yhdistää se, että molemmat suhtautuvat yhtä yksioikoisesti uskontojen pyhiin kirjoituksiin – toki päinvastaisista näkökulmista. Minkäänlainen asiayhteyteen asettaminen tai muu tulkinta ei tule kysymykseen; tekstit on luettava niin kirjaimentarkasti kuin vain mahdollista. Siksi fundamentalistit usein päätyvätkin väittelemään keskenään.

12.7.2009 | 8 | Lue koko artikkeli »

Ei profeetta omalla maallaan

Eilisessä messussa Agricolan kirkossa oli oikein kesäinen tunnelma ainakin siinä mielessä, että kaikki tuntuivat olevan kesälomalla. Kukaan ei muistanut kertoa synnintunnustuksen numeroa, pari virttä veisattiin eri järjestyksessä kuin ne oli taululle merkitty ja pappi luki evankeliumitekstin kahteen kertaan.

Messun jälkeen kuulin vielä sivusta, kun joku morsiuspari (tai lähinnä morsian) tiuski papille siitä, että heidän kuulutuksensa oli jätetty lukematta.

Mikä siinä onkin, että kun asiat alkavat mennä pieleen, niin usein ne sitten kerääntyvät ja menevät pieleen oikein joukolla?

Osa sekaannuksista saattoi johtua siitä, ettei liturgia- ja saarnavuorossa ollut pastori Tiina Silvo välttämättä ollut kauhean tottunut Agricolassa noudatettavaan vanhaan messukaavaan. Tuo evankeliumipätkä taitaa olla niissä vähän eri kohdissa, ja nyt tuli luettua molempien mukaan. Mutta kertaushan on opintojen äiti. Itse saarna oli kuitenkin varsin mainio.

28.7.2008 | 1 | Lue koko artikkeli »

Kuinka käytät talenttisi?

Viime sunnuntain messussa evankeliumitekstinä oli hankalankuuloinen vertaus isännästä, joka maasta poistuessaan uskoi palvelijoilleen eri määriä rahaa hoidettavakseen (Matt. 25:14-30). Viisi talenttia saanut sijoitti ne, ja hankki toiset viisi lisää, ja kaksi talenttia saanut teki vastaavan tempun. Mutta yhden talentin saanut hautasi rahan maahan ja palautti isännän palatessa tälle vain omansa. Isäntä suuttui:

Jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on. Heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen. Siellä itketään ja kiristellään hampaita.

22.7.2008 | 2 | Lue koko artikkeli »

Kyytiin hyppäämisestä

Eilen oli toinen sunnuntai helluntaista ja kirkkovuoden teemana oli ”Katoavat ja katoamattomat aarteet”. Olin vaimon ja erään kaverimme kanssa Lähetyskirkossa, jossa oli kevään viimeinen messu ennen kesätaukoa. Saarna- ja liturgiavuorossa oli pastori Heikki Hilvo.

Päivän evankeliumiteksti oli Luukkaan evankeliumista (Luuk. 12: 13–21). Siinä Jeesus sanoo: ”Karttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta. Ei kukaan voi rakentaa elämäänsä omaisuuden varaan, vaikka sitä olisi kuinka paljon tahansa.”

26.5.2008 | Kommentit pois päältä artikkelissa Kyytiin hyppäämisestä | Lue koko artikkeli »

Pyhä kolmiyhteisyys

Aloitan tällä kirjoituksella saarnabloggaamisen. Ihan jokasunnuntainen tapa tästä tuskin tulee, kun ei joka viikko tule käytyä kirkossakaan, ja aina ei saarnasta jää mitään mieleen. Mutta silloin jos jotain jää, kirjoitan siitä tänne (vaikka sitten ehtisi mennä maanantain puolelle, kuten nyt aloituskerralla).

Eilen oli Pyhän Kolminaisuuden päivä, ja kävin messussa Johanneksenkirkossa. Liturgian ja saarnan hoiti Johanneksen kappalainen Ermo Äikää.

19.5.2008 | 1 | Lue koko artikkeli »

Raamattu tiivistettynä

Anglikaanipastori Michael Hinton tiivisti Raamatun muutama vuosi sitten 50 lyhyeen lukuun. Nyt se on käännetty myös suomeksi ja julkaistu Suomen Lähetysseuran kustantamana. Minäkään kun en ole ikinä saanut koko suurta kirjaa luettua, niin tällainen lyhyt versio on oikein tervetullut. Kirjan nimi on Raamattu 100 minuutissa, mutta vähän kauemmin minulta meni, kun luin sen bussimatkalla Mikkeliin.

7.4.2008 | Kommentit pois päältä artikkelissa Raamattu tiivistettynä | Lue koko artikkeli »