ruoka

Uusi vegaanisubi kaksi kertaa maistettuna

Paastonajan ruokavaliooni on useina vuosina kuulunut Subwayn kasvispihvipatonki, joka on perjantaisin ollut päivän subina. Nyt se on päivitetty uuteen mausteisemmaksi mainostettuun vegaaniversioon Subway Vegan Delite. Mielenkiinnolla testasin.

Minulla on ollut tapana ottaa kasvipihvisubi tulisella kastikkeella, mutta koska tätä mainostettiin mausteisempana versiona – ja jotta voisin paremmin maistaa uuden version maun – pyysin ensimmäisen vegaanisubini makeasipulikastikkeen ja öljyn kera. Se ei kuitenkaan osoittautunut erityisen onnistuneeksi valinnaksi, sillä pihvin maku – vaikka se aiempaa kasvispihviä mausteisempi olikin – oli tunkkainen. Ei voi sanoa, että olisin siitä erityisemmin pitänyt.

28.2.2018 | 1 | Lue koko artikkeli »

Testattua: Findus-mikroranskalaiset

Kaipasin jotain nopeaa ja helppoa lisuketta illaksi. Alepan pakastekaapissa huomasin itselleni aiemmin tuntemattoman tuotteen: Finduksen mikroaaltouunissa valmistettavat ranskalaiset (”mikrovalmiit ranskanperunat”). Konsepti epäilytti: ennakko-odotukseni oli, että olisivat jotain vetisiä lötköjä. Päätin kuitenkin kokeilla.

Laitoin ranskalaiset ohjeen mukaisesti kolmeksi minuutiksi mikroon, lisäsin suolaa ja aloin syömään. Rakenne oli hämmentävän hyvä – lähes samanlainen kuin pikaruokapaikkojen uppopaistetuissa ranskalaisissa. Väriltäänkin menevät varmasti tulevista EU-normeista läpi (ks. Yle 25.11.17). Eikä maussakaan ollut valittamista.

25.11.2017 | 1 | Lue koko artikkeli »

En tiedä pizzasta, mutta hampurilaiseen ananas sopii

Olen Twitterissä ja Facebookissa huomannut monien ottaneen vahvasti kantaa siihen, että ananas ei sovi pizzaan. Ananaksen puolustajat ovat olleet harvemmassa. Koska en erityisemmin välitä pizzasta ylipäänsä, niin en ota tähän asiaan kantaa.

Sen sijaan kerron, että mielestäni ananas sopii erityisen hyvin hampurilaisen väliin. Siksi onkin hämmentävää, että ananashampurilaisia saa niin harvasta paikasta. Perinteisten grillikioskien valikoimaan se usein kuuluu, mutta ketjuhampurilaispaikoista ananasta taitaa olla tarjolla vain vähän pienemmissä ketjuissa, kuten Hampuriksella ja Snackyllä.

4.3.2017 | 3 | Lue koko artikkeli »

Ei ole Dominicakaan enää entisensä

Samoissa paikoissa toistuvasti käymisessä on ainakin se kiva puoli, että voi seurata, kuinka paikat muuttuvat. Tämä on neljäs vierailuni Dominicalle. Edelliset olivat 1993, 1999 ja 2007. Aikaa viimeisimmästä käynnistäni on siis vähän yli yhdeksän vuotta.

Olen ollut Dominicalla nyt vasta kaksi päivää, ja siitäkin suurimman osan pääkaupungissa Roseaussa, joten ehkä on vielä vähän aikaista tehdä pitkälle meneviä havaintoja. Jotain jo olen kuitenkin laittanut merkille.

Aloitetaan ravintoloista. Vuonna 1993 kaikkien listalla oli lähinnä ns. kreolilautanen, jossa kalan tai kanan lisukkeena on riisiä, papuja, ”provisoita” ja jokunen vihannes.

Provisiot tarkoittavat perunan sukuisia mukulakasveja, kuten tanniaa, jamssia ja bataattia. Nimi tulee siitä, että orjat saivat aikoinaan kasvattaa niitä omaan käyttöönsä omilla ”provisiomaillaan”.

19.1.2017 | 8 | Lue koko artikkeli »

Kuinka voi ananashillo olla näin hyvää?

Vuosaaren Columbuksen K-Supermarketissa silmiini osui hillotarjous: pieniä mansikka- ja ananashillopurkkeja oli poistomyynnissä euron per tölkki. Ostin pari tölkillistä molempia.

Kun sitten kotona avasin toisen ananashilloista, mieleeni tulvahti makumuisto viime Dominican-matkalta. Siellä oli kaikkialla tarjolla hedelmämehuja, mutta yleensä ne olivat tuorepuristettuja. Yhden kerran, itärannikolla Rosalien tietyvillä, saimme kalinagointiaanin valmistaa ananasmehua, joka oli ilmeisestikin tuorepuristamisen sijaan keitetty (nautittaessa kylläkin kylmää). Se oli aivan erilaista kuin tuore ananasmehu, mutta todella hyvää silti – jollei jopa parempaa.

23.11.2016 | 1 | Lue koko artikkeli »

Vielä pari huomiota Hesburger-kohuun liittyen

Anonyymi tvitteristi kertoi 20 minuuttia ennen sulkemisaikaa ravintolaan sisään tulleeseen Trump-lippistä pitäneeseen ”jäbään” liittyen, että ”ois tehny mieli sylkästä sen purilaiseen.” Tviittaajan henkilöllisyys ja työpaikka selvitettiin sillä seurauksella, että hän menetti työpaikkansa.

Tätä asiaa on pari päivää puita julkisuudessa niin, että se lienee uutisia seuraaville pääpiirteissään tuttu. Pari seikkaa on kuitenkin jäänyt vähäiselle huomiolle.

Ensinnäkin, tuo mainittu tviitti ei ollut ainoa, jonka nimimerkki ”eeli” asiasta kirjoitti. Heti perään hän oli julkaissut toisenkin tviitin:

17.11.2016 | 1 | Lue koko artikkeli »

Unkarilainen paprikatahna, versio 2.0

Kirjoitin pari vuotta sitten Unkarista tuomastamme unkarilaisesta paprikatahnasta. Kommenteissa minulle kerrottiin, että tahnaa saa myös Prismasta – tosin ei aivan samaa tuotetta, vaan lasipurkkiin pakattua ”Makumestarin Unkarin Herkut paprikatahna” -nimistä tuotetta. Unkarissa sekin kuitenkin on valmistettu.

Unkarista tuomamme paprikatahnalasti oli kuitenkin sen verran kookas, ettei tarvetta lähteä tutkimaan Prisman maustetahnahyllyjä heti käynyt akuutiksi. Asia pysyi kuitenkin mielessäni. Kun Unkarin-tuomiset lopulta loppuivat ja paprikatahnanpuutos alkoi tuntua ylitsepääsemättömältä, piti Itäkeskuksen Prismassa sitten lähteä etsimään tavaraa hyllystä. Ja kyllähän sitä löytyikin.

6.9.2016 | Kommentit pois päältä artikkelissa Unkarilainen paprikatahna, versio 2.0 | Lue koko artikkeli »

Mistä tiesikin vasenkätiseksi?

Tänään 13. elokuuta on taas kansainvälinen vasenkätisten päivä. Sen kunniaksi blogissa on tällä kertaa pieni muistelo kesäkuiselta ravintolakäynniltä.

Vietimme Marin kanssa päivän Tallinnassa ja päätimme syödä keskiaikaisittain (etenkin Mari pitää kovasti keskiaikaruoasta). Koska Olde Hansa on jo muutaman kerran kokeiltu, niin menimme tällä kertaa kadun toisella puolella sijaitsevaan ravintola Peppersackiin.

En tiedä, kiinnittikö tarjoilija pääruokaa syödessäni huomiota vasenkätisyyteeni vai oliko se vain puhdas vahinko tai muuten vain talon tapa, mutta jälkiruokaa tarjoillessa hän toi annoksen pöytään niin, että lusikka oli asetettu lautasen vasemman puolelle. Mari ei tilannut jälkiruokaa, joten ei voitu vertailevasti tutkia, olisiko hänelle tarjoiltu oikeakätisesti.

13.8.2016 | Kommentit pois päältä artikkelissa Mistä tiesikin vasenkätiseksi? | Lue koko artikkeli »

Toukokuun lopun maistelut

Toistuva aihe tässä blogissa ovat erilaiset ruokajutut, yleensä uutuudet, joita on tullut maisteltua. Ihan kaikista maistelemisista en tänne juttua kirjoita, mutta viime aikoina niitä on tullut vähän enemmän (tai sitten muista aiheista on tullut juttua suhteessa vähemmän).

Yhdistelen tällä kertaa useamman maistelun samaan artikkeliin. Näinä toukokuun viimeisinä päivinä on siis tullut kokeiltua ainakin seuraavia syötäviä asioita: Villen Pelmenit (Deliciest), 100% ohraleipä (Uotilan leipomo), Savu- ja Pippuri-meetvurstit (Snellman) sekä Dumle Snacks Cola (Fazer).

31.5.2016 | Kommentit pois päältä artikkelissa Toukokuun lopun maistelut | Lue koko artikkeli »

Marabou olisi voinut juhlistaa synttäreitään makoisamminkin

Ruotsalainen makeisvalmistaja Marabou täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhlan kunniaksi Marabou on tuonut markkinoille rajoitetun erän Happy Birthday -suklaata, jossa on maitosuklaan seassa toffee- ja vaniljafudgea.

Makukokemus oli kovin valju. Fudge ei anna maitosuklaalle mitään kontrastia eikä sen maku oikein nouse edes esiin. Valjuutta kuvaa sekin, että unohdin koko suklaan maistamisen jälkeen yli viikoksi. Muistin, että olin aikonut kirjoittaa siitä blogiin vasta, kun valokuvia koneella selaillessani löysin levyn kääreestä ottamani kuvat.

Minua ainakaan ei haittaa, että tämä suklaa on ”limited edition”. En kaipaa toista levyllistä.

27.5.2016 | Kommentit pois päältä artikkelissa Marabou olisi voinut juhlistaa synttäreitään makoisamminkin | Lue koko artikkeli »

Omar-munkit olisivat parempia hillotäytteellä

Vappuna piti tietysti saada munkkeja, mutta perinteiset hillomunkit olivat päässeet lähi-Alepasta loppumaan. Uusia Omar-munkkeja kuitenkin oli, joten tänä vappuna herkuteltiin niillä.

Raadin tuomio munkeista oli melko yksimielinen*: hyvää, mutta olisi parempaa, jos kreemin sijaan täytteenä olisi vadelmahilloa kuten berliininmunkeissakin. Nyt kokonaisuus jäi vähän ryhdittömäksi. Hapan hillo olisi antanut kreemitäytettä paremman kontrastin munkin Omar-päällysteelle.

Saatan silti ostaa Omar-munkin joskus uudestaankin.

4.5.2016 | Kommentit pois päältä artikkelissa Omar-munkit olisivat parempia hillotäytteellä | Lue koko artikkeli »

Penkkareiden parhaat karkkipaikat Helsingissä

Ylihuomenna, eli torstaina 18. helmikuuta 2016, on taas penkkarit (penkinpainajaiset). Abit viettävät viimeistä lukiopäiväänsä ja matkustavat kuorma-autojen lavoilla hassusti pukeutuneina heittämässä karkkeja ohikulkijoille.

Tänä vuonna penkkarit osuvat paastonaikaan, joten en itse lähde karkkeja metsästämään. Jos kohdalle osun, saatan muutaman ottaa pääsiäistä odottamaan. Monena vuonna olen kyllä käynyt, jos vain olen ollut kotona, koska asun sopivasti ihan kulman takana Helsingin parhaista karkinmetsästyspaikoista.

16.2.2016 | 2 | Lue koko artikkeli »

Kauppahalleihin eloa myös iltaisin

Matkoilla on mukava kurkata sisään kauppahalleihin, ehkä ostaakin niistä jotain. Ovat usein värikkäitä ja eläväisiä paikkoja. Niinpä käväisin myös Las Palmasin satamakauppahallissa (Mercado del Puerto de la Luz), josta sisäkuva yllä. Olen eläväisempiäkin kauppahalleja nähnyt, mutta ei tuo hassumpi ollut: ruokatarvikkeita oli myynnissä ja reunoilla muutama ravintola. Johonkin ravintoloista olisin voinut istahtaa lounastamaan, kun sen aika olisi sopivasti ollut, mutta olivat turhan täysiä.

Yllätyksekseni samainen kauppahalli oli paljon eläväisempi, kun vierailin siinä uudestaan illalla. Hedelmä- ja lihakojut olivat laittaneet luukkunsa kiinni, mutta niiden eteen oli tuotu myyntipöytiä, joilla kaupattiin vaatteita, koruja ym. tavaraa.

30.1.2016 | Kommentit pois päältä artikkelissa Kauppahalleihin eloa myös iltaisin | Lue koko artikkeli »

Lidlin uusi omenapiirakka

Lidlin paistotuotehyllyyn oli valikoimaan jo aiemmin kuuluneiden omenataskujen rinnalle ilmestynyt omenamurupiirakoita (vai miksi niitä pitäisi sanoa: omenavuoka, omenapiirakka?).

Pitihän sellaista kokeilla. Lämmitin piirakkaa vähän uunissa ja laitoin päälle myös Lidlistä ostamaani Kingfrais Bourbon Vanilla -vanukasta. Kovin paljon tätä vaativampia kokkauksia minulta on turha odottaakaan. Hyvää oli, toivottavasti pysyy valikoimassa.

19.11.2015 | 1 | Lue koko artikkeli »

Fazerin Winter Edition -maitosuklaa – hyvää sekin

Jatketaan suklaiden maistelua. Parin Maraboun jälkeen vuorossa on Fazerin talvisuklaa eli Winter Edition, tällä kertaa maitosuklaana. Vastaavaa talviversiota on ainakin aiemmin ollut saatavilla tummana suklaana, mutta tämän maitosuklaaversion havaitsin vasta äskettäin.

Winter Edition muistuttaa paljon Fazerin joulusuklaata, joka on yksi suosikeistani – ja vaimon myös. Mari oli sitä mieltä, että joulusuklaa veisi näistä voiton. Ainakin joulumausteet maistuvat siinä vahvemmin. Saatan olla samaa mieltä, mutta se vaatisi kyllä maistelua rinnakkain.

Joulusuklaasta poikkeavan vivahteen tälle talvisuklaalle antavat kuivatut karpalot. Niiden makua pitää tosin hetki etsiskellä, kun suklaata kielen päällä pyörittelee. Selvemmin se tuntuu jälkimaussa, jossa on aavistus karvautta.

10.10.2015 | 1 | Lue koko artikkeli »

Maraboun uusi lounassuklaa on oikein makoisaa

Ehdin vasta pari viikkoa sitten kehua Maraboun Japp-suklaalevyn. Nyt maistoin sitten uutta Kvikk Lunsj -suklaata. Tarkoittanee pikalounasta? Tai itse asiassa jo toisen kerran maistoin, sillä pitäähän sitä uutuustuotetta pari kertaa ennen kunnollista arviota testata.

Suklaan seassa on norjalaisia keksinmuruja ja merisuolaa. Sen, että Kvikk Lunsj on norjalainen, opin Sockerbiten-blogista. En ole varsinaisesti ollut suolaisen ja makean yhdistelemisen fani, mutta täytyy myöntää, että tässä se toimii. Eikä tämä ensimmäinen kerta ole. Ehkä minä sitten kuitenkin pidän moisesta yhdistelystä. Keksinmurutkin ovat kivoja, antavat suklaaseen vähän krispimäisen tunnun. Vaimokin tykkäsi.

Sockerbitenissä valittivat yhdistelmää tylsäksi, mutta eipä se haittaa. En ehkä kuitenkaan lounasta tuolla korvaisi – ainakaan kovin usein – mutta hyvää se oli.

28.9.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Maraboun uusi lounassuklaa on oikein makoisaa | Lue koko artikkeli »

Kermamunkki vai berliininmunkki? Molemmat!

Kuinka monta kertaa sitä onkaan kahvilassa miettinyt, että ottaisiko kermamunkin vai berliininmunkin? Sastamalalainen Pyymäen leipomo on keksinyt ongelmaan oivan ratkaisun: kermatäytteinen berliininmunkki.

Nimeltään tuo yhdistelmä lienee rosinamunkki. En tiedä, mistä nimi tulee. Jollakin sivulla tosin sanottiin, että rosinamunkissa kuorrutteen pitäisi olla valkoista. Välissä on kermavaahtoa (vai lieneekö jotain kreemiä?) ja hilloa.

Sastamalasta asti en käynyt munkkia hakemassa, vaan niitä oli lauantaina myynnissä Ruoholahden K-Citymarketissa Helsingissä. Munkki olisi ollut varmasti maittavimmillaan mahdollisimman tuoreena, mutta ei siinä valittelemista ollut seuraavana aamunakaan. Sen verran herkkua oli, että saatan ostaa toisenkin kerran.

29.3.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Kermamunkki vai berliininmunkki? Molemmat! | Lue koko artikkeli »

Unkarilainen paprikatahna on herkkua tulisena

Unkarilainen paprikatahna on ollut suurta herkkuani siitä asti, kun unkarilainen ystävä sitä kerran toi tuliaiseksi joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla. Valitettavasti en vieraile Unkarissa kovin usein, joten tähän asti se on jäänyt harvinaiseksi herkuksi. Viime kesän reissulta toimme sitä kuitenkin kotiin sen verran reilusti, ettei ihan heti lopu.

Unkarilaisista ruokakaupoista paprikatahnaa saa kahtena eri vahvuutena: mietona (”csemege”) ja tulisena (”csipős”). Saatavuuden perusteella päättelin, että se miedompi lienee unkarilaisten keskuudessa suositumpi versio. Meillä on kuitenkin tykästytty enemmän tuohon tulisempaan. Siitä ovat pitäneet myös useat ystävämme, jotka tahnaa ovat päässeet maistamaan.

Tahnaa voi käyttää jotakuinkin niin kuin ketsuppiakin. En ole aivan varma, kuinka unkarilaiset itse sitä käyttävät. Arvelisin, että pääasiassa ruoanlaittoon, mihin se oikein hyvin sopiikin. Hyvin sitä voi silti laittaa sellaisenaankin vaikka makkaran päälle.

20.12.2014 | 4 | Lue koko artikkeli »

Alko ja marketit -keskustelun unohdetut pointit

Alkon toimitusjohtaja Hille Korhonen ei usko johtamansa yrityksen kilpailukykyyn kilpailluilla markkinoilla. Hänen mukaansa Alkon kaltaisella erikoisliikeketjulla ei olisi merkitystä, jos viinejä voisi ostaa tavallisista ruokakaupoista. ”Silloinhan pitäisi myös vapauttaa kossut huoltoasemille tai R-kioskeille”, Korhonen sanoo Nykypäivän haastattelussa (Verkkouutiset 6.12.14).

Etenkin Alkon uudemmat myymälät ovat yleensä suurten ruokakauppojen kupeessa. Sillä, mikä kauppa Alkon kylkeensä saa, on iso merkitys kyseiselle kaupalle ja sen kilpailijalle: Alko nostaa viereisen myymälän myyntiä 10–15 prosenttia. Valtaosa Alkoista on S- ja K-duopolin liikkeiden kupeessa, mutta viime aikoina myös Lidl ja Suomen Lähikauppa (Siwat ja Valintatalot) ovat saaneet joitakin kylkeensä.

Eri kaupparyhmittymen tasapuolisempi kohtelu on ollut viime aikoina kiitettävästi esillä, kun Alkon liikepaikkapolitiikasta on käyty keskustelua. Pari muuta pointtia sen sijaan usein unohtuu.

6.12.2014 | 2 | Lue koko artikkeli »

Fazerin Wienernougat päihittää ”alkuperäisen”

Salzburgin lentokentällä oli myynnissä Heindlin valmistamia ”Original Wiener Nougat” -konvehtirasioita. Sellainen oli tietysti ostettava, jotta voi verrata, pärjääkö kotoiselle Fazerin versiolle wieniläisistä nougatmakeista.

Pettymykseksemme Heindlin konvehdit eivät olleet aivan priimassa kunnossa. Kuten oheisesta kuvasta näkyy, niin joko ne olivat päässeet jossakin välissä lämpenemään tai sitten olivat olleet siellä kentällä myynnissä jo jonkin aikaa. Ulkonäkö oli kärsinyt, ja varmaan makukin.

Maistelimme Heindlin wienernougaita silti rinnan Fazerin kanssa. Ne olivat varsin tavanomaisen oloisia nougat-täytteisiä suklaakonvehteja, joista osassa oli nougat’n lisäksi jotain muutakin makua. Ainakin kahvia oli joissakin.

9.9.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Fazerin Wienernougat päihittää ”alkuperäisen” | Lue koko artikkeli »

Nellie Dellies -stevia-karkit eivät ole kovin hyviä

Eko- ja terveyshenkiset, tanskalaiset stevialla makeutetut Toms Nellie Dellies Wildberries -karkit eivät ole kovin hyviä.

Päätin hetken mielijohteesta kokeilla, miltä stevialla makeutetut viinikumit maistuvat, kun näin niitä K-Market Robertin karkkihyllyssä. Mikään uutuus Toms Nellie Dellies -karkit eivät taida enää olla, vaan ilmeisesti ovat olleet saatavilla jo useamman vuoden ajan. Minun silmääni eivät kuitenaan olleet aiemmin osuneet.

Hintaa 90 gramman pussilla oli lähemmäs kolme kuin kaksi euroa, joten mistään halpakarkeista ei ole kyse. Karkit ovat kivan näköisiä hieman normaalikarkkeja luonnollisimpine väreineen ja suutuntumakin oli hyvä. Maku oli kuitenkin pettymys.

5.7.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Nellie Dellies -stevia-karkit eivät ole kovin hyviä | Lue koko artikkeli »

Teetestissä Dooars Putharjhora First Flush

Kevään uuden teesadon maisteleminen on vuotuisia teenystävän tähtihetkiä. Tänä vuonna se meinasi muiden kiireiden keskellä päästä unohtumaan, ja niinpä maistelin uutta satoa vasta näin kesäkuussa.

Helsingissä on nykyään kelpo määrä erilaisia teekauppoja. Demmers Teehaus Punavuoressa (Annankatu 13) oli itselleni uusi tuttavuus. Kysyin kevään uusia darjeeling-teelaatuja, ja niitä olisi ollut tarjolla kahtakin erilaista. Myyjä oli kuitenkin sitä mieltä, että läheltä Darjeelingin aluetta, mutta alempana, sijaitsevalta Dooarsin teealueelta olisi tänä keväänä tullut onnistuneempi sato. Päätin kokeilla. Oli halvempaakin kuin tarjolla olleet darjeelingteet.

Vähän myöhässä olin toki liikkeellä, sillä alempana sijaitsevilta teeviljelmiltä sato tulee aikaisemmin keväällä. Tämän kevään dooarsteeitä lienee ollut tarjolla jo useamman kuukauden ajan. Maku oli silti edelleen tuore ja varsin darjeelingmainen.

25.6.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Teetestissä Dooars Putharjhora First Flush | Lue koko artikkeli »

Hernesaaren hiiligrilli on nyt auki

Hernesaarenrantaan talven yli rakenteilla ollut hiiligrilli, Birgitta Hernesaari, on nyt avannut ovensa ja terassinsa asiakkaille. Aiheita-blogin testiryhmä kävi heti paikalla.

Tarjolla olisi ollut myös grillituotteita, ainakin hampurilaisia, mutta tällä kertaa testimme keskittyi makeisiin kahvilatarjonnaisiin. Suklaakakku olikin erityisen makoisaa eikä raparperipiirakassakaan moittimista ollut – etenkin, kun sen kanssa sai pehmistä.

Mari kehui myös lattea onnistuneeksi. Irtoteevalikoima ei ollut erityisen laaja, mutta kuitenkin laadukas. Valitsin juomaksi vihreää, tässä blogissa jo aiemmin maisteltua Huangshan maofeng -teetä.

6.6.2014 | 2 | Lue koko artikkeli »

Mikkelin vohvelit: satama vs. Naisvuori

Mikkelin keskustan on liepeillä on kaksi perinteikästä kesäkahvilaa, jotka molemmat ylpeilevät vohveleillaan: Satamapaviljonki ja Café Naisvuori. Pitihän ne näin kesän alkajaisiksi käydä testaamassa.

Kumpikaan kahviloista ei ole aivan keskustassa. Naisvuoren kahvilaan päästäkseen on – yllätys, yllätys – kiivettävä ensin mäen laelle. Satama taas on rautatien toisella puolella. Raiteiden yli menee jalankulkuputki, joka kai joskus lähitulevaisuudessa saa yhdyskäytävän suoraan torin reunalle.

Molemmat tarjoavat sekä vohveleita sekä suolaisin että makein täyttein. Tällä kertaa Aiheita-blogin testiin valittiin vain makeat vaihtoehdot.

2.6.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Mikkelin vohvelit: satama vs. Naisvuori | Lue koko artikkeli »

Metsästäjänlihasäilyke

Kuinka siinä näin pääsi käymään? Voittiko hirvi tällä kertaa vai tuliko siirtolohkareen takaa vastaan karhu?

Nämä brutaalilta kuulostavat lihajalosteet on ostettu Kylmänen Food Oy:n tehtaanmyymälästä Pudasjärveltä. Eivät olleet kalliita ja myös maistuivat hyvältä.

14.5.2014 | Kommentit pois päältä artikkelissa Metsästäjänlihasäilyke | Lue koko artikkeli »