ETUSIVU AIHEPIIRIT ARKISTO BLOGIN ESITTELY TILAA!

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

AIHEET

vaalit

Aiheet-blogin artikkelit, jotka on merkitty asiasanalla "vaalit".

Piispanvaalipaneeli Agricolan kirkossa

Agricolan kirkko, Helsinki

Agricolan kirkko: piispanvaalipaneeli täällä parin tunnin päästä. #piispanvaali #piispanvaalit2017

Tänään järjestettiin piispanvaalipaneeli Helsingin piispaksi pyrkiville ehdokkaille Mikael Agricolan kirkossa. Sijainti oli erinomaisen hyvä, sillä Agricola on kotiani lähin kirkko. Olin siis yleisössä mukana ja tviittasin ehdokkaiden sanomisia sen, minkä ehdin.

Paikalla olivat kaikki ehdokkaat, jotka ovat Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka ja Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo. Paneelin juonsi Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki.

Helsingin piispaehdokkaat: Teemu Laajasalo

Teemu Laajasalo Puotilan kappelissa

Kävin viime tiistaina Teemu Laajasalon tukiryhmän järjestämillä ”tulevaisuuskinkereillä” Puotilan kappelissa. Tilaisuuden nimi sai minut epäilemään, että tilaisuuden osanottajatkin joutuisivat jollain tavalla aktiiviseen rooliin, mutta näin ei onneksi käynyt. Laajasaloa siellä vai tentattiin. Vähän jäi kuitenkin ihmetyttämään, että miksi tilaisuutta sitten kutsuttiin kinkereiksi?

Minulta oli päässyt menemään ohi, että nämä kinkerit oli teemoitettu: tällä kertaa aiheena oli kasvatus. Kun lisäksi piispaehdokkaalta kysyttiin kyllästymiseen (ainakin minun kyllästymiseeni) asti erilaisia human interest -kysymyksiä, kuten millaista on olla isä, tai pyydettiin kertomaan joku ”salaisuus”, mitä yleisö ei vielä tietäisi, niin tapahtuman anti jäi melko keveäksi.

Helsingin piispaehdokkaat: Kaisamari Hintikka

Kaisamari Hintikka

Helsingin piispa Irja Askola on jäämässä eläkkeelle, joten edessä on piispan vaali. Olen yksi maallikkoäänestäjistä, ja niinpä olen ottanut asiakseni tutustua eri piispakandidaattien ajatuksiin ja linjoihin.

Ensimmäisenä vuorossa on Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri ja teologian ja julkisen todistuksen osaston johtaja Kaisamari Hintikka, joka oli tullut asemapaikaltaan Genèvestä vierailulle Suomeen. Hänen tukiryhmänsä järjesti tutustumis- ja keskustelutilaisuuden eilen tiistaina 18.4. Tapulin seurakuntakodilla Tapulikaupungissa.

Tämä blogimerkintä perustuu tilaisuudessa tekemiini muistiinpanoihin. Jos olen jotain ymmärtänyt väärin, niin korjataan.

Näin vältyt vaaliesitteiden tyrkyttäjiltä

Wille Rydman 60, Helsinki

Vaalien alla kaduilla ja toreilla on vaikea kulkea ilman, että joku tyrkyttäisi kansanedustajaehdokkaan tai puolueen esitettä mukaan. Vaikka demokratian toteutuminen tällaista vaatiikin, niin alkaahan se jossakin vaiheessa jo ärsyttää.

Haluatko välttyä esitteiden tarjoajilta? Hyvä keino on laittaa rintaansa jonkin ehdokkaan vaalinappi. Mitä isompi ja mitä näkyvämmin, sen parempi. Minä ainakin olen saanut kävellä suhteellisen rauhassa silloin, kun en ole itse ollut esitteitä ohikulkijoille tyrkyttämässä. Joillakin ehdokkailla on myös huomioliivejä, jotka toiminevat vielä paremmin, mutta niitä taitaa yleensä olla vain kampanjaväen yllä.

Lisätehoa saa, kun ottaa joltakin kampanjakojulta nipun esitteitä ja pitää niitä näkyvästi käsissään kadulla kulkiessaan. Silloin vaaliesitteiden jakajat (ja lähes kaikki muutkin) kiertävät sinut kaukaa.

