ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

sää

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "sää".

Maa valkoisena toukokuussa

Toukokuinen lumisade Kampissa

Välillä paistaa aurinko; välillä sataa lunta niin, että on maa valkoisena. On tämä kummallinen toukokuu. Muistan, että joskus on satanut lunta äitienpäivänä, mutta ei sentään monena päivänä peräkkäin.

Kuva yllä on eiliseltä Kampissa. Alempana muutama äsken otettu:

Intiaanikesä: mikä se on ja mistä se on saanut nimensä?

Hevonen Hakunilassa

Iltalehdessä lupaillaan intiaanikesää ensi viikolle (IL 5.9.12). Olisihan se tosiaan kiva jonkinlaista kesää vielä saada. Mutta mistä intiaanikesässä on kyse?

Sana juontaa juurensa Pohjois-Amerikkaan, kuten arvata saattaa. Wikipediassa (Indian summer) luetellaan useita mahdollisia vaihtoehtoja, mistä se voisi olla peräisin.

Uuden Englannin ja New Yorkin siirtokunnissa intiaanikesä ei viitannut erityisen kesäisiin olosuhteisiin eikä se liittynyt edes syksyyn, vaan lumien väliaikaiseen sulamiseen tammikuussa. Intiaanien hyökkäykset siirtokuntia vastaan tapahtuivat usein juuri tuona aikana.

Toisaalta vastaava selitys saattaisi liittyä myös syksyisempään ajankohtaan. Intiaanien hyökkäykset keskeytyivät usein lumen sataessa maahan, mutta takakesän aikana niitä saattoi olla odotettavissa uudestaan.

Tulee se kevät sieltä vielä

Voikukat, Ruoholahti

Vaikka ulkona onkin julmasti pakkasta, lumipyryä ja vaikka mitä muutakin ikävää, niin kyllä se kevät – ja sen jälkeen kesäkin – sieltä vielä tulee. Siitä muistuttamaan ja talvista ankeutta ilahduttamaan laitoin tähän valokuvan voikukista.

Minun piti itse asiassa tarkistaa Wikipediasta, että kyseessä ovat voikukat. Leskenlehdet kun ovat kovasti samannäköisiä ja yleensä ilmestyvätkin keväällä voikukkia aikaisemmin. Nuo kukat ovat kuitenkin voikukkia. Kukkien lehdet sen paljastavat.

Kuvan voikukat ovat viime keväältä. Kuvasin ne Tammasaarenlaiturilla, eli Kaapelitehtaan takana Ruoholahdessa, toukokuun 18. päivänä.

Tätä on talvi

Perämiehenkatu joulukuussa

Kävin iltapäivällä kaupassa. Menomatkalla satoi rakeita, palatessa räntää.

Minun piti kirjoittaa tänne blogiin iloisia kesäjuttuja, mutta laitetaan tänne väliin kuitenkin tällainen vuodatus talven ankeudesta.

Katsokaa nyt vaikka tuota kuvaa. Kello on siinä vasta puoli kolme iltapäivällä, ja silti on jo hämärää. Eikä se pimeys pahinta ole, vaan sää. Räntää, rakeita, lumipyryä, pakkasta, niistä on talvi tehty. Ja liukkaista keleistä – joka talvi olen lentänyt nurin monta kertaa. Kuinka selviän sitten, kun minusta tulee vanhus?

Kun alkutalven räntä loppuu, niin sitten tulevat liikkumisen estävät lumikinokset. Joskus kevättalvesta saattaa olla hetkiä, jolloin on auringonpaistetta ja sinänsä ihan kaunista, mutta silti hyytävän kylmää. Talvipukeutuminen pysyy rasitteena kevääseen asti.

Jakutskin Neitsyt Maria

Maantie Karkkilassa

Tänä talvena kylmää on riittänyt, eikä vain Suomessa. Poikkeuksellisen kylmää on ollut myös monessa muussa paikassa niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Kylmyys ja lumi on saanut monessa paikassa normaalit kuviot sekaisin. Tämä näyttää kummastuttavan joitakin bloggaajia.

Syksy on ankeaa aikaa

Syksyllä sataa

Alkusyksy on itse asiassa varsin mukava vuodenaika. Etenkin tänä vuonna aurinkoisia päiviä riitti varsin pitkään. Puut ovat kauniita punertavissa ja keltaisissa sävyissään. Lämpötila ei tietysti ole enää kesäinen, mutta kyllä senkin silti sietää.

Nyt ollaan kuitenkin päästy jo siihen vaiheeseen syksyä, josta tuskin kukaan oikeastaan pitää. Tai ehkä jotkut koirat pitävät (tämänsyksyisen hoitokoiramme ansiosta olen ymmärtänyt, mistä käsite ”koiranilma” tulee).

Onneksi on Internet. Enää ei tarvitse lähteä ulos sateeseen päästäkseen vaikkapa yliopiston kirjastoon. Kiitos verkkoaineistojen, fyysiset kirjastot käyvät koko ajan tarpeettomammiksi. Nyt alkaa olla jo vaikea käsittää, kuinka tutkimusta tehtiin ennen Google Scholaria (vaikkei kyseinen palvelu vielä ole päässyt edes pois betasta).

Kirsikkapuut kukkivat Roihuvuoressa

Kirsikkapuut

Tänä viikonloppuna kannattaa mennä Roihuvuoreen, sillä kirsikkapuut ovat nyt kukassa. Erityisen hienoja ne ovat japanilaistyyppisessä puutarhassa, joka sijaitsee Roihuvuorentien varrella noin numeroiden 12–16 kohdalla. Kirsikkapuut ovat ihan tien reunassa, itse puutarha hieman syvemmällä niiden takana.