Miksi äänestän näissäkin vaaleissa kokoomusta

Wille Rydman, Kokoomus

Niin kauan kuin olen saanut äänestää, olen äänestänyt kokoomusta kaikissa niissä vaaleissa, joissa se on ollut mahdollista*. Ei valinta silti ole aina helppo ollut, eikä ole nytkään. Mieluusti äänestäisin välillä jotain muutakin, jos vain olisi tarjolla tolkullisia vaihtoehtoja.

En voi sanoa, että olisin ollut erityisen tyytyväinen kokoomuksen tai Kataisen ja Stubbin hallitusten toimintaan. Siinä mielessä kokoomuksen ”korjausliike” on mitä osuvin teema näihin vaaleihin. Toivottavasti se tarkoittaa, että tunnustetaan myös omat virheet ja tehdään paremmin jatkossa.

Kirkon ydintehtävä on sielujen pelastaminen

Agricolan kirkko, Helsinki

Luterilaisen kirkon jäsenmäärä hupenee ja kirkollisverotuotot hupenevat. Siksi myös menoja on pienennettävä – tai vaihtoehtoisesti käännettävä jäsenten määrä kasvuun.

On kuitenkin muistettava, että kirkon jäsenmäärä sinänsä ei ole kirkon ykköshuolenaihe. Kirkon ydintehtävä on saarnata ilosanomaa Kristuksen pelastustyöstä, saada ihmisiä uskoon ja sitä kautta pelastaa heidän sielunsa kadotukselta.

Valitettavasti tilastoja sielujen pelastumisesta on ymmärrettävistä syistä heikosti tarjolla. Jos tarkastellaan suomalaisten uskoa Jumalaan ja Jeesukseen Jumalan Poikana, niin siinä Suomen evankelis-luterilainen kirkko suomalaisen uskontokentän tärkeimpänä toimijana on onnistunut huonosti. Epäusko valtaa koko ajan alaa uskolta (ks. esim. Seurakuntalainen 15.5.12).

Onkin syytä kysyä, ajaako pohjoismaistyyppinen virkavaltainen kirkko asiaansa enää 2000-luvulla?

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona

Äänestyslippu

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa huomenna keskiviikkona 17.10. ja päättyy ensi tiistaina 23.10.2012. Ulkomailla ennakkoäänestys päättyy jo lauantaina 20.10. (ulkomailla monessa äänestyspisteessä äänestysaika on lyhyempikin, kannattaa tarkistaa aukiolot oikeusministeriön vaalisivuilta).

Mainittakoon myös, että äänestää saa vain kerran – joko ennakkoon tai varsinaisena äänestyspäivänä. Useimmille tämä lienee selvä asia, mutta välillä vaalisunnuntain äänestyspaikoille ilmestyy halukkaita äänestäjiä, jotka ovat luulleet ennakkoäänestyksen olevan vain harjoituskierros, jonka perusteella laaditaan gallupit tai jotain.

Näin ei siis ole. Jos äänestää ennakkoon, niin varsinaisena vaalipäivänä ei uurnalle ole asiaa.

Talviaika 2012 alkaa vaalisunnuntaina 28.10.

Helsingin rautatieaseman kellotorni

Katso myös: Talviaika 2014

Nyt on taas lokakuu ja lokakuun lopussa alkaa talviaika, tai oikeastaan normaaliaika. Talviaika 2012 alkaa sunnuntaina 28. lokakuuta. Kelloja käännetään neljältä aamulla tunnilla taaksepäin. Niinpä yö pitenee tunnilla, ja seuraavana aamuna onkin hyvä mennä pirteänä äänestämään.

Tänä vuonna nimittäin kunnallisvaalit osuvat samaksi sunnuntaiksi kuin talviaikaan siirtyminen. Onneksi kelloja käännetään taaksepäin, niin ei pääse keneltäkään menemään vahingossa äänestysaika ohi. Aamuvirkuimmille voi pahimmillaan käydä niin, että joutuvat seisomaan tunnin vaalipaikan edessä odottamassa ovien aukaisemista.

Tai voi vaalipaikan avautumista joutua kaksikin tuntia odottamaan, jos tekee niin kuin eräs kaverini joitakin vuosia sitten: muistaa kääntää kellon, mutta kääntää sitä väärään suuntaan. Silloin tosin ei ollut vaalisunnuntai.

Kävin äänestämässä ennakkoon

Äänestyslippu

Äänestin viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä eli eilen Helsingin kaupungintalolla. En ollut ainoa: äänestyspaikalle oli lähes puolen tunnin jono. Sain kuitenkin ääneni annettua.

Kuten aiemmin kirjoitin, valinta ei tällä kertaa ollut helppo. Kokoomuksella on Helsingissä paljon hyviä ehdokkaita, mutta kukaan ei silti osunut aivan nappiin.

Pähkäilin loppuvaiheessa kolmen eri ehdokkaan välillä. Ruodin heidän näkemyksiään ja vaalikonevastauksiaan alla.

Eduskuntavaalit ja ehdokkaan valitseminen

Lättähattu

En ole vieläkään valinnut ehdokasta, jota äänestäisin tämän kevään eduskuntavaaleissa. Yleensä olen tässä vaiheessa jo kaduilla ja toreilla jakamassa ehdokkaani esitteitä ja puhumassa hänen puolestaan. Ehdokkaan valinta tuntuu kuitenkin vaali vaalilta käyvän vaikeammaksi.

Mielestäni eduskuntavaalien tärkeimmät teemat ovat ympäristö ja maahanmuutto. Niissä tehtävät ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Toki myös talouskysymykset ovat tärkeitä, mutta niissä aikajänne on lyhyempi.

Ongelma kuitenkin on, että nämä teemat harvoin yhdistyvät samoissa ehdokkaissa. Maahanmuuttokysymyksissä profiloituneet ehdokkaat eivät useinkaan osoita kiinnostusta ympäristöaiheisiin, ja ympäristökysymyksien päälle ymmärtävät ehdokkaat ovat tyypillisesti kovin vihjeettömiä maahanmuuttoasioissa. Vaikka nämä teemat eivät millään reaalipoliittisella tasolla erityisemmin kytkeydy toisiinsa, näyttävät ehdokkaiden – ja varmaan monien äänestäjienkin – mielipiteet tässä korreloivan vahvasti.

Kirkko ei saa olla virasto

Tuomasmessu Agricolan kirkossa

Kirkko tarvitsee enemmän ihmisten kohtaamista. Homoiltakohun jälkeisissä kirkosta eroamisissakin näkyy se, että parhaiten jäsenensä pitävät ne pienet seurakunnat, joissa seurakuntalaiset ovat tekemisissä kirkon.

Suuret virastoseurakunnat taas menettivät eniten jäseniä. Siinä ei auttanut se, että niissä linja on käytännössä ollut kaikkein liberaalein.

Luterilainen kirkko muistuttaa organisaatiomuutosta läpikäyvää valtion virastoa. On uusittu virsikirja, käännetty Raamattu uudestaan, muutettu jumalanpalveluskaavat ja päästetty myös naiset papeiksi ja piispoiksi. Nyt vatvotaan, voiko homoparien kanssa rukoilla vai pitäisikö heitä peräti siunata tai vihkiä avioliittoon. Kaiken väännön keskellä kirkko pysyy seurakuntalaisten enemmistölle etäisenä ja virastomaisena.

Kirkko tarvitsisikin enemmän pysyvyyttä. Yhteiskunta kirkon ympärillä on jatkuvassa muutoksessa. On kysyntää sellaisille tahoille, jotka pystyvät tarjoamaan vakautta ja pysyvyyttä kaiken sen muutoksen keskellä. Valitettavasti kirkko ei sitä kahden vuosituhannen pituisesta historiastaan huolimatta ole.

Byrokratia auttamisen tiellä

Suomalaista yhteiskuntamallia kutsutaan usein hyvinvointivaltioksi. Epäselväksi kuitenkin jää, voiko siinä hyvin valtio vai ihmiset.

Julkinen sektori on byrokratiansa vanki. Sekava säädösviidakko on osin väistämätön seurausta siitä, että halutaan pitää yllä laajaa koneistoa, jossa kunnat ja valtio puuttuvat ihmisten asioihin niin hyvässä kuin pahassakin. Osin se on vain laiskaa politiikkaa: on helpompi korjata vanhoja virheitä tekemällä uusia säädöksiä kuin purkamalla vanhoja.

Mitä monimutkaisempi järjestelmä on, sitä enemmän se suosii hyväksikäyttäjiä, jotka osaavat luovia järjestelmän aukkojen läpi. Vähemmän taitavat, siis juuri ne, jotka usein eniten tarvitsisivat apua, putoavat niiden samojen aukkojen läpi.

Valtio ei ikinä yksin riitä ihmisten turvaksi. Usein se on jopa enemmän tiellä kuin apuna. Siksi tarvitaan myös alhaalta ylöspäin -apua, jollaista esimerkiksi seurakuntien tarjoama diakonia voisi parhaimmillaan olla.

Mitä tehdä Kirkko ja kaupunki -lehdelle?

Kirkko ja kaupunki

Kirjoitin seurakuntavaalien vaalikoneesta ja vastauksistani siihen laajemmin toisessa blogissani. Tässä merkinnässä käsittelen kysymystä toimintamuodoista, joista seurakunta voisi säästää.

Kysymys koski siis sitä, mistä toiminnasta pitäisi luopua, jos ”kovat ajat” siihen pakottaisivat. Vaihtoehtoina tarjottiin lasten päiväkerhoja, leirikeskuksia, vanhustenpiirejä, urkujen korjauksia, partiokoloja, erikoismessuja, diakonian vastaanottoja, perheneuvontaa ja Kirkko ja kaupunki -lehteä.

Valitsin Kirkko ja kaupungin, koska pidän sitä luetelluista asioista vähiten tarpeellisena. Urkujen korjaukset ja partiokolot vaikuttavat säästömielessä näpertelyltä, kun taas messut ja diakonia ovat seurakunnan ydintoimintaa.

Vaalit lähestyvät Dominicalla

Roosevelt Skerrit

Dominican pääministeri Roosevelt Skerrit (DLP) ilmoitti pari viikkoa sitten, että seuraavat vaalit järjestetään 18.12. tänä vuonna. Dominicalla pääministeri päättää vaalien ajankohdan, mutta takarajana on kuitenkin viiden vuoden pituinen vaalikausi. Takaraja olisi tullut vastaan vasta ensi toukokuussa.

En tiedä, kuinka paljon ennakkoon vaaleista on ilmoitettava, mutta aika viime tipassa niistä tällä kertaa kerrottiin. Kuukausi ei ole pitkä aika valmistautua vaaleihin. Ehdokkaiden asettamiselle takaraja on tänään. Hallitseva Labour-puolue (DLP) on tietysti voinut kulissien takana valmistautua vaaleihin jo pidempään.

Vaaleanpunaisessa talossaan kokoontuva Dominican parlamentti (House of Assembly) on ylipäänsä vähän eriskummallinen viritelmä. Parlamenttiin kuuluu 30 jäsentä, mutta heistä vain 21 valitaan vaaleilla. Loppuja yhdeksää kutsutaan senaattoreiksi. Heistä viisi nimittää tehtäviinsä hallitus ja neljä oppositio.

Eurovaalit: Ehdokas valittu

Euroopan lippu

Olen tässä blogissa jo useamman kerran pohtinut, kenelle antaisin ääneni. Tänään on vaalipäivä, joten valintaa ei voi enää siirtää pidemmälle.

Vaalikoneista MTV3 ja IRC-Galleria tarjosivat Risto E.J. Penttilää (kok), Helsingin Sanomat taas Heikki Auttoa (kok). Puolue siis on ainakin selvä, eikä siitä mitään epäilystä ole ollutkaan.

Ylen konetta en tehnyt, sillä Yle on edelleen boikotissa.

Eurovaalit: Ukko, Ukkola vai joku muu?

Kokoomuksen lintu

Ehdokasvalintani on yhä kesken. En saanut päätettyä ennen matkalle lähtöä, ketä äänestäisin, mutta onneksi sieltä palattuakin on vielä muutama päivä aikaa.

Puolue sentään on varma. Kokoomuksen ehdokkaita voi vertailla Into, Tieto ja Taito -sivuilla. Lisäksi Verkkouutiset on haastatellut ehdokkaat läpi.

Tuulikki Ukkola laittaisi suitsia EU:n byrokratialle, sääntelylle ja tuhlaukselle. Pitkän linjan liberaalina hän olisi siinä varsin uskottavakin.

Ennustaako Google eurovaalit?

Googlen avulla on viime aikoina ennustettu erilaisia asioita, kuten sikainfluenssan ja tavallisempienkin flunssien leviämistä sekä euroviisujen voittajaa. Taisi Google osua euroviisujen suhteen aika kohdalleenkin.

Kuinka onnistuu vaalivoittajan veikkaaminen tulevissa eurovaaleissa? Uusi Suomi on selvittänyt puolueiden hintoja Googlen AdWords-mainosjärjestelmästä. Eniten saa maksaa kokoomuksesta, vihreät tulee kakkosena ja sdp kolmantena.

Ennustamisiin ei kuitenkaan ole käytetty AdWords-tietoja, vaikka tietysti nekin jostakin kertovat. Haetuimmat hakusanat ovat kalliimpia, sekä tietysti myös ne, joita mainostetaan eniten. Jos sanaa sekä haetaan että sillä mainostetaan, kipuaa sen hinta korkeammalle.

Ennustamistarkoitusta varten lienee kuitenkin parempi katsoa, mitä Google Trends -palvelu kertoo puolueiden hakemisesta:

Eurovaalit tulevat, mistä ehdokas?

Euroopan lippu

Eurovaalit, tai virallisemmin europarlamenttivaalit, pidetään reilun kuukauden päästä sunnuntaina 7.6.2009. Vaaleissa valitaan 785 edustajaa, joista 13 Suomesta, Euroopan parlamenttiin.

Vaalitunnelma ei ole vielä noussut kovin korkealle. Jos julkisuudessa ei olisi seurattu Timo Soinin (ps) venkoilua ehdokkaaksi asettumisensa kanssa eikä ortodoksisen kirkon sisäistä vääntöä siitä, voiko pastori Mitro Repo (sd, sit.) asettua ehdolle, ei moni varmaan olisi huomannut koko vaalien lähestymistä. Tai onkohan huomannut vieläkään?

Myönnetään, ei minullakaan ole vaalitunnelma vielä erityisen korkealla ole ollut. Se johtuu varmaan ainakin osittain siitä, että en ole vieläkään saanut valittua itselleni ehdokasta.

Aku Ankan ääniä kalastelemassa

Kylttikulkue Aleksilla

Kun sitten sain ehdokkaani lopulta päätettyä, niin onhan sitä tullut jalkatyötäkin tehtyä. Tämän viikon alkuillat ovat menneet pääasiassa Aleksanterinkadulla ja muualla keskustassa vaalimainoksia ja karamellejä jaellen. Ihmiset jaksavat suhtautua vaalitouhuun vielä yllättävän kärsivällisesti, vaikka perjantaina alkoi joillakin olla jo vaaliväsymyksen merkkejä. Mutta ei tätä enää kovin monta päivää ole jäljellä.

Kunnallisvaalit vai kuntavaalit?

Kuin kolme marjaa

Jatketaan vielä vähän vaaliteemasta. Edellisessä kirjoituksessani puhuin ”kunnallisvaaleista”, ja se on se nimitys, jota olen tottunut kunnanvaltuustojen vaalista käyttämään. Näyttää kuitenkin siltä, että lyhyempi muoto ”kuntavaalit” olisi näissä vaaleissa yleistynyt. Taidettiin sitä jonkin verran käyttää neljä vuotta sittenkin, mutta minun korvaani se edelleen särähtää.

Kuntavaalit-sana kuulostaa uusiosuomelta, jossa englannin tapaan vain laitetaan sanoja peräkkäin niitä sen kummemmin taivuttelematta (tosin englanniksikin sanotaan municipal elections eikä municipality elections). Toisaalta, onhan meillä eduskuntavaalitkin eikä eduskunnallisvaalit.

Vaalit tulee – kivaa!

Vaalimainoksia 2007

Kunnallisvaalit ovat jo reilun kahden viikon päästä; ennakkoäänestys alkaa jo ensi viikolla. Silti tavanomainen vaaliaddiktio ei ole vielä tarttunut minuun. Ehdokkaanikin valitsin vasta pari päivää sitten. Ei varmaan koskaan ennen ole käynyt valtiollisissa vaaleissa niin, että valinnan tehdessäni ehdokasnumerot olisivat jo tiedossa. Yleensä olen siinä vaiheessa huhkinut vaalityötäkin jo tuntitolkulla. Onkohan vaaliaddiktioni hellittämässä?

RSS RSS feed

Keskeisimmät aihepiirit

  • Kulttuurit - savolais- ja karibialaisjuttuja, kieliasiaa ym.
  • Kulutus - tavaroita, syömisiä ja ostotottumuksia
  • Kuulumiset - blogin henkilökohtaista-osasto
  • Matkat - matkajuttuja ja reissuvalokuvia
  • Paikat - sijainnilliset merkitystihentymät
  • Uskonto - kristinuskosta, ateisteista, joskus islamistakin
  • Web - blogit, WordPress ja muuta nettijuttua
  • Yhteiskunta - politiikasta ja maailman toimimisesta
  • Ympäristö - valintoja ja ympäristöpähkäilyä

Uusimmat artikkelit