Kirsikkapuita on myös Kirsikkapuistossa (Porolahden kenttä) Roihuvuoren vesitornin juurella. Siellä puut ovat kuitenkin nuoria, vasta pari vuotta sitten istutettuja, ja vielä aika ruipeloita. Niitä on kuitenkin enemmän kuin japanilaisessa puutarhassa, joten eiköhän sielläkin muutaman vuoden päästä näytä ihan komealta.

Talvi on ympäristöongelma

Voimala talvella

Syksy kääntyy taas ikävästi talvea kohti. Helsingin viikottaisissa hiilidioksiditilastoissa päästökäyrä osoittaa kohti stratosfääriä. Syynä on erityisesti lämmitys, sillä sähkönkulutukseen ja tieliikenteen päästöihin vuodenaikojen vaihtelu ei vaikuta yhtä paljon. Ilman talvilisää hiilidioksidipäästöt olisivatkin paljon siedettävämmällä tasolla.

Viikolla 44 lämmitys aiheutti Helsingin hiilidioksidipäästöistä yli puolet (52 %). Mitä kylmemmäksi sää käy, sitä suuremmaksi osuus nousee. Tämä tietysti johtuu etenkin siitä, että Helsingin sinänsä tehokas kaukolämpö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Etenkin kivihiili on paha saastuttaja, mutta näillä näkymin sitä käytetään jatkossakin.

Aku Ankan ääniä kalastelemassa

Kylttikulkue Aleksilla

Kun sitten sain ehdokkaani lopulta päätettyä, niin onhan sitä tullut jalkatyötäkin tehtyä. Tämän viikon alkuillat ovat menneet pääasiassa Aleksanterinkadulla ja muualla keskustassa vaalimainoksia ja karamellejä jaellen. Ihmiset jaksavat suhtautua vaalitouhuun vielä yllättävän kärsivällisesti, vaikka perjantaina alkoi joillakin olla jo vaaliväsymyksen merkkejä. Mutta ei tätä enää kovin monta päivää ole jäljellä.

Vaalit tulee – kivaa!

Vaalimainoksia 2007

Kunnallisvaalit ovat jo reilun kahden viikon päästä; ennakkoäänestys alkaa jo ensi viikolla. Silti tavanomainen vaaliaddiktio ei ole vielä tarttunut minuun. Ehdokkaanikin valitsin vasta pari päivää sitten. Ei varmaan koskaan ennen ole käynyt valtiollisissa vaaleissa niin, että valinnan tehdessäni ehdokasnumerot olisivat jo tiedossa. Yleensä olen siinä vaiheessa huhkinut vaalityötäkin jo tuntitolkulla. Onkohan vaaliaddiktioni hellittämässä?

Lisää koiran kemmerrystä

Hyena kemmertää

On se vaan niin hassun näköistä touhua, kun puolivakituinen hoitokoiramme Hyena kierii iloisena nurmikolla. Aurinkoisella säällä se usein oikein innostuu, ja viime perjantaina olikin lähestulkoon kesäistä, vaikka lokakuun alkua jo olikin.

Muutama päivä sitten laitoin tuosta kierimisestä (kemmerryksestä) tänne blogiini Youtube-videon. Mutta tässä vielä samasta touhusta (eri päivältä kuitenkin) sarja valokuvia.

Koiran kemmerrys

Hyena kemmertää (video)

On melkein kuin kesä olisi tullut takaisin, kun eilen ja tänään on paistanut niin iloisesti. Hoitokoiramme Hyena tykkää myös, onhan se Espanjasta tänne tullut. Aurinkoisella säällä se tykkää kieriä nurmikolla; tai kemmertää, kuten vaimoni sanoo. Niin se tekee silloin, kun se on erityisen hyvällä tuulella.

Kuvasin oheisen videon Hyenan kemmerryksestä eilisellä päivälenkillämme.

Kaksi tapaa sairastaa

Kupillinen teetä

Minulla on yleensä kaksi eri tapaa olla sairas. Jos olen kunnolla sairas, makaan päivän toimintakyvyttömänä sängyllä, ja olen jokseenkin tietämätön siitä, mitä ulkomaailmassa tapahtuu. Seuraava aamuna olen sitten taas takaisin terveiden kirjoissa.

Toinen tapa sairastaa on, etten oikein kunnolla edes ole sairas. Olo on vähän pöhnäinen ja kaikkea pientä voi touhuta, mutta mihinkään sen enempää fyysisesti kuin älyllisestikään vaativampaan toimintaan ei voi ryhtyä.

Tiskaaminen vaihtui pyykkäämiseen

Tiskaamassa

Olemme tähän asti jakaneet suuritöisimmät kotityöt siten, että minä hoidan tiskaamisen ja vaimo pyykkäämisen. Kumpikaan ei ole suuri kotitöiden ystävä. Vaimosta tiskaaminen on erityisen ikävää, joten niinpä se on ollut minun tehtäväni. Nyt hän kuitenkin toivoi vaihtelua, eikä minullakaan ole mitään erityisempää sitä vastaan. Niinpä vaihdoimme tehtävät joksikin aikaa päikseen. Mutta kun kesä tulee ja lämmintä, haluan kyllä tiskaamisen takaisin itselleni. Kesällä sen voi tehdä ulkona jalkakäytävällä, kuten oheisessa kuvassa, ja silloin se on jo lähes kivaa. Pyykkäämisen järjestäminen kadunvarteen taitaisi olla aavistuksen hankalampaa.

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit